Hei. Olen 19 vuotias rippikoulun käynyt luokiolainen. Olen lukenut tätä palstaa ja en vielä tiedä miten voi päästä taivaaseen. Miten se ahtaan portin juttu on? Mitä minun pitäisi tehdä ja minne seurakuntaan kannattaa mennä? Rippikoulussa en jaksanut juuri kuunnella mutta nyt nämä asiat alkoivat kiinnostamaan. Tämä palsta on jotenkin sekava ja en löydä vastausta kun tuntuu että kaikki vain riitelevät ja haukkuvat toisiaan. Kertokaa uskovaiset minulle.
Miten sitä voi alkaa uskomaan
Jennariina
291288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
koska Kristus kutsuu kaikki omansa niistä pois, ennen kuin tulee
ne lopullisesti tuhoamaan:
Miksi erota vain kirkosta?
Kirjoittanut: TeuvoSuni 13.1.2007 klo 19.27
Miten on saanut alkunsa tämä kampanja saada ihmiset eroamaan kirkosta?
Miksi heitä ei ole kehotettu eroamaan joka ainoasta näistä lopun ajan
porttoseurakunnista, kun kerran Jumalakin siihen sanassaan kolmasti kehottaa:
Ensimmäinen kehotus vuonna 56, 6.Kor.14-7:1:
"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella
ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä. Voivatko Kristus
ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin?
Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: - Minä asetun
heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa
ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo:
- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään
saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Jumalanne
ja te olette
minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee
puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten
pyhittää elämämme kokonaan hänelle."
Toinen kehotus vuonna 61-62, Hepr.13:12-14:
"Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella
pyhittääkseen kansan
omalla verellään. Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle,
hänen häväistystään
kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden
sitä kaupunkia, joka tulee."
Kolmas kehotus vuonna 96, Ilm.18:3-5:
"Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman
kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan ja kaikki maailman kauppamiehet
ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään.
Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi:
"Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani,
ettette joutuisi
ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille,
joilla häntä lyödään. Hänen syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti,
eikä Jumala unohda hänen pahoja tekojaan."
Mitä nuo portot ja viinit tarkoittavat?
En juo viiniä enkä ole porttokaan. Miten minun pitäisi rukoilla, että pääsen taivaaseen?
totuudesta luopuneita lopun ajan seurakuntia, ja heidän juomansa
ovat valheen viiniä.
Minä en, silloin kun Jeesus Kristus ensimmäisen kerran ilmestyi,
rukoillut mitään muuta kuin sitä, että hän kirkastaisi minulle totuutensa.
Tässä on osa minun tiestäni, jos et ole sitä lukenut, kun uusi tällä palstalla olet:
Ahtaan portin tuska.
Kirjoittanut: Teuvo Suni 9.12.2005 klo 00.13
Ennen kuin tästä jatkan, lisään vielä tuohon edelliseen valheen armoseinään yhden erittäin tärkeän asian. Tällaisen armon tekee saatanalliseksi se, kun sillä estetään ihmisiltä kaikki ne teot, jotka Jumala nimenomaan häneltä vaatii, ja joiden kautta hän löytäisi tien ahtaalle portille. Näistä on Raamatussa vaikka kuinka monta esimerkkiä. Otan tähän nyt vain kolme:
"Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. illoinhan nahka halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät."
"Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina."
"Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."
Jumala siis vaatii ihmisiä puhdistamaan sydämensä, mutta kuinka moni uskaltaa sitä edes yrittää, kun antikristukset leimaavat kaikki tällaiset teot ihmisen omiksi teoiksi, jotka eivät tule ketään pelastamaan.
Nyt sitten jatkan kertomalla kaksi ensimmäistä kohtaamista Kristuksen kanssa. Yritin tässä hakea niitä keskusteluja joissa oli jotakin viitteitä näistä tapahtumista, mutta en millään niitä löytänyt, koska menneiden asioiden esille kaivaminen on ollut tosi vaikeaa, ja kun nytkin tätä mietin, että miksi on näin, muistuivat heti mieleen Jeesuksen sanat: "Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan."
Tuota ensimmäistä Kristuksen ilmestymistä edelsi tapahtuma käärmekivellä keväällä 1983, ja sen löysin. Se on tällä samalla keskustelupalstalla hieman taaempana, keskustelussa: Teuvo Suni kerro. Se on syytä jokaisen lukea ensiksi, joka aikoo nyt tämän selvitykseni lukea, sillä tuossa tapahtumassa minulta pyyhittiin aivoista kaikki uskoon liittyvät asiat pois, ja elämää piti jatkaa sellaisen ajatuksen vallassa, ettei Jumalaa todella ole olemassakaan. Nyt sitten kirjani sivulle 15:
Tuli vuosi 1985. Kesällä Ritvan isä sai iäisyyskutsun Lappeenrannassa, jonne he olivat muuttaneet, kun olivat luovuttaneet maatilan vanhimmalle pojalleen. Hautajaiset olivat lauantaina 10. elokuuta. Siinä avoimen arkun äärellä tulin miettineeksi tätä: tässäkö on kaikki, mitä ihmisestä jäljelle jää? Missä on se, mikä sai tämänkin, nyt ruumiina olevan ihmisen elämään?
Sunnuntaina menimme Lappeenrannan kirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa luettiin viikon aikana siunattujen vainajien nimet. Olin hieman hengästynyt, kun tulimme kirkkosalin ovelle. Sinnehän noustaan monta porrasta, joista Jaana oli pyörätuolin kanssa vedettävä. Näin seinällä virsitaulun, josta loisti silmiini numero 456. Tuo ihmeen antanut virsi vuosikymmenien takaa. Nykyisessä virsikirjassa sen numero on 307. Kun tämän näin, ajattelin, että onpa mukava pitkästä aikaa kuulla tuo virsi kaukaa lapsuudesta.
Missä jumalanpalveluksen osassa tuo virsi oli, sitä en muista. Kun se alkoi, tuli sellainen tunne kuin minut olisi kääritty lämpimään pumpuliin. Tönäisin Ritvaa kylkeen: "Tämä on minun virsi." Koskaan aikaisemmin en ollut siitä hänelle puhunut.
Sen jälkeen meni kirkon alttariseinä silmissäni täysin mustaksi. Siihen oli vedetty kuin musta samettiverho, johon suurin kultakirjaimin ilmestyi sanat: RAAMATTU ON TOTTA. Minua alkoi hävettää, koska en ollut tuota kirjaa juurikaan lukenut. Monta kertaa olin sen alusta aloittanut ja aina sen lukeminen oli kesken jäänyt.
