Laittakaa adressia pystyyn!
Meilailkaa ja soitelkaa proffille, jotka asiasta ehkä päättää.
Olis meinaan TOSI tyhmää kokonainen vuosi pitää taas välivuotta... ei järkevää.
Meilailkaa ja soitelkaa proffille, jotka asiasta ehkä päättää.
Olis meinaan TOSI tyhmää kokonainen vuosi pitää taas välivuotta... ei järkevää.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Syksyn pääsykoe olisi vähätöinen tarkistaa, jos olisi ihan monivalinta ( ehkä anatomista täyttelyä) näiden kikkailujen sijaan: Selita maksan valtimo =)
Mutta sekin tietty paljon työläämpi tarkistaa, kuin monivalinta... senkin saisi tietty a-b-c-d-e-f-g -muotoon, mikä seuraavista on mahalaukku
monivalintalääkäreitä??????????
Ei KIITOS!!!!!!!!!!!!!!
ps. Mitä lääkettä haluat määrätä sinuiittiin?
a) diatsepaami
b) amoksisilliini
c) losartaani
d) nevirapiini
e) pyranteelipamoaatti
f) klorokiini
Sarjassamme yksinkertaisia kysymyksiä. Haluatko myös että lääkäri arpoo vastaanotolla vaihtoehdoista a-f?????
Homma toimii hyvin kauppakorkean puolella.
Mikä tässä asiassa on niin vaikeaa?
Kauppakorkean ihmiset ovatkin sellaisia tapauksia. Lääkärin työ on sata kertaa moniulotteisempaa ja soveltavampaa, että kokeen täytyy erottaa oikeanlaiset ihmiset.
Kauppakorkea todella on aivan eri asia kuin lääkis. Toki testattavat asiatkin ovat täysin eri luokkaa, mutta sanoisin lääkiksen painivan omassa luokassaan. Ainakin oman kokemuksen perusteella kauppakorkea on vain yksinkertaisesti helpompi koulu päästä sisään ja opiskella.
En kyllä kannata monivalintoja mihinkään tämän tason kouluihin. Minun mielestäni tällä tasolla onnelle ei pidä antaa niin paljoa valtaa (vaikka siitä toki aina on paljon kiinni, sille ei mitään voi). Enemmän musta tällainen essee/lasku -tyyppinen koe kertoo osaamisesta, kuin monivalinta.
Mutta pääsykokeita voisi myös pitää pari kertaa vuodessa. Vuosi on pitkä aika olla tekemättä mitään järkevää.
Addressi menisi paremmin läpi, jos se syksyn pääsykoe olisi jotenkin rahapuolella hoidettavissa oleva asia, eli ei liian työläs tarkistettava... siksi a-b-c-d.
Ketkä pitävät mielellään välivuoden unohtaen Galenoksen asiat ja ostavat siitä taas ensi vuonna uuden painoksen?
ja ketkä pyrkivät mielellään syksyllä uudestaan, jos vaikka sattui kämmäämään nyt kokeessa paineen alla, vaikka osaaminen olisi riittänyt?
Niin koulutus ei kuormitu... mutta pääsykokeita voisi inhimillisistä syistä olla selkeästi useammin, kuin kerran 365 päivässä!! Varsinkin kun pääsykokeissa nykyisellään tuuri hiukan vaikuttaa (ei missään tapauksessa ihan-kauheasti, mutta merkittävä osuus sillä on).
Nyt monet fiksut, mutta yhden kokeen kämmänneet ihmiset tekevätkin vuoden päästä jotain ihan muuta, kuin pyrkivät lääkikseen ja ottavat taas lainaa, että pystyy olee taas töistä poissa pari kuukautta... Ei maksimoi opiskelijoiden laatua mielestäni tämä.
a-b-c-d nimenomaan VÄHENTÄÄ tuurin merkitystä vähänkin isommalla kysymysmäärällä, jos kysymyksiä on tarpeeksi. Todennäköisyys on 1/64 saada esim. kolme peräkkäistä kysymystä täysin arvaamalla täysin oikein.
