tiedä en! Tarkoitan tällä sitä, että kun minut lempattiin tuolta ateisti –palstalta sinne Huitsin Nevadaan ei –toivottuna henkilönä, niin pitänee ryhtyä etsimään täältä netistä uutta ateismia käsittelevää keskustelupalstaa. Sillä niin paljon minulle jäi vielä ’auki’ tästä jutusta!
Toki sen verran vielä haluaisin lausua tai kysyä, vaikkei nyt ateisti –palstalla ollakaan, että juontuuko ateistien juurettomuus nimenomaan jumaluuden puutteesta? Minulle kun jäi päällimmäiseksi sellainen tunne, että ateisti vain säntäilee sinne sun tänne, tuntematta itseään.
Ja toisaalta, kun heiltä jotain kysyi, niin se oli sama kuin olisi sohaissut ampiaispesään ja syvälle! Eli, voisko se olla niin, että he pelkäävät kysymyksiä, joiden kautta heidänkin olisi pitänyt oikeesti ryhtyä tutkimaan sisintään? En tiiä? Siksi olisinkin mieluusti vielä paljon kysellyt! Mutta se siitä, minuthan voidaan kohta lempata täältäkin pois, väärine keskusteluaiheineni.
Tosin tässä kohtaa pohdiskelinkin, että miksi näille palstoille asetetaan niin tarkat ’keskustelurajat’ tai siis ’aiherajat’, kun minun ymmärtääkseni tällaiset rajat estävät uusien näkökulmien syntymistä? Ja toisaalta eiköhän se täällä reaalimaailmassa mene kuiteskin niin, että meidän tulee osata käyttäytyä asiallisesti, olipa kyseessä minkä tahansa maailmankuvan omaava ihminen? Ja toisaalta, eiköhän nämä uskonnolliset/uskonnottomat näkemyksetkin kuiteskin, jossakin kohtaa aina ’nivoudu’ toisiinsa?
Muuta en nyt osaa lausua, kuin sen, että I&S:n kriteerilista indigolapsista on aika osuva! Ja tosin tässä kohtaa olisikin mielenkiintoista keskustella lapsen ’oikeudesta’ oman maailmankuvan luomisessa!
Toki sen verran vielä haluaisin lausua tai kysyä, vaikkei nyt ateisti –palstalla ollakaan, että juontuuko ateistien juurettomuus nimenomaan jumaluuden puutteesta? Minulle kun jäi päällimmäiseksi sellainen tunne, että ateisti vain säntäilee sinne sun tänne, tuntematta itseään.
Ja toisaalta, kun heiltä jotain kysyi, niin se oli sama kuin olisi sohaissut ampiaispesään ja syvälle! Eli, voisko se olla niin, että he pelkäävät kysymyksiä, joiden kautta heidänkin olisi pitänyt oikeesti ryhtyä tutkimaan sisintään? En tiiä? Siksi olisinkin mieluusti vielä paljon kysellyt! Mutta se siitä, minuthan voidaan kohta lempata täältäkin pois, väärine keskusteluaiheineni.
Tosin tässä kohtaa pohdiskelinkin, että miksi näille palstoille asetetaan niin tarkat ’keskustelurajat’ tai siis ’aiherajat’, kun minun ymmärtääkseni tällaiset rajat estävät uusien näkökulmien syntymistä? Ja toisaalta eiköhän se täällä reaalimaailmassa mene kuiteskin niin, että meidän tulee osata käyttäytyä asiallisesti, olipa kyseessä minkä tahansa maailmankuvan omaava ihminen? Ja toisaalta, eiköhän nämä uskonnolliset/uskonnottomat näkemyksetkin kuiteskin, jossakin kohtaa aina ’nivoudu’ toisiinsa?
Muuta en nyt osaa lausua, kuin sen, että I&S:n kriteerilista indigolapsista on aika osuva! Ja tosin tässä kohtaa olisikin mielenkiintoista keskustella lapsen ’oikeudesta’ oman maailmankuvan luomisessa!
Vastaukset 60
Vanhimmat
Rajoitukset ovat pahasta, ainakin minun mielestäni. Aina kun on päässyt hyvään keskustelunvauhtiin niin keskeytetään kun aihe alkaa muuttua.
Tuosta ampiaispesään sohaisemisesta voisin sanoa että minulla on käynyt samoin kun olen esittänyt eriävän mielipiteen uskovaisille.
Minäkin olen tietysti uskovainen omalla tavallani, en ainakaan ole ateisti, mutta minun uskoni poikkeaa niin paljon tuosta perinteisestä kristinuskosta että minua kohdellaan kuin ateistia. :-(
Indigoista haluaisin tuoda esille sen että kun ei heitä ymmärretä vaan heidät suljetaan samaan fakkiin kaikkien kanssa he häiriytyvät. Mutta kun ymmärtää heidän alkuperänsä he saavat kehittyä niin kuin heidän kuuluukin. Ja tietenkin silloin he myös pystyvät vapaasti luomaan oman maailmankuvansa. Tietenkään heitä ei pidä kohdella kuin kuninkaallisia vain vanhempien oman egon vuoksi. Kaikki lapsethan ovat samanarvoisia ja kaikilla on oma tehtävänsä tässä maailmassa.
>Minäkin olen tietysti uskovainen omalla tavallani, en ainakaan ole ateisti, mutta minun uskoni poikkeaa niin paljon tuosta perinteisestä kristinuskosta että minua kohdellaan kuin ateistia. :-(<
lausumassasi samalla viivalla! Välillä vaan, aika rankkaa!