Sitten koin aivan kuin pääni päälle olisi laskettu raskas paino, mutta siitä huolimatta tunsin, kuinka aloin kohota penkistä kohti korkeuksia. Virttä en enää kuullut, urkujen äänikin oli poissa ja oli aivan hiljaista. Katselin ympärilläni olevaa valtavaa kirkkautta, ja tunsin pääni yläpuolella olevan jotakin hyvin puoleensa vetävää, jota en kuitenkaan nähnyt. Mieleen palautui se ihana tunne siellä järven rannalla kalliolla, kun se valonsäde täytti sylini.
Hetken tätä kirkkautta katsellessa ja ihmetellessä, kuulen sen keskeltä jostakin miehen äänellä lausutut sanat: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi!" Siinä tulivat itsekkäälle ihmiselle ihmiselle kovat sanat.
Hetken kuluttua sama ääni jatkoi: "Ei ole mitään väliä sillä, onko sinulla isä tai ei, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas, kunhan elät elämäsi niin, että kerran saavutat tämän kirkkauden! Tämän jälkeen päässäni käytettiin ajatuksenjuoksu: oli verrattava tätä tunnetta, joka minut ympäröi, tunteeseen vaimoani kohtaan. Tämä meni kirkkaasti edelle. Sitten olivat vuorossa kaikki viisi tytärtä. Toiseksi jäivät hekin. Sitten kirkonmäellä oleva auto ja siellä oleva kameralaukku, nekin kun olivat silloin vielä hyvin rakkaita. Toiseksi jäivät nekin, samoin vielä pohjoisessa oleva koti, kun sekin lopuksi ajatuksiin johdatettiin.
Tämän tajuttuani tulin sen ihanuuden keskellä luvanneeksi, vaikka mitään ei minulta kysyttykään. "Tämän takia, mitä nyt olen saanut nähdä ja kokea, tahdon lähteä minne vain haluat minut lähettää!" Silloin en totisesti tiennyt, mitä tuona hetkenä tulin luvanneeksi. Paljon tiedän tänään, vaikkakaan en vielä kaikkea sitä mitä tulevaisuus tullessaan tuo.
Näky päättyi siihen, kun ympäröivän kirkkauden keskellä katsoin taakseni, ja huomasin selkäni takana syvän mustan rotkon, jonka reunalla istuin. Mistä tuon jumalanpalveluksen saarnassa puhuttiin, sitä en muista, mutta tämä näky ja sen seuraukset eivät tule koskaan silmistäni katoamaan.
Välittömät seuraukset sain kokea heti, kun kirkon rappusia alas astelimme. Oli kuin päältäni olisi riisuttu pakkopaita ja raskaat kahleet. Kaikki vuosikymmenien aikana koetut tuskat olivat poissa. Melkein nauraen ihmettelin, miten olivatkaan nuo kolme elämäni kipeintä kohtaa - isättömyys, köyhä koti ja vammainen esikoinen -lähes koko siihen asti eletyn elämäni pilanneet. Ja nyt, 48-vuotiaana, olin kuin uuden elämän alussa.
Suurin ihme oli tuon isättömyyden tuskan ja sen tuottaman häpeän pois ottaminen. Se oli siihen asti ollut niin kipeä asia, ettei siitä voinut kenellekään puhua. Kukaan ulkopuolinen ei ollut koskaan saanut tietää, että olin syntynyt aviottomana. Kun täällä Ruukissa tutustuimme uusiin ihmisiin, niin heille piti valehdella, että vanhempani olivat kuolleet. Ritvakin kun tämän kipeyden tiesi, niin hänkin vaikeni.
Koko sen päivän olin kuin pumpulipilvessä. Oltiin surutalossa ja sisälläni oli ilojuhla. En voinut siellä tuosta näystä mitään puhua. Se päivä oli Sanna-myrskyn päivä, 11. elokuuta 1985. Se yli 30-asteinen lämmin tuuli, joka Lappeenrannassa silloin puhalsi, oli kuin Pyhän Hengen valtavaa syleilyä.
Illalla läksimme ajamaan kotiin, Ruukkiin. Matkan aikana ei montaa sanaa vaihdettu. Päässäni pyöri jatkuvana nauhana tuon päivän suurin tapahtuma. Vasta yöllä, kotona vuoteessa, kerroin Ritvalle tämän ja kysyin: "Voiko Saatana antaa ihmisille tällaisia näkyjä?" "Ei, kyllä sinua on Pyhä Henki koskettanut", hän vastasi ja jatkoi: "Koko matkan ajan tunsin, että sinulle on tapahtunut jotakin."
Heti aamulla muistui mieleeni Uusi testamentti, jonka olin Lappeenrannan seurakunnalta rippilahjaksi saanut. Vielä sen pölyttyneenä kirjahyllystä löysin. Milloin lienen sen viimeksi avannut? Etulehdeltä löytyi täydellinen yllätys; Herkko Kivekkään kirjoittama muistolause elämäni matkalle, Ps.43:3: "Lähetä valkeutesi ja totuutesi, ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi."
Ihmeiden aika ei ollut ohi, kun tajusin, miten saumattomasti nuo sanat liittyivät siihen, mitä edellisenä päivänä olin saanut nähdä ja kokea. Minut oli johdatettu hänen pyhälle vuorelleen. Jos ei vielä asuntoihin asti, niin ainakin suurelle valkeuden ja vapauden esipihalle, ja vihdoinkin olin saanut kuulla Jumalani äänen.
Neljänkymmenen vuoden koettelemusten jakso, syksystä 1945 syksyyn 1985, oli päättynyt. Mutta mitä vielä oli edessä, sitä en tiennyt."
Nyt keskeytän menneisyydestä kertomisen hetkeksi, ja selvitän Raamatun taivaaseen liittyviä nimityksiä. Kun siellä sanotaan taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jonka jokainen silmillään näkee. Kun sanotaan taivasten taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jossa Jumalan valtaistuin sijaitsee. Kun sanotaan kolmas taivas, jota Paavalikin käytti, kun kertoi saamastaan näystä:
"Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala."
Samoin voin minäkin toistaa tuosta näystä, ja kaikista muistakin, joissa Kristus on ilmestynyt kirkkautensa keskellä tai erilaisia ilmestyksiä antaen. Tuo kolmas taivas on jossakin taivaan ja taivasten taivaan välimaastossa, jossa ihmiselle erilaiset taivaalliset näyt suodaan.
