Pitääkö mielestäsi paikkansa:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/tiede/28995.html
"Baryshnikovin mukaan Suomalaiset yrittivat Laatokan yli kulkeneen elamän tien katkaisemista, mikä olisi eristänyt kaupungin lopullisesti.
- Aiemmin suomalaisessa tutkimuksessa on väitetty, etteivät suomalaiset yrittäneet Leningradin elintarvikehuollon tuhoamista. Baryshnikov todistaa kuitenkin toista: suomalaiset ja saksalaiset toteuttivat yhteisoperaation Suho-saaren valtaamiseksi Laatokalla 22.10.1942, mutta hanke epäonnistui."
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/tiede/28995.html
"Baryshnikovin mukaan Suomalaiset yrittivat Laatokan yli kulkeneen elamän tien katkaisemista, mikä olisi eristänyt kaupungin lopullisesti.
- Aiemmin suomalaisessa tutkimuksessa on väitetty, etteivät suomalaiset yrittäneet Leningradin elintarvikehuollon tuhoamista. Baryshnikov todistaa kuitenkin toista: suomalaiset ja saksalaiset toteuttivat yhteisoperaation Suho-saaren valtaamiseksi Laatokalla 22.10.1942, mutta hanke epäonnistui."
Vastaukset 3
Vanhimmat
”- Aiemmin suomalaisessa tutkimuksessa on väitetty, etteivät suomalaiset yrittäneet Leningradin elintarvikehuollon tuhoamista. Baryshnikov todistaa kuitenkin toista: suomalaiset ja saksalaiset toteuttivat yhteisoperaation Suho-saaren valtaamiseksi Laatokalla 22.10.1942, mutta hanke epäonnistui.”
Baryshnikovin väitteet pitävät paikkansa. Koska esimerkiksi Wikipedian Jatkosotaa käsittelevän sivun mukaan ”Kesällä 1942 muodostettu Laivasto-osasto K, joka oli operatiivisesti alistettu suomalaisten komentoon, hyökkäsi useita kertoja Leningradin huoltoyhteyksiä vastaan Etelä-Laatokalla. Lisäksi jo pelkkä hyökkäyksen uhka Suomen suunnalta vaikeutti Leningradin puolustusta.”
Laivasto-osasto K:sta, joka oli operatiivisesti alistettu Laatokan Rannikkoprikaatin komentajalle Eino Järviselle, löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laivasto-osasto_K
”17.5.1942 muodostettiin ylipäällikön käskyllä Laivasto-osasto K, jonka komentajaksi määrättiin komentajakapteeni Kalervo Kijanen. Osasto alistettiin operatiivisesti Laatokan Rannikkoprikaatin komentajalle, ja sen vahvuuteen kuului neljä saksalaista KM-rannikkomiinavenettä, neljä italialaista MAS-moottoritorpedovenettä ja suomalainen moottoritorpedovene Sisu. Lisäksi Laatokalle tuotiin 21 Saksan ilmavoimien raskasta taistelulauttaa ja 9 keveämpää alusta sekä 2 323 miestä, joista muodostettiin Einsatzstab Fähre Ost (EFO) johtajanaan everstiluutnantti Siebel. Operatiivisen toiminnan osalta sekin oli alistettu Laatokan Rannikkoprikaatin komentajan johtoon.”
Ja Baryshnikovin mainitsema Suhon saaren valtaaminen oli nimenomaan Laivasto-osasto K:n tähtäimessä, koska saarelta olisi voitu tehokkaasti häiritä ja jopa katkaista ns. elämäntien huoltoliikenne piiritettyyn Leningradiin. Saaresta ja sen varuskunnasta hiukan tietoa täältä:
http://heninen.net/laatokka-war/suomeksi.htm
”Laatokan eteläosassa 37 km päässä neuvostojoukkojen hallussa olleen Novaja Ladogan kaupungista sijaitsi Suhon tekosaari, jolle 1891 rakennettiin kivimajakka. Saari oli tärkeä taktisessa mielessä, koska sieltä käsin valvottiin Laatokan laajaa vesialuetta. Varuskuntaa oli 90 henkeä. Patteri käsitti kolme 100 mm tykkiä ja useita konekiivääriasemia. Saksalaisten merivoimien johto laati Brazil-suunnitelman Suhosaaren valtaamiseksi.”