Ja kuten huomaat, jo joku viisas/viisaampi tuolla alemapana ketkuttelee!
hänen ketkutella. Hän ei tietenkään tiedä muusta mitään. :-)
on se vika, että et yhtään siedä eri tavoin ajattelevia. Et hyväksy kysymyksiisi vastauksia, jos ne eivät ole ennakko-oletustesi mukaisia. Ohitat "ikävät" kysymykset vasemmalla kädellä juuuri em. syistä ja jatkat suunnatonta oikeassaolemistasi ylimielisyyteen asti ja edelleen huomaamatta/tajuamatta sitä itse ollenkaan.
En tiedä, oletko tietoisesti noin ahdasmielinen, mutta ei sen väliä, se kuitenkin paistaa varsin selkeästi läpi kaikista kirjoituksistasi. Ja se ei ole hyvä ominaisuus. Tosin erittäin tyypillinen useimmilla uskoviksi itseään kutsuvilla.
Halu olla oikeassa on toki ihan luonnollinen ominaisuus ihmisessä, sinulla se on, ainakin palstakirjoitustesi perusteella, määräävä ja päällekäyvä ominaisuus. Edelleen, tuskin itse edes ymmärrät asian olevan noin, mikä sekin on luonnollista. Olethan vain ihminen.
Olet käsittääkseni (vaikeaselkoista tekstiäsi on kovin työlästä yrittää käsittää) monessa ketjussa kysellyt, mitä ateismi on. Sinulle on vastattu sen olevan jumaluskon puutetta ja ettei ateisteilla ole minkäänlaista yhteistä ideologiaa. Tuo sai sinut sekoamaan täysin, et suostunut käsittämään koko asiaa. Et kykene ymmärtämään, että joku on ihan tyytyväinen elämäänsä huolimatta sen rajallisuudesta, et kykene ymmärtämään, kun joku sanoo, ettei elämällä itsessään ole tarkoitusta.
Olet ihan tyypillinen uskovainen.
>...on se vika, että et yhtään siedä eri tavoin ajattelevia.<
Sinähän saat lukea/tulkita tekstiäni just niin kuin se Sinulle sopii!
>Ohitat "ikävät" kysymykset vasemmalla kädellä juuuri em. syistä ja jatkat suunnatonta oikeassaolemistasi ylimielisyyteen asti ja edelleen huomaamatta/tajuamatta sitä itse ollenkaan.<
Sorry jos näin koet. Jospa ensin keskittyisit ajatuksella siihen, mitä yritän lausua! Minä kun ainaskin pohdiskelen tai ainaskin yritän ensi pohdiskella, ja sitten esittää! Ilman ylimielisyyttä, koska se ei valitettavasti, kuulu minuuteeni!
>Olethan vain ihminen.<
Kuten Sinäkin!
>Olet käsittääkseni (vaikeaselkoista tekstiäsi on kovin työlästä yrittää käsittää) monessa ketjussa kysellyt, mitä ateismi on.<
Sorry, jos en osaa itseäni paremmin ilmaista! Pitänee harjoitella!
>Tuo sai sinut sekoamaan täysin, et suostunut käsittämään koko asiaa. Et kykene ymmärtämään, että joku on ihan tyytyväinen elämäänsä huolimatta sen rajallisuudesta..>
Toki käsitin sen mikä käsitettävissä oli! Tosin tätä loppua:
>...et kykene ymmärtämään, kun joku sanoo, ettei elämällä itsessään ole tarkoitusta.<
en ymmärtänyt! Ja sääli, ettei kukaan ateisti tätä selventänyt!
>Olet ihan tyypillinen uskovainen.<
Jos näin aattelet, niin näin aattelet! Minun ei tartte samoja asioita alinomaa jauhaa, mikäli havaitsen, ettei lausumani mene kerralla perille!
jo sanomani lisäksi sinä räyhäät.
minun 'räyhäämiselleni' asetettu pikkasen, jolleinpa jopa pikkasen suuremmat, liikkumavarat!
Eli, en ymmärrä tai sitten vieläkin paremmin ymmärrän!!! Mitä räyhäämisellä tarkoitetaan!
Olen samaa mieltä, kun unohdetaan ruumiilliset
"himomme" jne.
Kannattaa katsoa minne laittaa tekstiä.
En ole ateisti itsekään.
Annetaan kaikkien kehittyä omalla painollaan..
et keskustelemassa. Ateismipalstalta poistettiin eräs aloitus, joka oli muistaakseni eräs nainen-nimimerkin tekemä. Aloituskommentti päättyi lauseeseen: "Ovatko ateistit zombieita?" Samaisessa aloituksessa totesit ateistit kyvyttömiksi luovuuteen, ja ihmetteleit kykeneväkö he edes rakastamaan läheisiään. Sehän oli ihan silkkaa vittuilua. Ei sillä tavalla luoda sopuisaa keskustelua tai tustustuta erilaisiin ihmisiin.
Ainakin siinä aloituksessa, minkä minä satuin lukemaan, sinun negatiivinen asenteesi tuli kyllä jokseenkin selväksi. Varmaan minulta jäi lukematta pahantahtoiseen kommentointiisi johtaneita keskusteluja. Poistetussa aloituksessasi kohdistit kuitenkin selväsanaisesti vihaa ateisteihin ryhmänä. Olisko vähän turhaa valittaa, kun susta ei tykätty.
näillä palstoilla, yleensäkin, vaikuttaa olevan taitolaji?! Toki onhan tämä ymmärrettävääkin, koska täällä keskusteleminenhan on pelkkää sananhelinää! Ja valitettavasti kukin tahoillaan nämä raapustukset tavallaan tulkitsee!
>Aloituskommentti päättyi lauseeseen: "Ovatko ateistit zombieita?" Samaisessa aloituksessa totesit ateistit kyvyttömiksi luovuuteen, ja ihmetteleit kykeneväkö he edes rakastamaan läheisiään. Sehän oli ihan silkkaa vittuilua. <
Ekaksikin, ei minulla ole tapana vittuilla! Kyllä noi minun kysymykseni kehkeytyivät sen perusteella, mitä joku joskus ja jossain toisessa ketjussa minulle aiemmin vastaili. Jotakin siihen suuntaan, etteivät ateistit luo, ateisti ovat vain ja ainoastaan asiaihmisiä. Ja tämä lausumahan perimmältään osoitti (=minulle), että ateisteilta puuttuu kyky henkisyyteen ja sitä kautta aika tärkeään juttuun: inhimillisyyteen!
Ja toki, aika jänskää, ei siellä kukaan muu sen jälkeen alkanutkaan muuta kuin vittuilemaan, siis minulle! Ei kukaan osannut/viittinyt ateistin ’sielullisempaa/henkisempää’ puoltaan esitellä/perustella! Ja toisaalta ei minun kaiketikaan nyt ja tässä tartte enää samaa tekstiäni tänne, Sinulle toistella?! Voinet lueskella tätä aatostani sieltä ateisti –palstalta, jollei sitäkin ole jo riivitty poikkeen!
>Ei sillä tavalla luoda sopuisaa keskustelua tai tustustuta erilaisiin ihmisiin.<
No en todellakaan tiedä, kuinka näihin ärhäköihin ateisteihin, keskusteluyhteyttä rakennettaisiin. Toki tietyllä tavalla olen tutustunut!
>Ateismipalstalta poistettiin eräs aloitus, joka oli muistaakseni eräs nainen-nimimerkin tekemä.<
Ei minua häiritse, vaikka kaikki keskusteluni poistettaisiin. Toki kyllä sitten saisi vesuri laajemminkin heilua! Mutta pitänee myös hoksata, sananlaskun mukaan: ”että kuka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään!”
>Poistetussa aloituksessasi kohdistit kuitenkin selväsanaisesti vihaa ateisteihin ryhmänä. Olisko vähän turhaa valittaa, kun susta ei tykätty.<
Jos ateistit kokevat tällaisen tyhmän tallaajan kysymykset vihamielisinä, niin en maha mittään! Ja yritän nyt ajatella tämän mielenpurkauksesi vain ja ainoastaan, Sinun henkilökohtaisena purkauksenasi. Mutta sen verran vielä haluan lausua, että vaikka minusta aluksi ’sakkinne’ vaikutti tosi homogeeniselta, niin kyllä sielläkin repeilyjä oli havaittavissa! Ja vielä, ei minusta tartte tykätäkkään, olenhan niin ’inhottava’ ihminen! Ainaskin teistä ateisteista!
Ja siksi ateistit ’ryhmänään’ alkoikin, ihan oikeesti kiinnostamaan! Mutta kyllä sieltä ateisti ryhmittymässä kuitenkin sitten toisaalta, selvästi annettiin ymmärtää, ettei teidän ’sisimpäänne’ ole kellään oikeutta ’porautua’!
Ja en minä valita! En viitti, kun tämä maailma muutoinkin on pullollaan valittamista!
Toki turha nyt on sitä teidän ärhäkkyyttänne/vihaanne minun ylleni syytä! Tosin osoittaahan tämäkin jotain!
Lopuksi kuiteskin, haluan vielä mainita/korostaa, että kyllä tällä palstalla (=siis mihin nyt kirjoittelen) on jaksettu aina vastailla niihin ja näihin, tyhmiinkin kysymyksiini, aina asiallisesti ja vittuilematta! Joskus jopa huumorilla eteenpäin porskutellen! Eli laita Sinä myös mietintämyssy päähäsi, kun minulla se ’valitettavasti* on lähestulkoon aina päässäni!
ärhäkkää on, vähemmän kuitenkaan sanottavaa.
ihan vilpittömästi lausua, että olkoon kukin rodusta, väristä, sukupuolesta, kielestä, uskonnollisesta tai poliittisesta näkemyksestään, asemastaan, kansalaisuudestaan, elintasostaan ja mistä vielä...
riippumatta, oikeutettu vapaasti tulkitsemaan Sinun vastaustasi suhteessa minun vastaukseeni.
Omalta kohdaltani riittänee viittaus 19. artiklaan! Toki tällöinkin se mietintämyssy päässäni!
ei voi uskovaisten tai ateistin sanoa jostakin asioista , että jokin on olemassa tai ei ole olemassa. On myös kolmas vaihtoehto, jonka en ole juurikaan nähnyt kenenkään käytettävän ja se sana on EN TIEDÄ. Jokainen selittää suu vahdossa tietävänsä , mutta todellisuus on ihan jotain muuta.Miksi sitten on näin ja miksi on tarpeellista esim, lapsille opettaa arvoja , joista oikea vastaus vanhemmillakin on vain emme tiedä.Tässä kirjoituksessa en käsittele hyvien tapojen opettamista , tai miten tehdään voita, mutta hyvä olisi opettaa näkemään todellisuutta ja se on useimmissa asioissa EMME TIEDÄ.Jää paljon voimavaroja keskusteluihin jossa voimme tietää.Ehkä se on kova pala uskovaisille ja ateisteille vain sanoa , että EMME TIEDÄ.
Minulle ei ole lainkaan vaikeaa sanoa, etten tiedä esimerkiksi mitään Jumalasta enkä mistään satuolennoista muuta kuin että ne ovat satuolentoja.
että tiedät Jumalan olevan satuolento?
Mitä teet, jos oletkin väärässä?
>Miksi sitten on näin ja miksi on tarpeellista esim, lapsille opettaa arvoja , joista oikea vastaus vanhemmillakin on vain emme tiedä.<
että tämä hyper-super kiihtyvyydellä etenevä maailma on rikkonut ja aina vain enempi rikkoo tuttua ja turvallista kuvaa maailmasta, meiltä vanhemmiltakin. Toki, ymmärtääkseni, pikkasen kaksijakoisesti. Maallistuminen on vähentänyt perinteistä uskonnollisuutta ja hengellisyyttä. Mutta toisaalta kiihtyvyys elämisessä ’pakottaa’ ihmisen etsimään henkisyyttä ja hengellisyyttä! Kaiketinkin elämisen tarkoitusta?