Tuosta hetkestä alkoi elämäni Raamatun äärellä, ja nyt siirryn kirjan sivulle 15:
"Luettuani ensimmäisen kerran Raamatun lävitse, aloitin alusta uudelleen, ja vielä kolmannen kerran profeettojen kirjoista Ilmestyskirjan loppuun. Ihmettelin ja mietin asioita, joita olin alleviivannut. Mitä enemmän luin, sitä enemmän ihmettelin, miten tämän kirjan ympärille on saatu rakennettua sadottain erilaisia kuppikuntia, suuri ja pieniä? Ei tämä kirja ainakaan ole tuollaisiin johdattamassa. Siinähän koko ajan puhutaan vain yhdestä Herrasta, yhdestä Hengestä, yhdestä uskosta, vieläpä vain yhdestä kasteesta.
Toistuvasti siinä varoitetaan vääristä profeetoista, jotka esiintyvät Jumalan nimellä ja hänen palvelijoinaan. Tuossa kirjassa ei voi olla kuin yksi totuus, ja kaikki muu on valhetta. Mutta mikä se totuus on? Sitä jatkuvasti kyselin.
Alati jouduin peilaamaan myös omaa elämääni tuon kirjan valossa. Koin olevani vapaa ja kiitin siitä Jumalaa, joka oli minut vapauttanut. Samalla kuitenkin tunsin, etten sittenkään ole vapaa, elämästäni puuttuu vielä jotakin. Kestorukoukseni oli, että Jumala paljastaisi minulle tuon kirjan totuuden, mitään salaamatta. Olihan hän itse antanut näkynsä kautta todistuksen, että tuo kirja on totta.
Näin elämä jatkui. Tammikuussa 1987 sain yllättäen kutsun seurakunnan kirkkoneuvoston jäseneksi. Yllättäen siksi, etten ollut mikään aktiivinen kirkossakävijä, ja siksi, etten ollut minkään poliittisen puolueen jäsen. Sen verran hallinnosta tiesin, että kaikki luottamustoimet jaetaan poliittisin ansioin. Puolueiden voimasuhteiden oli sielläkin oltava kohdallaan. Tuli tammikuu 1988, sen viimeinen viikonloppu. Sinäkin päivänä luin Raamattua. Silloin oli edessä Luukkaan evankeliumi, josta luin:
"Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää, mutta ei löytänyt.
Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois, mitä varten se vielä maata laihduttaa?'
Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'
Niin kuin Valitusvirsi kolme keskeytti Raamatun lukemisen lähes kaksi vuotta aikaisemmin, niin saman tekivät nyt nämä jakeet. Silloin ymmärsin heti lukemani, mutta nyt en lainkaan käsittänyt, mitä nämä jakeet tarkoittavat ja miten ne minuun liittyvät. Koko päiväksi jäi Raamattu auki tuosta kohdasta ja töitten lomassa aina kävin lukemassa ja ihmettelemässä.
Ritva oli iltapäivällä lähtenyt töihin, ja kun häntä puolenyön jälkeen odotin kotiin, vielä vuoteessakin näitä jakeita ajattelin. Sitten, aivan yllättäen, makuuhuone tuli täysin pimeäksi, eikä pihavaloakaan näy ikkunasta. Sähköt eivät katkenneet, mutta silti olin täydellisen pimeyden keskellä. Hetken kuluttua, tämän pimeyden keskeltä jostakin, kuulen tutun äänen lähes kolmen vuoden takaa:
"Siellä kirkossa sinut vapautettiin niistä taakoista, jotka eivät olleet sinun itsesi aiheuttamia, mutta sinunkin sydämelläsi on vielä jotakin."
Olihan siellä kaikenlaista pahuutta. Kenelläpä ei olisi, kun Jumala sinne katsoo. Nyt hän kuitenkin kaivoi sieltä esille vain yhden, kaikkein inhottavimman asian, jolla en itse enää vuosiin ollut päätäni vaivannut. Olin sillä Ritvaa usein uhkaillutkin, sillä koin, että minullakin oli oikeus mennä vuoteeseen jonkun toisen kanssa. Niinhän hänkin oli tehnyt. Tutkamiesten vuotuisen tapaamisen yhteydessä, kun komennuksella oltiin, siihen kerran tilaisuus tuli. Tein aviorikoksen, ja sen jälkeen tunsin olevani tasavertainen Ritvan kanssa. Siihen yhteen ainoaan kertaan se asia jäi - ja nyt jo tuo rakkaaksi tullut Jumala lausuukin minulle kuolemantuomion:"Hakkaa se pois!" Nyt ymmärsin tuon Raamatun sanoman täydellisesti. Minä olin tuo viikunapuu. Lähes kolme vuotta sitten sille annettiin kasvun mahdollisuus, ja nyt tuon kasvun antanut Jumala lausuukin kuolemantuomion.
Alkoi vaihtokauppa. Olisin tunnustanut kaikki ne pahat teot, mitkä vain muistin tehneeni, mutta en tätä. Oliko tämä nyt niin tärkeää kaivaa esille? Näethän, että olen muuten ollut ihan hyvä isä. Köyhänä läksin maailmalle ja nyt olen saanut rakennettua perheelleni oman kodinkin?
"Minä olen tämän sinulle antanut, ja koska tahansa voin ottaa sen sinulta pois!", kuului vastaus.
Minut valittiin kirkkoneuvostoonkin.
"Minä sinut sinne johdatin, jotta näkisit, ettei Jumalan seurakuntaa näin johdeta."
En ole polttanut tupakkaa, enkä juonut viinaa. Eikö näilläkään ole mitään merkitystä?
"Minä olen sinut niistä varjellut."
Ajatuksiini johdatettiin vielä pieni jäsenkortti. Lienen ollut 12- tai 13-vuotias, kun äitini tilasi Joka Poika-lehden. Siihen oli perustettu Joka Pojan Raittiusliitto, johon liityin, ja sen jäsennumero on 640. Tämä lyhyt lupaus oli varjellut elämääni niin, ettei sen lukemattomien vaikeuksien keskelle päässyt viina tuhojaan tekemään:
"Tahdon koettaa Jumalaan turvautuen pysyä ehdottomasti raittiina koko elämäni ajan ja niin muodoin kieltäytyä kaikista väkijuomista sekä tupakasta. Saadakseni tälle pyrkimykselleni tukea olen liittynyt jäseneksi Joka Pojan Raittiusliittoon."
Nyt olin kuin nurkkaan ajettuna, vailla pakomahdollisuutta. Näin toki edessä kaksi tietä, mutta kummankin päässä odotti kuolema, kun tähän tilanteeseen tuli puhumaan toinenkin ääni: "Hullu olet, jos tuon vaimollesi tunnustat. Avioliitosi ja perheesi hajoaa ja koko loppuelämäsi on pilalla!"
Jos en tunnusta, niin Jumala viimeistään vuoden kuluttua hakkaa minut pois. Purskahdin itkuun, ties monennenko kerran elämäni aikana. Koko sisus oli kuin helvetin liekeissä. Jostakin tämän tuskan keskeltä tulivat ajatuksiini sanat, jotka suorana hätähuutona kaikuivat pimeään yöhön: "Herra Jeesus, armahda!"
