Tämä varmaan kuuluisi enemmän tuonne kielet ja käännökset -osioon, mutta toisaalta ...
Siis välikielelle on varmasti tarvetta nykyisessä maailmassa, missä tietoa liikkuu kielialueelta toiselle entistä enemmän. Vaihtoehtona välikielelle on ehkä sitten yhden kielen (kiina? englanti) ylivalta maapallolla.
Jos ajattelemme vaikkapa vain tuhannen kielen kääntämista toisekseen, niin suoria sanakirjoja tarvitaan luokkaa miljoona, kun välikielen kautta tarve on luokkaa kaksi tuhatta.
Mikä vika sitten välikielessä on? Lähinnä kait se, että jos käännetään kielestä A kieleen B, niin siinä tulee vain kertaalleen vastaan kielten yhteismitattomuus, mutta käännöksessä A->V->B tulee merkityshävikkiä ja vääristymää ainakin tuplasti.
Ratkaisuksi ajattelisin, että välikieli olisi sellainen keinokieli, missä olisi jonkinlainen luokitus sanojen ja lauseidenkin sävyille. Eli kutakin sanaa ja lausetta seuraisikin merkitysavaruuden koordinaatteja, jolla täsmennettäisiin sanan savyä jne. Lähde- ja kohdekielen sanastoihin ja mallikirjoituksiin liittyisi sitten nuo samat, oletettavasti jotenkin sumeat, koordinaatit. Ehkä koko välikieli supistuisi lopulta noihin koordinaatteihin ja joihinkin algoritmeihin yms. ilman varsinaista omaa sanastoa?
Työtä ja vaivaahan tuossa koordinaatiston suunnittelussa ja rakentamisessa varmaan olisi enemmän kuin muutaman käännöksen tekemisessä, mutta ehkä se tuottaisi lopulta säästöä?
Välikieli
2
1127
Vastaukset
"Jos ajattelemme vaikkapa vain tuhannen kielen kääntämista toisekseen, niin suoria sanakirjoja tarvitaan luokkaa miljoona, kun välikielen kautta tarve on luokkaa kaksi tuhatta. "
Totta.
"..os käännetään kielestä A kieleen B, niin siinä tulee vain kertaalleen vastaan kielten yhteismitattomuus, mutta käännöksessä A->V->B tulee merkityshävikkiä ja vääristymää ainakin tuplasti."
Tuokin on totta.
"Eli kutakin sanaa ja lausetta seuraisikin merkitysavaruuden koordinaatteja, jolla täsmennettäisiin sanan savyä jne. Lähde- ja kohdekielen sanastoihin ja mallikirjoituksiin liittyisi sitten nuo samat, oletettavasti jotenkin sumeat, koordinaatit. Ehkä koko välikieli supistuisi lopulta noihin koordinaatteihin ja joihinkin algoritmeihin yms. ilman varsinaista omaa sanastoa?"
Tuo ajatus tavoittelee suunnilleen samaa, kuin ontologioiden ja käsiteverkkojen suunnittelu. Niiden ongelmana tässä käytössä on, että eri kulttuureita edustavissa kielissä ei ole samoja käsitteitä vaan esimerkiksi kiina ja englanti jäsentävät todellisuutta merkittävästi eri tavalla. Kiinalais-englantilainen sanakirja on vain viittellinen. Kääntäjän on tunnettava sanojen kokonaisuuden edustama ajattelutapa. Eli siis sana tai käsite kerrallaan kääntäminen silti lauseen merkityksen täysin säilyttäen on mahdotonta. Kääntäjän työ on hyvin vaativaa silloin kun kielten kulttuurit ovat kaukana toisistaan.
Jos ammattitaitoinen kääntäjä esim kääntää jotakin tekstiä bengalista suomeksi, ei hän todellisuudessa tarvitse bengali-suomi sanakirjaa. Ei siitä olisi apuakaan paljoa. Hänelle riittää bengali-englanti ja englanti-suomi. Bengali-englanti-sanakirjan kassa hän selvittää alkuperäisen ajatuksen, lause tai kappale kerrallaan. Ehkä hän vielä tarvitsee englanti-suomi-sanakirjaa pukeakseen ajatuksen mahdollisimman alkuperäisen mukaisesti suomeksi. Mutta käännös ei tapahdu missään nimessä sana kerrallaan bengalista suomeksi. Rankka homma.
Tässä käytännön esimerkissä englanti oli välikielenä. Välikieli voi olla mikä tahansa mahdollisimman ilmaisukykyinen kieli, jo johon toisen kielen ajattelutapa voidaan mäpätä. Etu on, jos se on jossakin puolivälissä päätekieliä. Siis esim kiina ei ehkä oikein kelpaa välikieleksi käännettäessä joltakin afrikkalaiselta kieleltä suomeksi.Mainitsemiesi käsiteverkkojen yms. osalta puutteet näyttäisivät liittyvän vain siihen, että merkitysavaruuden eri osien kuvaus ei onnistu. Sehän on ihan selvää, ettei eri kielten sanojen välillä ole 1:1 vastaavuutta merkitysavaruudessa. Ongelma on mielestäni tuon merkitysavaruuden kuvauksen kehittäminen, johonka ehdottelin niitä parametreja.
Mitä bengali - suomi käännökseen tulee, niin en pysty kuin ihmettelemään. Lopputuloshan on, että bengalin kielistä virkettä vastaa yksi tai useampia suomenkielisiä virkkeitä. (Tai päinvastoin toiseen suuntaan käännettäessä) Meneekö sanojen kattavuudet merkistysten suhteen niin paljon erilatuja, ettei esim. suuresta joukosta käännöksiä voisi generoida sanakirjaa, joka olisi avuksi kääntäjälle? Nykyinen sanakirjahan ei välttämättä ole esittäämäsi välikielisanakirjan käytön veroinen. Mutta onko kyse todellakin periaattellisesta mahdottomuudesta tehdä tuollaista suoraa sanakirjaa vai vain sen nykyisen toteutuksen puutteellisuudesta (esim. englanti-sanakirjat laajempia ja enemmän sanontoja sisältäviä tms.?
Mutta jos olet pääosin oikeassa, niin välikieliratkaisut siis voisivat jopa antaa parempia käännöksiä kuin suorat ratkaisut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1424615- 932189
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152081Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi801978Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1431566Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541542VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1081428- 1011337
- 751336
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201119