Eli kaiketi me nykyvanhemmatkin olemme ’lapsen –tasolla’, tässä maailmankuvamme/-katsomuksemme luomisessa, sillä eihän lapsikaan kykene ymmärtämään uskonnon tai ideologian käsitteellistä sisältöä, ennen kuin hänen oma ajattelumaailmansa kehittyy. Toki tämän ajattelumaailman kehittymisen edellytyksenä/seurauksena on ensin elämän tarjoamat kokemukset?
Ja kaiketi meillä vanhemmilla tulisi olla ymmärrystä, ettemme liikaa saisi ohjata lasta/nuorta niihin suuntauksiin, joihin me itse olemme taipuvaisia ’uskomaan’. Tarkoitan tällä sitä, ettei meidän vanhempien tulisi koskaan (tai toki joskus) kuljettaa lastamme mukana niissä tilaisuuksissa (=uskonnolliset tilaisuudet, poliittisesti suuntautuneet tilaisuudet, ihmisoikeuskysymyksiä koskevat mielenosoitukset jne.), joiden perimmäisenä tarkoituksena on vain meidän oman ideologisen arvomaailman ja maailmankuvan siirtäminen, lapsillemme?!
>Ehkä se on kova pala uskovaisille ja ateisteille vain sanoa , että EMME TIEDÄ.<
Edellistä ajatuksenjuoksuani vasten, tämä lausumasi on aika hyvä totuus! Mutta tämän vuoksihan meidän juuri tuleekin havahtua, kysyä ja kyseenalaistaa lähes kaikki asiat asioina, käsitteet käsitteinä jne.!?
En tiiä, tarkoititko tätä, mutta näin minä aattelin!
Se mitä kristityt kertovat Jumalasta rikkoo niiden olemassoloon perimmäiseen luonteeseen liittyvien käsitysten rajoja, joita olen saanut havaintojeni kautta. Jumala ominaisuuksineen on siis välittömien havaintojeni vastainen, joten en voi hyväksyä sitä. En voi havaita mitään Jumalaa. Uskonnolliset käsitteet (esim. Jumala, sielu, helvetti ja taivas) vääristelevät aina todellisuutta.
On myös neljäs vaihtoehto: ottaa todesta uskovan oma henkilökohtainen kokemus tai ainakin olla lyttäämättä sitä omalla kokemattomuudellaan lyttyyn.
>Jokainen selittää suu vahdossa tietävänsä , mutta todellisuus on ihan jotain muuta.>
Etkö juuri kolmannen vaihtoehdon kannattajana asettaudu niiden suu vaahdossa selittäjien joukkoon ja 'julista tietäväsi' että todellisuus on ihan jotain muuta?
Ei uskovalle ole lainkaan kova pala sanoa ettei tiedä kaikkea Raamatusta tai kaikkia Jumalan aivoituksia, mm. miksi kaikki ei parane.
Viides vaihtoehto on että omat kokemukset voivat olla myös väärennettyjä eivätkä ole totuuteen johtamassa. Mistä sitten tietää mitkä on aitoja kokemuksia ja mitkä eivät? Ainoa perusta kokemusten peilille täytyy tulla ihmisen ulkopuolelta. Kristitty on löytänyt perustan kokemuksilleen Raamatusta.
Raamattu kyllä selittää itse itsensä, kaikki eivät vaan ole löytäneet tätä Raamatun omaa todistusta. Ihan fyysisenä ilmiönä Raamatun ainutlaatuisuus kaikkien muiden kirjojen rinnalla vakuuttaa: 66 eri kirjaa kirjoitettu n. 1500 vuoden aikana, koko Raamatun halki kulkeva selkeä ydinkertomus ihmiskunnan pelastusteosta, toteenkäyneet profetiat, kaikki tämä n. 40 eri kirjoittajan voimin toisistaan tietämättä. Kirja on historiaan sidottu vailla mystisyyttä, jonka vain harvat kykenisivät ymmärtämään. Kirjan antama oma takuu saada selville kirjoitusten luotettavuus osoittaa ettei ihminen sellaista lupausta voisi antaa. Sana toimii käytännössä niin kuin se itse sanoo tekevänsä. Omista kokemuksista saa vahvistusta Raamatun kirjoituksille.
Uskohan ei ole uskottelua tai luulottelua, vaan saa alkunsa omakohtaisesta kokemuksesta.
että Jumala olisi juuri kristittyjen jumala?
Älä rajoita itseäsi vain yhteen ainoaan uskontoon.
jumalaa,edes äidimaidossa.
Miksi lässytät potaskaa?
miksi vain yksi tietty uskonto olisi validi ja muut vääriä?
raamatussa sanotaan niin. :-)
sinultakin, kun tajusit lähteä lataamaan
ateismi-palstalta. Ei olla kaivattu, ei...
Ja onko ateistit kusseet sun aamumuroihin,
vai mistä kenkä puristaa? Nautitko paskan
jauhamisesta? Ateismi-palstalla annettiin
sulle jo vastaus kysymykseesi, joten
turhaa siinä enää samaa juttua veivaat.
kommentoimatta!
>sinultakin, kun tajusit lähteä lataamaan
ateismi-palstalta. Ei olla kaivattu, ei...<
No miksi sitten Sinä perässäni kuljeskelet?
>Ateismi-palstalla annettiin
sulle jo vastaus kysymykseesi, joten
turhaa siinä enää samaa juttua veivaat.<
Jospa vaikka tällä palstalla voisi sitten vielä veivata, niitä neljää, viittä, kymmentä seuraavaa pohdintaa tuottavaa kysymystä!!