Ja pyrkiä vuoden päästä uudelleen, kun voi pyrkiä sellaiseen paikkaan, missä tietää jo ennen pääsykoetta osaamisensa tason suurin piirtein, eli osaaminen ratkaisee, ei koepäivän vireystaso (vähän kiva lukea niitä ainestotehtäviä, jos vaikka nukkunut huonosti, ei paljon laskurutiini ja anatomian tiedot siinä vaiheessa auta).
Kauppatieteilijät käsittelee rahaa, lääketieteilijät ihmisiä. Kauppatieteelliseen pääsee tuurilla tai ahkeruudella. Lääketieteellisen pääsee ahkeruudella loogisella päättelykyvyllä. Kauppiksen pääsee läpi opiskelemalla kirjat ulkoa, lääkiksessä se ei riitä. Ja hyvä niin. Nykyäänkin tulee jo liikaa ruumiita, saati sitten jos meille koulutettaisiin veikkaajalääkäreitä, jotka ovat krapuloissaan lotonneet itselleen opiskelupaikat.
Miten kauppatieteeseen pääsee tuurilla, jos on kymmeniä monivalintakysymyksiä? (En tiedä tarkkaa määrää, kun en ole kokeessa ollut, mutta varmaan noin 100 niitä voi hyvin siinä olla).
Vaan voi olla esim. kysymys, millä näistä kaavoista ratkaisisit ongelman.
Vaikka osaisi kuinka ympyröidä oikeat vaihtoehdot, niin se ei vain ole riittävä edellytys sille, että selviäisi lääkäriopinnoista, saati sitten käytännön työstä. Ihminen ja taudit ovat usein sellaisia, että niiden tulkitseminen ei ole aina niin yksinkertaista ja mustavalkoista.
Kertovathan soveltavat tehtävät nyt vähän enemmän henkilön ajatuksenjuoksusta. Voitaisiin tietysti tehdä yksinkertainen koe, josta selviäisi, jos olisi vain tarpeeksi puurtanut kirjojen parissa. Se nyt ei ole vain ideana, koska lääkiksessä ei voi viettää loputtomasti aikaa yhden kirjan parissa, jos mielii valmistua joskus. Potilaiden hyvinvoinninkin kannalta olisi edullista, että lääkäreiden päässä liikkuisi jotain.
Yrityksen johtaminen on vähemmän vaativaa, kuin mummojen vastaanotto? Näinkö on?
Miksi vertaat yrityksen johtajan työtä tk-lääkärin (jos sitä tarkoitit) työhön? Asia on ensinnäkin niin, että tk-lääkärin työ on vastoin yleistä luuloa erittäin vaativaa ja laaja-alaista. Eikä ihminen ole sellainen, että se reagoi jokaiseen häiriöön täysin erillä tavalla, jolloin kaikkien tautien diagnostiikka olisi läpihuutojuttu.
Vertaa aivokirurgia ja johtajaa. Kummanhan työ on vaativampaa? Johtajia vähättelemättä siis: kyllä ne hieman lahjakkaammat ihmiset ovat jossain muualla kuin kauppakorkeakouluissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että johtajienkin työ on tärkeää. Varsinkin johtajaylilääkäreiden.
Onko sinulla yrityksen johtajana mahdollisuus tappaa ihminen erehdykselläsi??
En väheksy millään tavalla yrityksen johtajia, mutta lääkäri ja yrityksen johtaja ovat vain kaksi aivan täysin eri asiaa, ei niitä voi vertailla. Tottakai yrityksen johtaminen on vaativaa, ja lääkärin työ ei välttämättä ole kauhean vaativaa kun hoidetaan niitä korvatulehduksia ja nivelkipuja, mutta joka tapauksessa pitäisin kuitenkin mielessä, että lääkäri hoitaa IHMISHENKIÄ.
Siis en mä PAKOLLA monivalintaa ehdota, perusteluna on erityisesti se, että kokeen tarkistamiseen ei menisi puoltatoista kuukautta, kuten nyt, jolloin se voitaisiin järjestää MYÖS SYKSYLLÄ.