Ne olivatkin lopulta ne ainoat sanat, jotka sinä yönä toivat avun ja pelastuksen. Niiden huutamisen jälkeen sain rauhan sydämeeni, kun tiesin tehneeni sen, mitä Jumala minulta odotti:
"Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin on Herra luvannut.
Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."
"Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa: hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta."
Tuon aviorikoksenkin oli Jumala sallinut tapahtua, että hänellä olisi mistä miehen kiinni ottaa, kun kiinnioton päivä koittaa. Ja nyt se koitti.
Ritvan tullessa töistä sanoin hänelle: "Voitko polvistua kanssani tähän vuoteen viereen, minulla on sinulle kerrottavaa?" Polvistuimme ja kerroin hänelle mitä vuosia sitten olin tehnyt, ja kysyin: "Voitko antaa tämän minulle anteeksi?" Hetken hiljaisuuden jälkeen hän vastasi: "Voin."
Sillä hetkellä tunsin itseni tiimalasiksi, joka oli täynnä mustaa mönjää. Se lähti valumaan päästä alaspäin ja valumisrajan tunsin jokaisessa kehon kohdassa. Kun se oli valunut jalkojen kautta lattialle, tuli tilalle jotakin puhtaan valkoista. Samalla hetkellä minut valtasi sama ihana tunne kuin kerran lapsena ja siellä kirkon näyssä. Välähdyksenomaisesti sain vielä tuossa hetkessä nähdä tämän katoavan maailman yllä taivaan kirkkauden, sen todellisen maailman, joka ei koskaan katoa.
Olin päässyt läpi ahtaasta portista. Saanut kohdata Kristuksen jo toisen kerran, ja syntyä taivaan kansalaiseksi. Tätä uudestisyntymistä kutsutaan Raamatussa myös sydämen ympärileikkaukseksi, ja vaatteiden valkaisemiseksi Karitsan veressä. Siinä ihmisen syntinen luonto revitään pois ja kivisydämen tilalle asennetaan uusi sydän, johon itse Kristus tuli Totuuden Henkensä kautta ikuisesti asumaan. Olin päässyt näiden harvojen joukkoon:
"Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen."
"Häneen teidät on liittänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty. Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois."
Lähde hippulat vinkuen pois tältä palstalta.
Jos sinulla olisikin jo usko se revitään palasiksi täällä.
valheellinen usko todella joutaa revittäväksi ja sen tekee Jumala, mutta jos ihminen ei siihen suostu
niin väärässä uskossa on ja pysyy ja väärä usko ei tule KOSKAAN JUMALAN YHTEYTEEN JOHDATTAMAAN.
itse voi mitenkään ALKAA USKOMAAN. Jos itse alat USKOMAAN joudut harhaan sillä omalla uskollaan EI KUKAAN AUTUAAKSI tule.
Mutta jos janoat Jumalan antamaa uskoa niin KÄÄNNY JUMALAN PUOLEEN anomaan, että Hän sinut oikeaan
uskoon saattaa JUMALA SEN TEKEE ja YKSIN HÄN SEN VOI TEHDÄ.
Kun sen aika on otollinen. Etsikkoajaksikin sitä sanotaan.
Varoitan sinua; lahkoista, kiihkoilijoista ja etenkin niistä, jotka kehuvat itseään profeetaksi.
Lue palstaa avoimin mielin ja keskustele elävässä elämässä sellaisten kanssa, jotka aidossa uskossa Jeesukseen Kristukseen ovat. He eivät ole hurmoshenkisiä mummojen ja heikkojen itkettäjiä, vaan tasapainoisia uskovia, eivät tuomitse, eivät ylvästele, eivätkä manipuloi. He kertovat kiihkottomasti omasta kokemuksestaan, mutta eivät sano: "Tee niin tai tee näin näin." Valinta on sinun, ei yhdenkään papin, saarnaajan tai profeetaksi itseään kehuvan.
ja istui järven rannalle.
Ja hänen tykönsä kokoontui paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istuutui, ja kaikki kansa seisoi rannalla.
Ja hän puhui heille paljon vertauksilla ja sanoi: "Katso, kylväjä meni kylvämään.
Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.
Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat.
Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.
Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää.
Jolla on korvat, se kuulkoon."
Matt.13:1-9
Väärin:
"Miten sitä voi alkaa uskomaan"
Oikein:
Miten sitä voi alkaa uskoa
tai
Miten sitä voi ruveta uskomaan
Väärin:
"alkoivat kiinnostamaan"
Oikein:
alkoivat kiinnostaa
tai
rupesivat kiinnostamaan
Toivottavasti kirjoitukset menevät kuitenkin hyvin... :D
jos olet valmis vastaanottamaan itsellesi henkilökohtaisen uskon.
Usko on luottamusta Jumalan lupauksiin ja hänen pelastavaan voimaansa (1. Moos. 15:6, 2. Aik. 20:20, Joh. 3:16, Room. 3:22) sekä luottamusta Jeesukseen Kristukseen (Matt. 9:29). Usko on Jumalan lahja, jonka hän itse vaikuttaa (Ef. 2:8).Uskossa ihminen vastaanottaa Jumalan armon ja vanhurskauden (Room. 5:1).
Apostolit julistivat pelastusta Kristuksessa kehottaen: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut.” (Ap. t. 16:31.) Usko Kristukseen ei kuitenkaan ole ihmisen oman päättelyn synnytettävissä, vaan sen saa aikaan Jumalan sana: ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.” (Room. 10:17.)
Itse olen ortodoksi, mutta se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi sinulle. Tutustu rauhassa eri kirkkoihin jne, mutta kierrä kaukaa fundamentalliset lahkot. Lue Raamattua avoimin mielin, äläkä takerru yksittäisiin jakeisiin, vaan yritä löytää punainen lanka, se kokonaisvaltainen sanoma. Kyllä Jumala löytää kaikki, ketä Häntä etsivät.
Usko ei ole pelkkiä kieltoja, koska Jumala on luonut ihmiselle aistit, joten aistien tuomia nautintoja on varmasti lupa käyttää hyvän maun rajoissa.
Uskoa ei tarvitse pelätä, sillä terve usko tuo sinullekkin ilon ja toivon sydämeen.
mutta vain tämän maailman herran uskot tulevat kuin itsestään.
niin saat perustiedot siitä miksi ja miten Jumala otti valittujensa
kutsumisen pois papeilta, ja suorittaa sen itse.