Ja tosin ateismi -palstalta saadut vastaukset olivat jokseenkin tynkiä, jopa herjaavia!
jumaliin uskomatonta ihmistä.
Tähän mietiskelyysi,
"juontuuko ateistien juurettomuus nimenomaan jumaluuden puutteesta?",
voi vain yrittää selittää sinulle, että esimerkiksi minulla ateistina ei ole uskoa jumaliin.
Sen takia minulla ei voi olla jumaluuden puutetta.
Esimerkiksi saunatonttuun (anteeksi huono esimerkkini, en keksinyt parempaa) ei usko varmaankaan kovin moni, mutta varmasti löytyy ainakin yksi sellainen ihminen. Hänelle saunatonttu on yhtä todellinen, kuin sinulle jumala, ja minulle se, ettei kumpikaan näistä ole todellinen.
Sinulla ei näinollen ole 'saunatonttuuden' puutetta, ei ole myöskään minulla.
Kun sinä uskot jumalaan, sinä ajattelet,
että muidenkin tulee tähän samaan jumalaan uskoa.
Sinulle jumalaan uskominen on itsestäänselvyys.
Se on sinun 'totuutesi'.
Sitä minä yritän ymmärtää, vaihtelevalla menestyksellä.
"Jumaluuden puute" on täysin luonnollinen uskovan selitys sille,
ettei saa ateistia uskomaan jumalaan, ei saa vakuutettua ateistia jumalan 'totuudesta'.
Itselleni ateistina on itsestäänsevyys, ettei näitä henkiolentoja ole olemassa,
siksi minun on vaikea ymmärtää uskovan jästipäisyyttä tässä asiassa.
Olen nimittäin itse aivan yhtä jästipäinen.
Minä valitettavasti pidän uskontoja ihmisen keksiminä pelottelu- ja kurissapitokeinoina.
Raamatulla ei ole mielestäni siinä muuta roolia, kuin että se on pelkkä aivopesun työkalu.
En tällä halua ketään loukata, se vain on minun mielipiteeni, minun 'totuuteni'.
väliä jos sattuu uskomaan saunatonttuun?
Minä näet teen sen. Ja tallitonttuun ja muihinkin menninkäisiin ja keijuihin jne.
Ei tartte muitten uskoa kuitenkaan jos saan itse uskoa ilman että ivaillaan. :-)
totuuteni, jos sitä totuudeksi näin yleispätevästi voi lausua, löytyy jostain muusta kuin Raamatusta, ateismista tai mistään muustakaan, totuudeksi julistetusta eepoksesta!
(Tosin ateisteilla ei taida mitään eeposta ollakaan!)!
Se löytyy ja on jo osittain löytynyt, ja huom! vain osittain, tästä elämisestä! Ja tähän elämiseen, ainutkertaiseen sellaiseen, liittyy niin paljon, niin paljon, kenties liikaakin asioita, joita en osaa 'kerralla' mieltää!
>Minä valitettavasti pidän uskontoja ihmisen keksiminä pelottelu- ja kurissapitokeinoina.<
Parempi kait näinkin, kuin täysi jumalattomuus!? Toki tolkkunsa tässäkin!
Mutta totuus on loputon suo! Toki pyrkikäämme sitä etsimään! Ja se etsintä herättää aina, aina ja aina vaan, pelkkiä kysymyksiä!!!
terveisiä tontulle!
Pyydä, ettei liian kuumaksi saunaa lämmitä. :)
saunatonttuun, tai oikeastaan kylpyhuonetonttuun sillä olen ihan oikeasti nähnyt sellaisen. Olin silloin ihan pieni ja ihmettelin miten se tuli ammeen ja seinän välistä kun siinä oli vain parin sentin rako. Sitten se juoksi ohitseni ja naureskeli ivallisesti mennessään ja juoksi seinän läpi. Sille ei näköjään meikäläisten materiat tuntuneet missään.
Yritin selittää vanhemmilleni mitä näin, mutta kukaan ei uskonut mitään vaan nauroivat vaan.
Jos kylpyhuoneessa on tonttuja niin miksei myös saunassakin, joten eipäs vähätellä näitä pikku vipeltäjiä :)
että joku muukin uskoo saunatonttuihin!
>Yritin selittää vanhemmilleni mitä näin, mutta kukaan ei uskonut mitään vaan nauroivat vaan.<
Näinhän se menee! Jokseenkin aina, 'lasten' juttuja ei kuunnella herkällä korvalla! Tästä tulikin mieleeni, kun kuuntelin tätä iskelmää! Siellä on yksi hyvä kappale, sanoitukseltaan! Joita olen jo noukkinutkin täällä tai sitten siellä toisaalla!
Ja just tuli, ja korviini jäi siitä taas jotain: "Kaiken pahankin olen hyväksi pyrkinyt muuttamaan..." JA "koska sieluani en heille antanut..."
>Jos kylpyhuoneessa on tonttuja niin miksei myös saunassakin, joten eipäs vähätellä näitä pikku vipeltäjiä :)<
ja toki vaikkapa vaatekomerossa!
Minä aionkin nyt perustaa uuden uskonlahkon, nimeltään 'Saunatonttu on kuin onkin olemassa'.
Onko kenelläkään mitään sitä vastaan?
Rituaaleihin kuuluu kissan viiksien uhraaminen Hänen korkeudelleen Tontulle.
Muita rituaaleja ja lahkon sääntöjä hiotaan parhaillaan. Ilmoitan, kun on seurojen aika.
p.s. Asu vapaa. Oma kissa mukaan.
ainut vaihtoehto, seuralaiseksi nimittäin? Ja jos vain viiksien uhraamisesta on kyse, niin kait pikkuriikisen kaninkin viikset kelpaa??? (Toki pitkät viikset omaavasta oliosta onkin kyse!).
