Niin, oon tyttö joka jää piakkoin
sotaleskeksi..Haluisin, et joku joka on samassa
tilassa niin kirjoittelisi. Tai semmonen joka on
jo kokenut tämän selkää riipivän ajan..
sotaleskeksi..Haluisin, et joku joka on samassa
tilassa niin kirjoittelisi. Tai semmonen joka on
jo kokenut tämän selkää riipivän ajan..
Vastaukset 11
Vanhimmat
poikia vaklaamaan
jos jätkä saa kuulla
niin sanot, että
luuletko että minä
nunnaksi alan sillä
aikaa kun sinä
herkuttelet munkkipossulla
sotkussa
munkin kulta lähtee armeijaan heinäkuun alussa...
se meinaa olla siel 11kk,mut hei sellasta tää
on...ei se nyt nii kauheeta oo.on muutkin siitä
selvinny=)
"ei se nyt niin kauheeta oo?" mistäs sen tiiät,
jos ukkos ei oo vielä intissä!! TÄÄ ON KYRVINTÄ
AIKAA MUN ELÄMÄSSÄ!!! Ukko saattaa olla kolmekin
viikonloppua kiinni ja koska hänen varuskunta
100km päässä niin iltalomatkaan ei auta. Ite olin
ihan koomassa kun ukko lähti tammikuuussa ja
yritän kestää joulukuun loppuun.
jep. no itse en ole "Sotaleski" enkä ole koskaan
ollutkaan enkä luultavasti tule olemaankaan,
koska olen mies, mutta voin antaa silti muutaman
vinkin.
1) et tule välttymään "hylsynheittelyltä" eli kun
omapikku taistelijasi saapuu ansaitulle lomalleen
niin saat luultavasti kuulla edellisten viikkojen
tapahtumat miten on menty kovaa ja kuinka on
sykitty... yritä sietää tämä, se on sitä SA-int
juttua se.
eli yritä edes näytellä kiinnostunutta kun pojusi
kertoo kavereilleen / sinulle omia kokemuksiaan.
2) jos haluisit tehdä yhdessä jotain niin
keskustele asiasta jo aikaisemmin , kun viikon
tai kaksi hyppii muiden pillin mukaan niin ei
välttämättä halua mielellään käskyjä heti kun
lomille pääsee.
3) Gines. elikkä kiinni olo viikonloppu, siis
virkaapu tai muuta mukavaa, ei ole miehesi oma
valinta vaan laissa määrätty velvoite, siltä
varalta jos jotain tapahtuu ja virkavalta
tarvitsee apua, koita ymmärtää näitä pieniä
epämukavia viikon loppuja.
4) vierailut, jos vain mahdollista niin käy
vieraisilla kultasi varuskunnassa, mikään ei ole
niin mukavaa kuin tuoda harmaiden sekaan pieni
muistutus siitä että aidan toisella puolella on
elämää ja sekin vieläpä mukavaa(osalla tosin ei
niin mukavaa)
5) isokasa ymmärrystä, se ei aina ole helppoa
olla varusmies, eikä varsinkaan seurusteleva
sellainen.
no ei muuta kun väheneviä aamuja ja vähän
gineksiä... kyllä se siitä.
Käydä lohduttamassa sua ja autta muutenkin
tarvittessa?
eiköhän me keksitä kaikkea kivaa puuhaa sen
leskeyden akana yhdessä
haluan tehdä pikku tarkennuksen käyttämiisi
sanavalintoihin: sotaleskeksi joutuu, kun
puoliso/seurustelukumppani lähtee SOTAAN.
armeijaan lähtö tuskin merkitsee vastaavaa, joten
sopiva ilmaus voisi olla vaikka "inttileski" tai
jotain.
täytyy olla tosi tyytyväinen ettei Suomessa ole
sotia eikä meidän naisten tarvitse ryhtyä
SOTAleskiksi. sodasta kun harvemmin palaa
hengissä, toisin kuin intistä. intin jälkeen et
ole enää leski, kuten usein sodan.
jos olet joskus kuullut slangisanoista, niin
siinäpä se... yleisesti käytettään humoristista
nimitystä "sotaleski" kun poikaystävä menee
inttiin... kas kummaa kun et tarttunut
sanaan "leski", tietenkään ei voi olla leski jos
Poikaystävä on vain poikaystävä ja vielä
hengissäkin. Leskihän on kuolleen vaimo/mies...
Hei haloo...
... mutta jos on 12 kuukautta eli vuoden, se voi
merkitä vielä jos menee Porin Prikaatiin ja
siellä pyrkii Rauhanturvaajaksi, niin voi joutua
tuonne etelämpään hommiin. Ja siellä voi tuntua
sodalta. Ja tulos voi olla kuin sodassa; leski.
Itse menen k.o paikkaan, mutta en
Rauhanturvaajaksi. Osa lukijoista ehkä on lukenut
keskusteluni "Unhappy ending", ja siitä
huomioisin että välimatka on suuri
molemminpuolin. Myös mies voi tuntea sitä ikävää.
Otan osaa...taitaa olla nuorella iällä aika
rankkaa.
No..kaikkeen tottuu!! Usko pois. Jopa itse olen
tottunut nykyiseen tilanteeseeni.
Kihlattuni on Ruotsissa keikkahommissa, joten
näämme about 3 vkon välein. Ihan hyvin on mennyt,
koska olemme olleet yhdessä tälleen jo kohta 3
vuotta!!
Asiaahan kyllä auttaa, että itse saan mennä
baariin yms. Sanoinkin heti suhteen alussa, et en
ala sit mikskään kotinunnaksi.
Jaksele!! Ja muista, et kaverit auttaa, kun ikävä
on suurin.
;) annnie
..."sotaleski". Olen kokenut sen "kaipuun ja
tuskan" yli kakskymmentä vuotta sitten. Siitä
selvittiin kirjeitä kirjottelemalla ja
soittelemalla, puhelinlaskut vain oli karmeat,
mutta äiti oli ymmärtäväinen. Nyt kun olen leski,
ikävä ja tuska on montakertaa suurempi, mutta
tästäkin on selvittävä muistoilla ja lämpimillä
ajatuksilla. Hyvää kesää!
Kyllä se kaveris siellä intissä pärjää. Siitä
pitää huolen tyttöpuoliset varusmiestoverit sekä
sotilaskodin kesätyöntekijät ja voipa siinä joku
gines mennä lähikaupan kesätyttöäkin
harrastellessa. Hah hah. Ei mutta tosissaan...
olin armeijassa muutama vuosi takaperin, meno oli
iltalomilla porukalla aika villiä, näinpä jopa
sellasen hauskuuden kun viereisellä punkalla oli
eräs tyttö ja poika mutta enmä sitten tiedä miks
ne siinä pyöri...ne ei varmaan saanu unta...