Sen mukaisesti hän minut etsi, löysi ja omakseen otti, ja tämän
kansan keskelle lähetti totuutta julistamaan ja ottamaan
vastaan kaiken sen ivan ja pilkan, josta Jeesus jo ennalta sanoi:
"Minä olen ilmoittanut heille sanasi ja he ovat saaneet osakseen
maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan niin kuin en minäkään kuulu."
Vain Jeesuksen kautta pääset Jumalan valtakuntaan.
Joh. 10:9
"Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen".
Eli Jeesus ei näytä ovea, eikä se ole jossain Jeesuksen vieressä, vaan hän itse on se ovi.
Huuda Jeesusta. Hän vastaa. Luota Jeesukseen. Hän rakastaa sinua.
Room. 10:13
Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
Jos olet, niin älä missään tapauksessa lähde tämän Timorievun kelkkaan,
sillä hänet on Saatana uudelleen kastanut.
Muista aina tämä: "Yksi on Herra, yksi Henki, yksi usko, yksi kaste."
http://jani.mirekweb.com/usko/
JOHDANTO
Käytän lainauksissa Vapahtajamme hebrealaista nimeä, koska kyseessä on ainutlaatuinen erisnimi, jossa ainoassa ihmisille on tarjolla pelastus Apt.4:9-12 mukaan
"12. Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."
ASIAN KÄSITTELY
Luemme Apt.16:31a
"Niin he sanoivat: "Usko Adonai Yeshua'an, niin sinä pelastut...".
(Adonai = meidän J-lamme, mutta tässä jakeessa merkitys on 'Herraamme')
Raamatussa mainittu pelastava usko merkitsee sitä, että sinun tulee sydämessäsi uskoa siihen, mitä J-lan Poika, hebrealaiselta nimeltään Yeshua HaMashiach, teki sinunkin puolestasi Golgatan ristillä: Hän kärsi ja kuoli sinun syntiesi tähden, että sinä uskomalla Häneen saat syntisi anteeksi ja iankaikkisen elämän Hänen yhteydessään.
Kaikkein tärkeintä sinulle on perustaa uskosi kirjoitettuun J-lan Sanaan eli Raamattuun. Käytä vuoden 1933/1938 Raamatunkäännöstä. Linkki siihen: http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/
Sieltä luemme Paavalin kirjeestä Roomalaisille
seuraavat jakeet uskosta ja pelastuksesta: Room.10:9-13
"9. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Yeshuan Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10. sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11. Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
12. Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
13. Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu"."
(Tässä viitataan ainoaan pelastavaan erisnimeen "Yeshua", joka suomennettuna merkitseekin juuri samaa eli "Pelastus" tai "Pelastaja")
Kun olet ottanut nämä Paavalin opettamat uskon askeleet eli tunnustanut Yeshuan omaksi Herraksesi ja Vapahtajaksesi ihmisten edessä (lähimpien tuttujesi ja omaistesi edessä), niin ota sitten seuraava Yeshuan opettama askel, jonka löydämme Hänen lähetyskäskystään: (Mark.16:16, jossa kirjoitan sen isoin kirjaimin)
"Joka uskoo JA KASTETAAN, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
Sinun tulee siis mennä Yeshuan opetuksen mukaisesti heti uskoon tultuasi uskovien kasteelle. Monet harhaopin levittäjät tälläkin foorumilla vihaavat tätä Yeshuan opetusta yrittäen tarjota siksi ”yhdeksi” kasteeksi roomalaiskatolista harhaoppia "sylivauvojen pään vedellä valelua", mutta älä kuuntele heitä, sillä eiväthän he ole sinun Opettajiasi, vaan Yeshua ja Hänen apostolinsa.
Seuraavaksi luemmekin Yeshuan valtuuttaman apostoli Pietarin opetuksen siitä miten uskovien kaste tulee suorittaa: (Apt.2:38-39)
"38. Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Yeshua HaMashiach'n nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
(Lapsilla tässä tarkoitetaan yksinkertaisesti lapsia tulevissa sukupolvissa eli jälkeläisiä, kutakin vuorollaan, mikäli uskovat evankeliumiin)
-Sinun tulee siis tehdä seuraavaksi parannus elämässäsi eli sinun tulee tunnustaa syntisi (ensin J-lalle ja tarvittaessa niille ihmisille, joita vastaan olet rikkonut ja pyytää heiltä anteeksi) ja päättää sydämessäsi, että alat elää J-lalle pyhitettyä elämää ja pyrit elämässäsi karttamaan kaikenkaltaista syntiä ja pahuutta.
Tässä vaiheessa kuitenkin riittää, että teet vain periaatepäätöksen pyrkiä parantamaan vaelluksesi ja pyytää myöhemmin anteeksi niiltä ihmisiltä, joita vastaan olet rikkonut.
-Pyydä seuraavaksi Yeshuaa puhdistamaan sinun sydämesi pyhällä verellään kaikesta synnistä ja saastaisuudesta ja Hän todella tekee niin. Siksi olet nyt valmis menemään uskovien kasteelle. Kasteen jälkeen saat voiman pyytää anteeksi niiltä, joilta upotuskasteen jälkeen saamasi Pyhä Henki sinua erikseen kehoittaa anteeksi pyytämään ja saat myös voiman pyhityselämään.
Omalla voimallasi todellisen parannuksen tekeminen ei tule onnistumaan. Ei edes anteeksi pyytäminen niiltä ihmisiltä, joita vastaan olet rikkonut. Siksi sinun tulee mennä uskovien upotuskasteelle, jonka jälkeen sinulle on Raamatun antama lupaus Pyhän Hengen lahjasta. Pyhä Henki on Voiman Henki, jota tarvitset. Pyhä Henki tulee uskovien upotuskasteella käyntisi jälkeen antamaan sulle tarvittavan voiman ja ymmärryksen elämän tien vaeltamiseen. Hän parhaiten ohjaa sinut myös aidosti uskovien yhteyteen.
-Mitä tulee uskovien upotuskasteelle menoon, niin tiedustele ensin asuinpaikkakuntasi ja sitten lähiseutusi seurakunnista, että kastaako kukaan siellä apostolisen opetuksen mukaisesti ukovia uskovien upotuskasteella ja nimenomaan Adonai Yeshua HaMashiach'n nimeen?
Ellei kasta tai jos kastavat muutoin ihan oikein, mutta vaativat samalla liittymään heidän seurakuntansa jäseneksi, niin älä siihen suostu, vaan ota yhteyttä profiilissani olevalla meiliosoitteella minuun, niin kasteesi järjestyy sinulle täällä Turussa lähiaikoina...