Toivottavasti ilmoitus tulee ajoissa, jotta sen voi sitten tähän hektiseen aikatauluunsa sovittaa!?
Mutta yksi, vähän vakavampi juttukin, tähän väliin! Minun pikku 'soturini' kysyi just äsken, tähän väliin: "Ethän äiskä sitten itke, valmistujaispäivänäni?"
Hämmennyin hivenen ja vastasin: "Jos itken niin samalla myös hymyilen, äiskän 'pikku' metallimiehelle!"
Ja tässä jäinkin sitten pohtimaan, etteikö koskaan voi itkeä ilosta!
No toi oli vaan väliinheitto! Mutta jos kani ei kelpaa, niin sitten ei tartte miettiä asuakaan?! Toki kissa-asu olisikin ollut helpompi vaihtoehto kaniasulle!
Itkusta puheen ollen mietin, että aikuinen ihminen itkee harvoin surusta,
ja silloinkin on kysymys todella suuresta surusta.
Läheisen vakava sairastuminen, omaisen tai läheisen kuolema,
myötäeläminen toisen surussa jne.
Ilosta ja onnesta itkeminen on taas suorastaan tavallista, ellei jopa päivittäistä!
Siihen riittää pelkkä pojankoltiaisen onnen näkeminen
hänen rikkimenneissä vaatteissaan ja räkä poskellaan,
kun on onnellisesti ajanut uudella pyörällään ojaan
ja ylpeänä kertoo, ettei 'sattunut ollenkaan'!
....niin, se uusi 'mikäsenytolikaan'-lahko.
Unohdin kokonaan sen...
Vanhat (n.1h vanhat) säännöt voimassa toistaiseksi.
Tarkkaile valtakunnallisia sanomalehtiä
nähdäksesi ilmoituksen seuraavasta
seuratapahtumasta. :D
>Itkusta puheen ollen mietin, että aikuinen ihminen itkee harvoin surusta,<
Koska suru laukaisee jonkin kumman reaktorin, vain ja ainoastaan toimimaan! Joskus jopa ihan jonninpäiväistä puuhastelua.
En tiiä, mutta kyllä siinä sivussa, myös aivonystyrät saavat oman reaktorinsa!? Johonkin!
>Ilosta ja onnesta itkeminen on taas suorastaan tavallista, ellei jopa päivittäistä! Siihen riittää pelkkä pojankoltiaisen onnen näkeminen
hänen rikkimenneissä vaatteissaan ja räkä poskellaan, kun on onnellisesti ajanut uudella pyörällään ojaan ja ylpeänä kertoo, ettei 'sattunut ollenkaan'!<
Näinhän sen pitäisi ollakin/mennäkin! Useimmiten vaan, nämä tällaiset jutut synnyttävät meissä pelkkää 'uupumuksen' tunnetta ja sen ohella niitä negatiivisia tunteita! (=Että taasko sinä teit näin!).
Emme osaa enää eläytyä lasten ihmeellisyyksiä täyttävään elämään!?
Mutta onneksi kanikin kelpaa, siihen 'mikäsenytolikaan'-lahkoon. Olen tarkkaavainen, todella tarkkaavainen tämän asian suhteen! Kun se kaniasu -valintakin voine tuottaa pientä päänvaivaa!
Tuskinpa suurin osa ateisteista pitää sitä, etteivät usko jumalaan, minään eepoksen arvoisena juttuna. Mistä tämä eepos edes tehtäisiin? Kyse ei ole ateismissa uskosta perinteisessä mielessä. He eivät vain usko jumalaan samaan tapaan, kuin esim. jotkin kristityt eivät usko menninkäisiin. Tuskin nämä kristitytkään kuitenkaan kokevat tarvetta tehdä eeposta menninkäisepäilyistään.
Minusta ainakin vain on yksinkertaisesti vaikea uskoa asiaan, josta ei ole ainoatakaan todistetta. En ole jumalankieltäjä; uskoisin kyllä jumalaan, jos saisin todisteita hänen olemassaolonsa puolesta. Niin pitkään, kuin todisteita ei ole, vain mielikuvitus on rajana!
Pelottavaa uskonnoissa on dogmaattisuuden mukanaan tuoma putkikatseisuus ja sitä kautta lähes rajaton suvaitsemattomuus muita kohtaan (ja esim. se, että suurin osa uskovaisista on valmis lähettämään muita ihmisiä ihmisiä ikuiseen kärsimykseen mm. ateismin takia, heijastaa vakavaa empatiankyvynpuutetta. Itse en lähettäisi ketään ikuiseen kärsimykseen, korkeintaan loppuiäksi vankilaan). Tämä suvaitsemattomuus on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen suuria konflikteja maailmaan.
Eiköhän olisi kaikkien aika tarkastella maailmaa järkiperäisesti ja luopua taikauskon mukanaan tuomista peloista ja ennakkoluuloista! Näin saisimme paremman maailman kaikille!
>suurin osa uskovaisista on valmis lähettämään muita ihmisiä ihmisiä ikuiseen kärsimykseen mm. ateismin takia,>
Ei kukaan ihminen kykene ketään ikuiseen kärsimykseen lähettämään!
Se tehtävä on yksin Jumalalla ja Hänen sanallaan, jota sanaa sitten ihminen voi tuoda esiin.
Mutta tiedon tuoja ei ole suinkaan tuomion suorittaja!
>Tämä suvaitsemattomuus on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen suuria konflikteja maailmaan.>
Konfliktien juuret ovat syntiinlankeemuksen seurauksena ihmisen itsekkyydessä ja tottelemattomuudessa Jumalan lakeja kohtaan.