Noh, toki jos pappa betalar, niin voi mennä seuraavanakin vuonna kertaa asiat valmennuskurssille (koska ei voi ottaa riskiä kokeen kanssa, jos se vain kerran vuodessa) tai Tarttoon lukukausimaksua ym. vastaan, mutta onko tämä sitten järkevää?
Että Valmennuskurssi olisi VÄLTTÄMÄTÖN, mutta vähintään joutuu kotona lukemaan käymättä juuri töissä (asuminen maksaa, jos ei asu enää kotona!) ja sieltä saa motivaatiota, jos ei itsekuri joka päivälle 2 kuukaudeksi ihan riitä (harvallapa).
Pystyyn... ja mainosta sitä valmennuskurssikavereillesi tai lukio-kavereillesi, jos et valmennuskurssilla käynyt... itse kun pyrin ihan yksin (en ihan tämän kevään ylioppilaita, luin muuta välissä), niin en tiedä kelle mainostaa asiaa.
tänne tietysti linkki, jos kyseessä on netti-addressi... eli vetoomus.
Pitäisi tietty henkilökohtaisesti käydä luovuttamassa esim. Hgin yliopiston osastonjohtajalle, tai mikä koulu sulla nyt onkaan sitten lähin, mihin valittaa... muista olla kohtelias.
* Avoinna ma-to klo 9-15
* Osoite: Tukholmankatu 8 B, 3 krs., PL 20, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
* Puhelinnumerot: (09) 1911 (yliopiston vaihde),
191… (katso henkilökunnan yhteystiedot alla)
Fax: 09 19126629
* Sähköposti: med-opintoneuvonta @helsinki.fi
med-studentaffairs @helsinki.fi
Peruskoulutus, opiskelijavalinta-asiat
Jonna Cannelin, 09-191-26621, opintoasiainpäällikkö (mvs.)
http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/hallinto/kansliat.htm
joku vois kopioida MUIDEN KOULUJEN yhteystietoja tänne, kiitos.
Opetusministeri Sari Sarkomaa
PL 29
00023 Valtioneuvosto
puh. (09) 1607 7410
faksi (09) 1607 7493
[email protected]
Samalla voisi Sarille KOHTELIAASTI huomauttaa, että olisi järkevää voida pyrkiä samalla kertaa sekä HAMPAALLE, ETTÄ IHMISPUOLELLE. Niissä on kuitenkin 2 VUOTTA SAMAT PERUSOPINNOTKIN.
en halua sinänsä ottaa kantaa siihen pitäisikö olla monivalintaa vai ei, mutta kyllä siitä monivalinnastakin itku saataisiin aikaan, sen voin uskoa :D mietipä jos kokeessa olisi sata monivalintaa, niin olisi pakostakin takerruttava prokollageeni III:n kaltaisiin yksityiskohtiin.
mielestäni kuitenkin antaa enemmän mahdollisuuksia näyttää todellinen osaamisensa siinä, kun kirjoittaa esseitä joissa voi kuitenkin jaaritella yllättävän paljon monenlaista (ja saada siitä jopa pisteitä) tai itse etsii sopivan laskukaavan kolmen sivullisen laskukaavoja joukosta ja kirjoittaa laskun oikein ilman virheitä.
itse tein aikoinani eräässä tiedekunnassa kemian monivalintatentin ja voin kyllä kertoa että se ei paljon osaamista mitannut. kokeessa kysyttiin niin nippelitietoa että arvailuksihan se suurimmaksi osaksi meni, aikaa oli niin vähän että hätäisesti ehti lukea jokaisen kysymyksen kerran ja sitten pitikin jo nopeasti päättää mitä vastaa. pääsin tentin tuurilla läpi, juuri ja juuri. voin todellakin sanoa että kirjoitan mieluummin 15 sivun esseetenttejä kuin arvailen yksiristikaksi-monivalintoja.