LOPPUTOTEAMUS
-Korostan lopuksi erityisesti sitä, että voidaksesi tulla pelastavaan uskoon, tulee sinun olla kaikessa kuuliainen Yeshuan ja tämän apostolien opetuksille välttyäksesi monien nykyisin vallalla olevien harhaoppien orjaksi tulemisesta. Sellaisia levitetään tälläkin foorumilla kristinuskon nimissä viljalti ihan jo Messiaamme opin alkeista poikkeavina ja pelkkinä kirkollisina rituaaleina ja vieraana evankeliumina. Karta senvuoksi kaikkia Raamatusta poikkeavia oppeja kuin ruttoa!
- Jos otat täysin Raamattuun ankkuroiduista neuvoistani vaarin, niin Raamattu takaa sen, että sinun käy lopulta hyvin!
Siunausta uskoon tulemiseen Yeshuassa!
sinusta tehdään Saatanan oma.
Jos syntiä tahdot tehdä ja synnissä elää. Tee lihan syntejä vaikka kuinka paljon,
mutta älä syyllisty Pyhän Hengen pilkkaan antamalla kastaa itsesi toisella
kasteella. Jos sen jälkeen vielä kuitenkin Jumalan omaksi tahdot
tulla, se tie on todella raskas.
Lihan synneistä pääsee lopulta helposti eroon, mutta Hengen herjauksesta ei.
Viestissäni, on tällä foorumilla henkilöitä, jotka vihaavat Yeshuan ja Hänen apostoliensa opetuksia koskien uskovien kastetta, Pyhän Hengen lahjaa ja muitakin ihan Messiaamme opin alkeisiin kuuluvia opetuksia.
Nyt voit itsekin huomata miten eräs heistä heti tuli ymmärtämättömyydessään häiriköimään koskien asiallista vastaustani sinulle.
KIERRÄ KAIKKI TUOLLAISET HÄIRIKÖT KAUKAA ÄLÄKÄ EDES LUE HEIDÄN KIRJOITUKSIAAN!
Kaikki mitä opetin vastauksessani on Raamatun mukaista. Jos seuraat ohjeitani, niin saat kokea aidon Pyhällä Hengellä täyttymisen apostolisella tavalla sitä seuraavine ihmeineen ja tunnusmerkkeineen, sillä evankeliumi ei ole vain sanoissa, vaan myös Hengen voimassa! Sen olen itse kokenut jo liki 36 vuotta sitten kuten lukuisat muutkin, joten sinun pelastuksesi ja uskosi tulee lepäämään täysin luotettavalla pohjalla.
Siunausta uskontielläsi etenemiseen Yeshuassa!
että lihaan tullut Jumalan Poika on Jeesus Kristus, elääkö Kristus sinussa.
...että Vapahtajalleni ei ole annettu nimenantotilaisuudessa kreikkalaisia nimiä Jeesus Kristus, vaan koska Hän syntyi Juudan sukukuntaan ja juutalaisesta neitsyestä, niin Hänelle annettiin enkeli Gabrielin käskystä nimi "Yeshua" (Ješuua), mikä käännettynä merkitsee "Pelastus" tai "Pelastaja". Joosef ja Miryam (ei siis Maria) puhuivat äidinkielenään arameaa, mikä oli hebrean kielen murre.
Erisnimillä on juutalaisuudessa ollut aina erittäin tärkeä merkitys, josta syystä erisnimiä ei saa kääntää muille kielille kuin vain sen verran, mikä on välttämätöntä. Sitäpaitsi nimet Jeesus Kristus ovat täysin epäsuomalaisia, koska ne loppuvat konsonanttiin. Suomen kielessä erisnimet lähes poikkeuksetta loppuvat ääntiöön ali vokaaliin, kuten useimmat nimet Hebrean kielessäkin.
Nimi Yeshua on mainittu Tanakh'issa eli juutalaisten Raamatussa eli kristittyjen Vanhassa Testamentissa 77 kertaa ja taivutusmuodoissaan noin 100 kertaa. Nimiä Jeesus Kristus ei ole mainittu siellä AINUTTAKAAN KERTAA!
Siksi korotan ja teen tunnetuksi nimien "Herra Jeesus Kristus" alkuperäisiä nimiä "Adonai Yeshua HaMashiach" tai "Adonai Ješuua Hamaašia". Ne ovat jopa helpompia lausua suomeksi kuin nuo kreikkalaiset nimet!
Jos olet kuitenkin jo 'äidinmaidossa' omaksunut nuo virheelliset Vapahtajamme nimet, mutta kuitenkin tarkoitat samaa henkilöä, niin voit huoleti käyttää niitä edelleenkin, kunhan muistat mitä niiden originaalinimet ovat :D
Siunausta Yeshuassa!
Kristus on kantasana kristinuskolle ja kristitylle. Kristillisen dogman perusoppi Kristuksesta on nk. kaksiluonto-oppi, jonka mukaan Kristus on Jumalan ainosyntyinen Poika, todellinen ihminen ja todellinen Jumala. Kristuksessa Jumala inkarnoitui eli syntyi ihmiseksi Neitsyt Mariasta Pyhän Hengen vaikutuksesta. Inhimillinen ja jumalallinen luonto ovat Kristuksessa ”erottamatta ja sekoittamatta”.
Kristus on tosi Jumala, koska hän on samaa olemusta kuin Isä. Kristillisen uskon mukaan Kristus ei siis kuulu luotujen olentojen joukkoon, vaan on Jumala. Kristus on Isästä syntynyt, ei luotu (Nikean uskontunnustus). Syntyminen Isästä (Jumala Jumalasta) ei ole ajallisesti määritettävissä. Kristuksen syntyminen ajassa taas merkitsee hänen syntymistään ihmiseksi Neitsyt Mariasta.
Mitä päivää tarkoitetaan "tänä päivänä, Minä sinut synnytin"?
Sanonta viittaa Jordanin tapahtumiin, kun Jeesus sai kasteen ja Pyhä Henki laskeutui Kyyhkysen muodossa Jeesuksen päälle. Vaikuttaa siltä, että Jeesuskin uudestisyntyi kasteessa vedestä ja Hengestä uudeksi ja ylimmäisen papin julkiseen virkaan kasteessa Jordanilla, kun Jumala tunnusti hänet omaksi Pojakseen.
Hepr. 1:5
Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; ja taas: "Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani"?
JOHDANTO
Mitä tulee Jordanin tapahtumaan, niin siellä tapahtui seuraavaa: Matt.3:16-17
"16. Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä.
17. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt".
-Jakeessa 17 ei mainita äänen taivaasta sanoneen "tänä päivänä minä sinut synnytin".
Ihan samalla tavalla asia esitetään kaikissa muissakin UT:n kohdissa:
-Matt. 17:5 "Hänen vielä puhuessaan, katso, heidät varjosi valoisa pilvi; ja katso, pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä."