Tarkoitin tietysti, että suurin osa uskovaisista pitää ikuista pohjatonta kärsimystä oikeitettuna tuomiona (kuten esim. tästä käsittämttömän suuresta uskonnottumuuden rikoksesta). Mielestäni siihen vaaditaan saadistista luonnetta ja vajaavaista kykyä asettua toisen asemaan. Arvatenkin tiesit, mitä tarkoitin. Kunhan halusit saivarrella.
Minkä takia jumalalle muuten edes on niin tärkeätä, että häneen uskotaan? Eikö olisi jumalalta hieman epäoikeudenmukaista luoda olio, joka ei usko häneen, ja sitten lähettää tämä sen vuoksi helvettiin..? Uskossa kyse EI ole päätöksestä. Ei yksilö voi alkaa uskoa siihen, mihin ei usko.
Ettekö uskovat, muuten, koskaan näe mitään ristiriitoja uskonnossanne, jos tutkitte luonnontieteitä? Ai niin.. Ettehän te usko luonnontieteisiin.
ihminen ihan itse aiheuttaa omilla uskomuksillaan ja odotuksillaan , kun ei ole tajunut Jeesus nimisen ihmisen sanomaa taivasten valtakunnasta joka tarkoittaa vain tässä hetkessä elämistä eikä kerää eikä varastoi,siis menneisyyden painolastia,eikä tulevaisuuden.
Ei sen tartte lämmittää saunaa kunhan vain vahtii sitä aikansa kuluksi. :-)
tyttäreni näki tallitontun.
Minulla ei ole mitään auktoriteettijumalaa jolle uhraisin yhtään mitään. Enkä pidä rituaaleista enkä varmana seuroista sun muista kirkonmenoista.
Sitäpaitsi en ole eläinrääkkääjä.
Minkäniminen on se tonttu joka liikuttaa esinahkaa edestakaisin?
Kävikö se tonttu hänen päällensä? Heinäkasassa?
MonttuTonttu? ;)
kissat ovat tonttujen vaarallisia vihollisia! Mahtaako olla hyvä ajatus ottaa niitä mukaan tonttuseuroihin. Tontut voivat ehkä tehdä päähineitä kissojen viiksikarvoista, mutta kai tarkoitit kissoilta esim makuupaikkoihin pudonneita viiksikarvoja, etkä pois nyhdettyjä tai leikattuja. Itse olen kerännyt jo yli 10 vuotta kissoilta pudonneita viiksikarvoja. Käytän niitä raakaaineena erinäisissä esineissä.
käymään.
saa viiksiä leikata, ne ovat niille tärkeitä kun ne kulkevat pimeässä.
on suunnilleen yhtä mielekäs käsite kuin sähköön uskomaton tietokone.
Et ehkä usko Jumalaan, mutta Hän kyllä uskoo sinuun.
rajata Jumalan vain yhteen uskontoon?
Tuo taisi olla ihan vitsi, ellet ymmärtänyt....
Kyllä ateistien juurettomuus johtuu juuri siitä, ettei heillä ole yhteyttä Jumalaan.He etsivät koko ajan "jotakin" sisimpänsä tyhjiöön. Tai monet ateisteiksi tunnustautuvat ovat etsijöitä... sitten kun eivät enää etsi lakkaavat pohtimasta näitä asioita.
"yllä ateistien juurettomuus johtuu juuri siitä, ettei heillä ole yhteyttä Jumalaan.He etsivät koko ajan "jotakin" sisimpänsä tyhjiöön."
Puhua paskaa.. Eipä mulla muuta :D
Voit ottaa ihmisen pois uskonnosta, mutta et uskontoa pois ihmisestä.
Ateisti täyttää sen jumalanmentävän aukon aina jollakin toisella asialla. Joko materialismilla, seksillä, nautinnoilla, nörttäämisellä, filosofoinnilla tai hightechillä tai ihan millä tahansa, mutta ei se siitä täyty.
Voit toki juosta, mutta et piiloutua. Jumala löytää sinut ennemmin tai myöhemmin, eikä se ole lainkaan paha asia. Minut Hän löysi kun olin kuollut.
Oletko noin saatananan yksinketainen.?Kaikessa ...(3piste pirkko) älylisyydessä?
Luulot voi potkia irti typeryydestä.
Älysi laatu täysin kyseenalainen.Ei ihme jos reputit gradussa?
Tuota kutsutaan nimellä ad hominem eli henkilökohtaisuuksiin meneminen. Syytön kai minä siihen olen, jos sinä olet seksistinen, mutta kehottaisin hiukan tarkastamaan suhdettasi naisiin.
että ateismi on vain ja ainoastaan - USKON PUUTETTA.
Jokainen ateisti on yhtä "hyvä" ateisti. Murhaaja joka "ei voi uskoa Jumalaan" on ateisti samoin kuin "hyvän tekijä joka auttaa hädässä olevia ihmisiä".
Täysin erilaisia ihmisiä mutta yhtä hyviä ateistejä molemmat koska kumpikaan ei voi uskoa Jumalaan. Ateismi on näet vain ja ainoastaan "uskon puutetta" ei muuta.
että ihminen tässä materiaalisessa ruumiissa lopultakin on pohjimmiltaan paha - tämä biologinen ruumiimme pakottaa meidät pahuuteen, että ylipäänsä voisimme selvitä hengissä täällä materiassa - niin kuinka pitkään kuvittelet yhdenkään ateistisen yhteiskunnan pysyvän pystyssä?
Uskonto on yhteiskuntaa varten, ei yksilöä. Hengellisyys puolestaan on yksilöä varten. Ihminen, joka hylkää hengellisyyden, jää pelkästään oman eläimellisyytensä varaan, ja mihin se johtaa - no, sen voimme päätellä Neuvostoliiton kohtalosta.
Mistä sä oikein revit nuo juttusi??
On se jännä miten kaikki uskikset luulevat olevansa suuriakin ihmistuntijoita vaikka ajattelevat ihan päin persettä.
Jokaisen ihmisen psyyke on YKSILÖ!
Se että sinulla on siellä jokin jumalan mentävä reikä (mikä ihme tämä mahtaa olla?), ei tarkoita että sellainen olisi jokaisella ihmisellä.
"tämä biologinen ruumiimme pakottaa meidät pahuuteen"
Aivan uskomatonta typeryyttä...
Luuletko muuten että ateistit eivät voi olla hengellisiä ihmisiä vaikka eivät uskokkaan persoonalliseen jumalaan?
Jos luulet niin voin kertoa että olet pahasti VÄÄRÄSSÄ.
Siis miten sut lempattiin? Eikö mennyt enää tekstit läpi vai miten? Pamahtiko kone vai irtosiko näppiksen nappulat? Mulla kun tulee sellainen olo niin se on mun sisälläni hylätyksitulemisen haava joka sattuu niin kauheesti kun mun jutuistani ei pidetä.
Kukaan ei edes näe mua, mut mun haava on niin kipee että kun joku törkkää siihen niin se aktivoituu ja kokee että mua ei hyväksytä ja mut lempattiin ulos. Ainakin mä näen että mulla on tämä haava, mutta siitä on mahdollista parantua.
Kyllä sulla kuule on ihan oikeus olla sillä palstalla missä haluut, älä välitä vaikka välillä kirpasee.
No ainaskin minä sen niin koin, etten minä niin järin tervetullut ollut heidän homogeeniseen ryhmittymäänsä. Toisaalta jopa yllätyin sitä ryöpytysten määrää, joka miltei sinkoili kasvoilleni! Aika rumilla sanoilla ja jopa pikkasen sivistymättömillä lausahduksillakin!?
No onnekseni tämä kone ei aineskaan siitä ekasta vierailusta ollut moksiskaan, mutta kait tämäkin jossain kohtaa sitten vaan väsähti ja rupesi sauhuamaan!
Onnekseni minua ei sellaiset eikä tällaiset ’riiviöt’ satuta! Toki mielenkiintoni heräsi ja on edelleen ylimmillään, siis näitten ateistien ajatusmaailman suhteen. Ja kait se juontuu siitä, ettei suoraan/suoriin kysymyksiin saa koskaan järjellisiä vastauksia, toki harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Kaikki asiat käännetään ja väännetään, tuntuu kuin väkisin, suuntaan, jolla ei ole mitään järjellistä lopputulosta. Kulkevatkohan sillä palstalla, säännöllisesti keskustelevat, vielä lapsen/nuoren kengissä? En tiiä, mutta mielenkiintoista!
Pitänee nyt lopettaa tämä juttu tältä osin. Tosin olenhan minä siellä vieläkin välillä sekoittamassa korttipakkaa, pikkasen kiusallani vaan, näin inhottavana ihmisenä. Ja kaikki kunnia heillekin, jäänaskalit ovat muuttuneet, sanotaanpa vaikkapa santapaperilla ’pehmustetuiksi’ rautahanskoiksi!
Ja tämä, minun oma lausahdukseni jäikin kaikessa huminassa pohtimatta:
”Ja tosin tässä kohtaa olisikin mielenkiintoista keskustella lapsen ’oikeudesta’ oman maailmankuvan luomisessa!”
Tuli vaan mieleeni, kun lueskelin tässä yhtenä päivänä jostain, yhtä tutkimustietoa/-tilastoa maailman uskonnollisuudesta. Tosin tilasto voi olla jo vanhentunutta (1990-luvulta), ja ikävää, etten tasan tarkkaan tiedä mikä uskonto on vallitseva missäkin maassa/maanosassa. Mutta kyllä kait jotain suuntaviivoja tämäkin tutkimus osoitti, toisaalta hämmentäviäkin!
Eli tutkimuksen tarkoituksena oli hahmottaa uskonnollisen kasvatuksen merkitystä ihmisen aikuisiän uskonnollisuuteen. Ainut selkeä yhteneväisyys, tämän tutkimuksen perusteella osoitti, että uskonnollinen kasvatus kulki käsikädessä ihmisen aikuisiän uskonnollisuuden kanssa vain Puolassa, Intiassa, Turkissa ja USA:ssa (vahvimmiten) sekä Norjassa että Ruotsissa ja Suomessa.
Toisaalta aika jänskä havainto oli sekin, ettei Afrikan valtion ihmiset kasvattaneet laisinkaan lapsiaan uskonnollisuuteen, mutta siltikin suurin osa heistä (85 – 90 %) piti itseään uskonnollisena. Ja sitten aika jänskää sekin, että Portugalissa 80 % oli saanut uskonnollisen kasvatuksen, mutta aikuisiän saavutettuaan kukaan heistä ei pitänyt itseään uskonnollisena.
Ja vielä sen verran, että Tanskassa uskonnollisen kasvatuksen saaneista (43 %) piti itseään aikuisiän saavutettuaan 73 % uskonnollisena ihmisenä.
Että tämmöistä kuivaa tilastotiedettä, jonka tuloksia kukin voinee miettiä tahoillaan. (Valitettavasti ateistit ’puuttuivat’ tutkimuksesta, toki ymmärrettävää sekin)!
Tosin itte en osaa lausua muuta kuin sen, että minun henkilökohtainen ’uskonnollisuuteni’, ja vahva sellainen on muotoutunut vain ja ainoastaan tämän nopeatempoisen elämisen myötä. Myös kuolemisen jälkeen! Tosin tässä kohtaa nämä jutut (ja ne minun iänikuiset kysymykseni) näillä palstoilla ovat vain vahvistaneet näkemystäni, kaikessa skaalassaan!