Jotkut ovat väittäneet

oikeaa uskontoa ei siis ole. No, ei tietenkään, mutta ihmettelen sitä, että miksi siitäkin asiasta pitää tapella. Ja silloin varsinkin hermostutaan, jos ei usko mihinkään jumalaan.

Aivan kuin olisi pakko uskoa johonkin. Miksi? On se ihan luvallista olla uskomatta yhtään mihinkään, ainakin Suomessa. Islamilaisissa maissakin voi olla uskomatta, mutta sitä ei kannata ääneen sanoa.

Mutta kun mitään järkevää selitystä uskonnot eivät mihinkään anna. Onko se sitten jokin kuolemattomuuden kaipuu, vai mistä on kysymys.

En kyllä tajua, miksi kosmologien selitykset eivät uppoa niin hyvin ihmisiin, kuin jumaltarinat. Se tuntuu omituiselta.

Kössönöm kirjoitti:

Mutta kun mitään järkevää selitystä uskonnot eivät mihinkään anna. Onko se sitten jokin kuolemattomuuden kaipuu, vai mistä on kysymys.

En kyllä tajua, miksi kosmologien selitykset eivät uppoa niin hyvin ihmisiin, kuin jumaltarinat. Se tuntuu omituiselta.

>>Mutta kun mitään järkevää selitystä uskonnot eivät mihinkään anna. Onko se sitten jokin kuolemattomuuden kaipuu, vai mistä on kysymys.>En kyllä tajua, miksi kosmologien selitykset eivät uppoa niin hyvin ihmisiin, kuin jumaltarinat. Se tuntuu omituiselta.

Kössönöm kirjoitti:

Mutta kun mitään järkevää selitystä uskonnot eivät mihinkään anna. Onko se sitten jokin kuolemattomuuden kaipuu, vai mistä on kysymys.

En kyllä tajua, miksi kosmologien selitykset eivät uppoa niin hyvin ihmisiin, kuin jumaltarinat. Se tuntuu omituiselta.

Aika moni palstan uskovista tuntuu jättäneen koulunkäynnin vähemmälle, lieneekö tämä yksi syy.

Erityisesti oudolta tuntuu se, että joku lahkolainen kuvaili 'taivaassa' olevan kultaisia teitä ja jalokiviä tms. Mitä ihmeen käyttöä niillä siellä olisi?

Tulee sellainen fiilis, että uskolla moni nostaa itsensä korkeammalle kuin muut. Eikös tämä ole juuri täsmälleen kristinuskon vastaista?

-DW- kirjoitti:

>>Mutta kun mitään järkevää selitystä uskonnot eivät mihinkään anna. Onko se sitten jokin kuolemattomuuden kaipuu, vai mistä on kysymys.>En kyllä tajua, miksi kosmologien selitykset eivät uppoa niin hyvin ihmisiin, kuin jumaltarinat. Se tuntuu omituiselta.

"Tavallinen ihminen on laiska, hän ei tiedä eikä hän halua oppia. On paljon helpompaa vain mennä massan mukana ja hyväksyä ne pappien mielihyväsadut."

jos se olisikin noin, mutta uskonnoissa on myös se ajatus, että ne, jotka uskovat "oikein" pääsevät paratiisiin ja muut joutuvat kärsimään. Siinä on sen raadollisuus. Ja se minä-minä-uskonnon perusajatus. Ja nautinnollinen ajatus siitä, että on valittu, toisin kuin ne, jotka eivät moiseen usko. Nämä sitten joutuvatkin kärsimään ikuisesti, koska eivät usko.

Kuvastaa hyvin uskontojen sadistista piirrettä.

Opiskelija47 kirjoitti:

Aika moni palstan uskovista tuntuu jättäneen koulunkäynnin vähemmälle, lieneekö tämä yksi syy.

Erityisesti oudolta tuntuu se, että joku lahkolainen kuvaili 'taivaassa' olevan kultaisia teitä ja jalokiviä tms. Mitä ihmeen käyttöä niillä siellä olisi?

Tulee sellainen fiilis, että uskolla moni nostaa itsensä korkeammalle kuin muut. Eikös tämä ole juuri täsmälleen kristinuskon vastaista?

"Erityisesti oudolta tuntuu se, että joku lahkolainen kuvaili 'taivaassa' olevan kultaisia teitä ja jalokiviä tms. Mitä ihmeen käyttöä niillä siellä olisi?"

- Niinpä? Mitä käyttöä tosiaan?

Joku laittoi taannoin tänne jutun pienestä pojasta, jonka kissa oli kuollut. Äitinsä oli sitten selittänyt, että kissa on nyt taivaassa jumalan luona. Poika kysyi, että mitä jumala kuolleella kissalla tekee? Heh.

Lapset osaavat usein kysyä sen olennaisen.

Kössönöm kirjoitti:

"Tavallinen ihminen on laiska, hän ei tiedä eikä hän halua oppia. On paljon helpompaa vain mennä massan mukana ja hyväksyä ne pappien mielihyväsadut."

jos se olisikin noin, mutta uskonnoissa on myös se ajatus, että ne, jotka uskovat "oikein" pääsevät paratiisiin ja muut joutuvat kärsimään. Siinä on sen raadollisuus. Ja se minä-minä-uskonnon perusajatus. Ja nautinnollinen ajatus siitä, että on valittu, toisin kuin ne, jotka eivät moiseen usko. Nämä sitten joutuvatkin kärsimään ikuisesti, koska eivät usko.

Kuvastaa hyvin uskontojen sadistista piirrettä.

Kyseessähän on keppi ja porkkana.

Pelotteluun ja uhkailuun yleensä tukeudutaan vasta siinä vaiheessa kun mielihyväsatu ei enää tehoakaan.

Kepillä pidetään myös jäsenet tiiviisti ryhmässä kun kilpailija tulee kertomaan omasta taikamiehestään.
Tuo "valituttu kansa" puolestaan on sitä että luodaan me-ne, hyvät-pahat kahtiajako. Yhteisö ei riitele niin paljoa keskenään kun sillä on yhteinen vihollinen.

Se kuinka uskikset mielellään niin paljon hekumoivat vastapuolen kärsimyksistä on vain inhimillistä. Varmaan harvat meistä ateisteistakaan itkivät tälle tapaukselle: http://www.thesmokinggun.com/archive/years/2007/1008072scuba1.html

selittelyä, kuin sekin, että ateistitkin ovat uskovaisia.

Tuntuu joskus siltä, että uskovaiset haluavat vetää kaikki muut siihen samaan liejuun kanssaan. En tosin tajua miksi, mutta aina ne selittävät, että kyllä te ateistitkin johonkin uskotte. Onko se oma uskonto sitten sillä tavalla vähemmän hävettävää.

En minä noista kyllä selvää saa millään.