-Mark.
"1:11 Ja taivaista tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt."
9:7 Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä."
-Luuk.3:22 ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt."
-2.Piet.1:17 Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt."
KÄSITTELY
Sitten varsinaiseen kysymykseesi:
"Mitä Jordanilla tapahtui?"
Hän, Yeshua HaMashiach, joka oli siinnyt Pyhästä Hengestä, Isä J-lan katoamattoman ja ikuisen Hengen kautta katoamattomasta siemenestä neitsyt Miryamin kohdussa, syntynyt ihmiseksi ja varttunut aikuiseksi, tuli Jordanilla vihkiytymään elämäntehtäväänsä ottamalla upotuskasteen Johannes Kastajan kautta. Hän jätti sen kautta myös meille Häneen uskoville esimerkin miten meidänkin tulee Häntä seurata!
Siis Yeshuan ruumis oli lihaa kuten meilläkin ja sillä oli oma synnyinhetkensä silloin, kun neitsyt Miryamin kohdussa tapahtui munasolun hedelmöityminen. Silti Yeshua oli ja yhä on Pyhyyden Hengen puolesta kuolleista nousemisen kautta J-lan Poika. Luemme tästä: Room.1:1-4
"1. Paavali, Yeshua HaMashiach'n palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia,
2. jonka Jumala on edeltä luvannut profeettainsa kautta pyhissä kirjoituksissa,
3. hänen Pojastansa - joka lihan puolesta on syntynyt Daavidin siemenestä
4. ja pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa - Yeshua HaMashiach'sta, meidän Herrastamme,..."
Johannes Kastaja todisti Yeshuasta sanoen: Joh.1:15
"Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä HÄN ON OLLUT ENNEN KUIN MINÄ."
Kuitenkin UT:ssa on selkeästi esitetty, että Johannes Kastaja oli syntynyt 6 kk ennen Yeshuaa. Luuk.1:34-37
"34. Niin Miryam sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"
35. Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
36. Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi;
37. sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."
-Viitaten edelliseen, on selvää, että Johannes Kastaja tarkoitti Yeshuan olevan Israelille luvattu Messias, jonka alkuperä on ikuisuudesta. Sitä Hän juuri onkin!
Luemme profeett Mikan ennustuksen: Miika 5:1b
"Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva HALLITSIJA Israelissa, JONKA ALKUPERÄ ON MUINAISUUDESTA, IANKAIKKISISTA AJOISTA."
Yeshua itse todisti itsestään sanoen: Joh.8:56-58
"56. Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi."
57. Niin juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!"
58. Yeshua sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennen Aabraham syntymistä MINÄ OLEN".
Siunausta ikuisessa Yeshuassa!
Vastauksessani oli maininta:
"Suomen kielessä erisnimet lähes poikkeuksetta loppuvat ääntiöön ali vokaaliin, kuten useimmat nimet Hebrean kielessäkin."
Kyseessä on selvä asiavirhe siten, että hebrean kielessä EIVÄT useimmat nimet lopu ääntiöön eli vokaaliin, vaan ne loppuvaat konsonanttiin, jota ei kuitenkaan aina lausuta.
Poikkeuksellisesti Vapahtajamme kaikki hebreankieliset nimet loppuvat äännettäessä vokaaliin eli ääntiöön, josta syystä niitä olisi helpompi ja sujuvampi käyttää, kuin kreikkalaisia nimiä Jeesus Kristus.
Oletko muuten pannut merkille, että juuri noiden kreikkalaisten nimien rakenteen vuoksi niitä on hankalaa taivutta sijamuodoissa. Otanpa esimerkit:
a) Jos vertaamme niitä siihen, miten taivutamme esim. tuttuja nimiä: Herra Jeesus Kristus ja Presidentti Urho Kaleva Kekkonen.
-Se tehtävä kuului HerraLLE JeesuKSELLE KristuKSELLE.
-Se tehtävä kuului presidentti Urho Kaleva Kekkoselle.
-Monet luottivat HerraAN JeesuKSEEN KristuKSEEN.
-Monet luottivat presidentti Urho Kaleva Kekkoseen.
Siis Vapahtajamme titteliä ja arvonimiä taivutetaan vastoin kieliopin sääntöjä niiden vaikeuden vuoksi ja muistakin syistä johtuen.
Sitävastoin jos käytössä olisivat Vapahtajamme originaalinimet "Adonai Yeshua HaMashiach" hieman Suomen kieleen mukailtuina, kuten "Adonai Jeshua Messias", niin edellä esitetyt taivutukset olisivat paljon järkevämpiä ja kieliopin mukaisia seuraavasti:
-Se tehtävä kuului Adonai Jeshua Messiaalle.
-Monet luottivat Adonai Jeshua Messiaaseen.
Mitä mieltä sinä olet tästä?
Siunausta Yeshuassa!
Kiitos Yakov
Suurella mielenkiinnolla luen aina tekstejäsi. Olet perehtynyt alkuperäisiin teksteihin ja hyvä että jaat niitä täällä meille.
Taivaan Isän runsasta siunausta sinulle ja perhekunnallesi.
Oletko luterilaiseksi kastettu? Jos olet niin mene juttelemaan seurakuntasi kappalaiselle. Jos apua ei tule niin juttele jonkun uskovan tuttusi kanssa. Muuten voit aina rukoilla Jumalaa että hän pelastaa sinut.
kysyt miten voi alkaa uskomaan. Sanoisin, ettei sitä voi alkaa uskomaan noin vain omalla päätöksellänsä. Mutta, jos uskonasiat ovat alkaneet sinua todella askarruttamaan ja haluaisit päästä selvyyteen asemastasi, niin tärkeintä on ensin perehtyä itse sanomaan, jota sanotaan evankeliumiksi. Sinun olisi tutkittava raamatun kirjoitukset ja sen jälkeen sitten kysyttävä itseltäsi uskotko sen. Vaikeutena on se, että koko raamatun sisäistäminen on aika vaikea asia, siksi käytännössä on helpompaa mennä kuuntelemaan evankeliumin julistusta ja sen sitten uskoo tai sitten ei. Tätä varten on Jumala asettanut evankelistan viran seurakuntaansa. Kun kuulet tai luet evankeliumin ja uskot sen, sinun tulee kääntyä ja vastaanottaa Jeesus elämääsi ja sydämeesi. Tätä kääntymistä sanotaan parannukseksi, mielenmuutokseksi. Uskostasi seuraa syntiesi anteeksiantaminen ja voidaan sanoa tässä tapahtuvan vanhurskauttamiseksi eli syyttömäksi julistaminen. Evankeliumin lupaus Jeeuksen vastaanottavalle, parannuksentekijälle on syyttömyys Jumalan edessä. Sinusta ttulee Jumalan hyväksymä Jeesuksen tähden. Siis sen ansiosta mitä Jeesus teki hyväksesi kuolemalla ristinkuoleman kaikkien syntisten edestä ja nousemalla ylös kuolleista. Syyttömyytesi, vanhurskautesi ei perustu sinun omaan onnistumiseesi ja hyvyyteesi vaan täysin Kristuksen tekoon puolestasi.