Ja samalta sivulta tietoa Baryshnikovin mainitsemasta maihinnousuhyökkäyksestä:
”Uusi yritys tehtiin 22. lokakuuta vastaisena yönä. Ilma oli huono, ja laivat onnistuivat pääsemään lähelle saarta ja heti ensimmäinen laukaus tuhosi radioaseman. Paikalla kuitenkin sattui olemaan neuvostoliittolainen merivartioston moottorivene, joka sähkötti maihinnoususta komentajalleen ja yhtyi taisteluun. Muutama moottorivene ja lautta saivat vaurioita, siksi kello 8 aamulla 7 pommikoneen tehtyä iskun saarta vastaan maihin nousi vain 70 miestä. He eivat onnistuneet valtaamaan patteria, ja käsikähmän jälkeen joutuivat siirtymään saaren länsiosaan, mistä he sitten nousivat taas laivan kannelle. Aamulla kello 9 neuvostoliittolaiset lentokoneet pommittivat luoteissuuntaan perääntyviä maihinnousualuksia. Sen jälkeen neuvostoliittolaiset merivartioston laivat saavuttivat ne ja hyökkäsivät niiden kimppuun. 23 aluksesta, jotka ottivat osaa maihinnousuun, vaurioitui ja katosi 17.”
saksan barbarossa suunnitelmassa. Mutta asia selkis.
Saksalaisten Siebel -tykkilautat ja Italian MAS -torpedoveneet kyllä esitellään ja piirroskarttaan on piirretty jopa hyökkäysreittikin. Taistelukuvaus puuttuu samoin tappiot yms. oleellinen.
Jatkosodan pikkujättiläisessä sen sijaan on kerrottu Laatokan sotatapahtumista sivuilla 662-672. Kirjassa on samanlainen karkea karttapiirros, jossa on nuo huoltoreitit Laningradiin kuvattuna.
Viimeinen syöksy tehtiin kirjan mukaan 21-23.10. 1941 ja siihen osallistui 11 taistelulauttaa ja 13 muuta alusta. Omiksi tappioiksi mainitaan, sivulla 671, kaksi matalikolle kiinni jäänyttä (tykki)lauttaa, yksi tuhoutunut täysosumasta ja yksi hylättiin moottorivian vuoksi (kumma kun ei hinattu?) ja yksi vene. Vihollisen ilmavoimien hyökkäykset saattuetta vastaan torjuttiin omien ilmavoimien toimesta.
Suomen Sota 1941-1945, osat I-XI, kyllä kertoo asiallisesti Suhon taistelun ja sen tarkoitusperänkin, joka oli huollon häiritseminen ja jopa katkaiseminen Leningradiin!
Kirjassa kuvataan kuinka Leningradiin oli vedetty polttoaineputki ja sähkökaapeli etelä-Laatokan yli, tai pikemminkin alitse sen pohjaa pitkin.
Osa 9, sivut 109-122: Sotatoimet Laatokalla
- Lautoilla tehtiin kaikkiaan 7 syöksyä, joista 3 johti taistelukosketukseen vihollisen kanssa.
- Huomattavin yritys tehtiin 22.19.1942 jolloin siihen osallistui 16 erilaista lauttaa ja kuljetusvenettä, joita suojasi 3 MAS -venettä.
- Hyökkäys muuttui saksalaislle pian epäedulliseksi kun muutamat lautat juuttuivat kiinni matalikkoon ja muutamat sai osumia tykistötulessa. 3 lauttaa oli hävitettävä räjäyttämällä ja paluumatkalla tuhottiin itse vielä yksi lautta ja yksi kuljetusvene.
- Syntyneissä ilmataisteluissa pudotettiin 20 lentokonetta, joista LeR 3:n tilille tuli 4 konetta.
- Suhossa kärsityt menetukset ja lähenevä talvi lopettivat saksalaisten ja italialaisten sotatoimet Laatokalla. Alukset siirrettiin pois lukuunottamatta kahta lauttaa, jotka suomalaiset ostivat aseistamattomina ja jotka toimivat Laatokalla sodan loppuun saakka.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000042578143