Jos taso korkea, kuten lääkikseen pyrkiessä. Siinä se idea onkin. Paljon kysymyksiä (ei liikaa suhteessa 5 tuntiin, jotain rajaa please), niin ei veikkailu auta kyllä pätkääkään.
zzx
"Johtajia vähättelemättä siis: kyllä ne hieman lahjakkaammat ihmiset ovat jossain muualla kuin kauppakorkeakouluissa."
Se mistä alasta henkilö on kiinnostunut ei ole merkki lahjakkuudesta, tuo antaa vaikutelman että jos henkilö on lahjakas --> kiinnostunut lääketieteellisestä enemmän entä kauppakorkeasta --> lääkisläiset yli-ihmisiä (ajatuskuvio joka tosin näppärästi selittäisi asenteen jonka olen havainnut eräillä lääkäreillä).
Ainakin erittäin suuren osan ihmisistä mielestä. Yhtään virhettä ei saisi tehdä. Lääkärin tulisi olla erehtymätön ja kaikkitietävä, mielellään vieläpä ennustaja ja selvännäkijä. Kun tuollaisia oletuksia tehdään suurien vaatimusten kera, niin lääkäriparat alkavat itsekin uskomaan maagisiin kykyihinsä.
kurssimuotoisesti, ja nykyisinkin on käytettävään opetushenkilöstöön ja opetustiloihin nähden liikaa sisäänotettavia. Eli syksyllä ei voi olla pääsykoetta, koska kesken vuotta ei ole taloudellisia eikä muitakaan resursseja aloittaa lääkistä.
Sittenpähän näette rupeavatko yliopistot vaarantamaan keväällä sisään päässeiden opetuksen tasoa.
perustellaan? Hain myös viime vuonna , jolloin oli mielestäni paljon vaikeampi koe. Sekin oli silloin järkytys ainestokokeen ja Galenoksen ulkopuolisten tehtävien vuoksi. Moni oli todella pettynyt kun meni valmennuskurssi hukkaan.
Ei tämän vuoden kokeessa edes ollut mitään ihme kikkailuja vaan peruslaskuja. Hyvin moni muukin myös viime vuoden kokeen tehnyt on sitä mieltä että tämän vuoden koe oli helpompi. Ihan samaa linjaa vähän vaihdellen on ollut koko 2000- luvun kokeet, joten valitusta voi olla aika vaikea saada läpi.
Jos oli vaikka kuumessa 27.5.2008, olis mukavaa, jos ei tarttis koko vuotta kärvistellä seuraavaa odotellessa
Ja EI, ei tarvii koulun alkaa kuin vasta ens syksynä, mut olis kiva jos vois VARATA opiskelupaikan jo syksyllä. Kyllähän syksyllä pääsee YLIOPPILAAKSIKIN, mikä just varmaan toteutette se takia, ettei mee koko vuotta hukkaan, jos kevääl kämmää.
Laittakaa tonne... paperimuodossa kerättävä addressi myös ehkä OK, JOS tunnet henk-koht paljon ihmisiä, joilta kerätä nimiä.
http://www.parlement.fi/triphome/bin/hex3000.sh?LAJITNIMI=$
Helsingin yliopiston rehtori
Ilkka Niiniluoto
[email protected]
PL 33 (Yliopistonkatu 4)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Faksi: (09) 191 23008
Rehtorin sihteeri:
Anna-Liisa Pakkanen
puh. (09) 191 22210
[email protected]
http://www.uta.fi/hallintokeskus/rehtoristo/index.html
II vararehtori Juhani Lehto
Professori (sosiaali- ja terveyspolitiikka)
Terveystieteen laitos T-rakennus F212
puh. (03) 3551 6804 (myös 3551 7880)
[email protected]
Faksi: (03) 3551 6057
Matti Uusitupa
Rehtori
Kuopion yliopisto
Puh. (017) 162 100
GSM 0400 615 661
Faksi (017) 162 131
Matti.Uusitupa(at)uku.fi
TARPEEKSI MONI kun kertoo mielipiteensä, TAATUSTI ALKAA VAIKUTTAA!
Eli soitelkaa ja kertokaa mielipiteenne asioista.
SYKSY
Että vituttaa