Kun tiedostat tämän syvällä sydämessäsi, huomaat rauhan ja ilon täyttävän sinut. Olet tullut uskoon! Koko prosessi on Jumalan armoa.
Isän Rakkauskirje
Lapseni...
Et ehkä tunne minua, mutta minä tiedän kaiken sinusta. Ps. 139:1
Tiedän milloin istut ja milloin nouset. Ps. 139:2
Tunnen kaikki sinun tiesi. Ps. 139:3
Olen laskenut kaikki pääsi hiuksetkin. Matt. 10:29-31
Tein sinut minun kuvakseni. 1. Moos. 1:27
Minussa sinä elät, liikut ja olet. Ap.t. 17:28
Sillä sinä olet minun lapseni. Ap.t. 17:28
Tunsin sinut jo ennen syntymääsi. Jer. 1:4-5
Valitsin sinut, kun suunnittelin luomakuntaa. Ef. 1:11-12
Et ollut vahinko. Ps. 139:15-16
Kaikki sinun päiväsi on kirjoitettu minun kirjaani. Ps. 139:15-16
Päätin tarkkaan, milloin synnyt ja missä asut. Ap.t. 17:26
Sinä olet ihme, suuri ihme. Ps. 139:14
Kudoin sinut kokoon äitisi kohdussa. Ps. 139:13
Saatoin sinut maailmaan syntymäpäivänäsi. Ps. 71:6
Ne, jotka eivät tunne minua, ovat antaneet minusta väärän kuvan. Joh. 8:41-44
En ole kaukainen enkä vihainen vaan täydellinen rakkaus. 1. Joh. 4:16
Ja haluan antaa sinulle ylen määrin rakkauttani 1. Joh. 3:1
vain siksi, että olet minun lapseni ja minä olen Isäsi. 1. Joh. 3:1
Tarjoan sinulle enemmän kuin maallinen isäsi koskaan kykenisi. Matt. 7:11
Sillä minä olen täydellinen Isä. Matt. 5:48
Kaikki hyvä, mitä saat, tulee minulta. Jaak. 1:17
Minä olen sinun huolenpitäjäsi ja täytän kaikki tarpeesi. Matt. 6:31-33
Suunnitelmani sinun tulevaisuutesi varalle on aina ollut täynnä toivoa. Jer. 29:11
Minä rakastan sinua ikuisella rakkaudella. Jer. 31:3
Ajatukseni sinua kohtaan ovat lukemattomat kuin hiekanjyväset meren rannalla. Ps. 139:17-18
Minä iloitsen sinusta laulaen. Sef. 3:17
En koskaan lakkaa tekemästä sinulle hyvää. Jer. 32:40
Sillä sinä olet minun aarteeni. 2. Moos. 19:5
Haluan koko sydämestäni ja sielustani palauttaa asemasi lapsenani. Jer. 32:41
Ja tahdon näyttää sinulle suuria ja ihmeellisiä asioita. Jer. 33:3
Jos etsit minua koko sydämestäsi, löydät minut. 5. Moos. 4:29
Iloitse minussa, ja annan sinulle, mitä sydämesi toivoo, Ps. 37:4
koska juuri minä olen antanut sinulle ne toiveet. Fil. 2:13
Voin tehdä sinulle enemmän kuin osaat edes kuvitella, Ef. 3:20
sillä olen suurin rohkaisijasi. 2. Tess. 2:16-17
Olen myös Isä, joka lohduttaa sinua kaikissa murheissasi. 2. Kor. 1:3-4
Kun sydämesi on särkynyt, olen lähelläsi. Ps. 34:18
Kannan sinua sylissäni niin kuin paimen kantaa lammastaan. Jes. 40:11
Kerran tulee päivä, jolloin pyyhin silmistäsi kaikki kyyneleet. Ilm. 21:3-4
Ja otan pois kaiken sen tuskan, jota olet kärsinyt maan päällä. Ilm. 21:3-4
Olen Isäsi ja rakastan sinua aivan kuin poikaani Jeesusta. Joh. 17:23
Jeesuksessa rakkauteni sinuun tulee ilmi. Joh. 17:26
Hän on olemukseni täydellinen kuva. Hepr. 1:3
Hän tuli osoittamaan, että olen puolellasi, en sinua vastaan, Room. 8:31
ja kertomaan, etten pidä kirjaa synneistäsi. 2. Kor. 5:18-19
Jeesus kuoli, jotta sinä ja minä voisimme tehdä sovinnon. 2. Kor. 5:18-19
Hänen kuolemansa oli lopullinen osoitus rakkaudestani sinua kohtaan. 1. Joh. 4:10
Annoin kaiken, mitä rakastin, saadakseni sinun rakkautesi. Room. 8:31-32
Jos otat vastaan Jeesuksen, otat vastaan minut. 1. Joh. 2:23
Eikä mikään enää erota sinua minun rakkaudestani. Room. 8:38-39
Tule kotiin, ja järjestän taivaassa kaikkien aikojen juhlat. Luuk. 15:7
Olen aina ollut ja tulen aina olemaan Isä. Ef. 3:14-15
Kysyn sinulta: haluatko olla lapseni? Joh. 1:12-13
Minä odotan sinua. Luuk. 15:11-32
Rakkaudella, Taivaallinen Isäsi
Kaikkivaltias Jumala
***********************************************
Permission To Copy:
Please feel free to copy this text and share it with your friends as long as you do so free of charge
and you include the following copyright information...
"Father's Love Letter Used By Permission Father Heart Communications
Copyright 1999-2003 Translated by Tarja Nieminen
www.FathersLoveLetter.com"
*************************************************
...siinä, mitä jo alunperinkin epäilin: Sinä 'Jennariina' olet vain tekaistu henkilö (kenties vanhempikin uskova) saadaksesi selville, miten mielenkiintoisia vastauksia mahtanet täältä saada?
Asia paljastui lopullisesti siinä, kun et ole vastaillut saamiisi vastauksiin juuri lainkaan.
Siksi kysynkin sinulta lopuksi:
1) Oletko käynyt uskoontulosi jälkeen uskovien upotuskasteella?
2) Jos olet, niin mihin NIMEEN sinut silloin kastettiin?
Siunausta elämääsi Yeshuassa!