Voi, kumpa Jumalan Pyhä Henki voisi murtaa meitä enempi.Tehdä meistä aitoja,ihmisiä jotka kulkevat kärsivien rinnalla,kuunnellen.Panisimme enemmän itseämme likoon,toisten tähden. Mutta nyt minä-kin rakastan itseäni enemmän kuin lähimmäisiäni.Me tarvitsemme enemmän murtumista ja särkymistä,Kristuksen sisäistä tuntemista.Sydämeni itkee, kun näen ja kuulen mitä näissä uusissa "virtaus"kokouksissa tapahtuu.On jos mitä,milloin taivas repeää-tulta-taivas avautuu-suuri parantamiskokous...Mutta mitä jää...kun valot sammutetaan? Kyynelin kylvävät-tanssienko leikkaavat ? Kuka uudistaa meidät ? Uusi herätys? Saarnaajasi-pastorisi-kanssamatkaajasi-suurpuhuja? Hengessä kerran aloitimme-lihassako nyt päättäisimme? Vain Jeesus Kristus sen tekee,jos avaudumme hänelle.Alttari on uudistettava.Se on paikka jossa kuollaan(itselle).Me tarvitsemme uutta voimaa-työhön.Emme nauttiaksemme itse olemalla tuntitolkulla hurmoksissa,lattialla kiekuen,karjuen,kouristellen.Voima annetaan työhön.Minua on alkanut väsyttää voimaton julistus,vitsit saarnatuolista,lihalliset "selkään"taputukset.Helluntaikansa hukkuu jos ei ryhtiä ole.Tuottaako elämäsi kunniaa Jumalalle ? Minun ei .Pyhyyttä-totuutta-puhtautta Jumala meiltä odottaa.Murrutaan veljet/siskot Herran käsissä,niin hän meidät kyllä hoitaa ja korjaa.Varustaa sellaisilla armolahjoilla,että on voima,into ja halu sitoutua ja palvella Jumalaa ja lähimmäisiä.Tämän halusin vaan muistutuksena kirjoittaa.Siunattua kevättä kaikille.
VOI KUMPA vaan
palvelijatar -.- .-.-.-.- ....
294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tekstiä. Mutta me kuljemme ennustuksen mukaan kohti sellaisia aikoja, josta Raamattu sanoo:
Luuk. 18:8
Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
Rakan sisar/veli, usko kaikki syntisi vikasi ja laiminlyöntisi anteeks; Herran Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Muuta tietä ei ole, olemme kaikki heikkoja ja erehtyviä, syntisiä ihmisiä.
Ps. 130:1 Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
Ps. 130:2 Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä.
Ps. 130:3 Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?
Ps. 130:4 Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin.
Ps. 130:5 Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa.
Ps. 130:6 Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua.