miten helppoa olis säätää laki ettei mainosvaloja sais pitää päällä 21-9? huoltiksilla 1 valaistu julkisivu yöllä. sähköä menee niin perkeleesti.
MIKS EDUSKUNTA EI TEE MITÄÄN
kostaja
2148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun Suomi pimeni 1973
Syksyllä 1973 öljykriisi sammutti Suomesta jouluvalot.
Joulukuussa 1973 öljykriisi tuli Suomeen.
Kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson (r) kertoi 18. joulukuuta hallituksen päättäneen pakkosäästötoimista öljypulan estämiseksi. Tiedotustilaisuuteen loi energiakriisitunnelmaa ministerin pöydällä lepattava kynttilä. Jansson luetteli listan tylyjä kieltoja.
Asuntojen lämpötila sai olla korkeintaan 20 astetta. Uima-altaiden lämmittäminen oli kielletty. Valomainokset piti sammuttaa. Näyteikkunoissa sai pitää valoja vain kauppojen aukioloaikoina. Rallikilpailut ja harrasteilmailu kiellettiin kokonaan.
Ehkä eniten kansaa järkytti kattonopeuden säätäminen Suomen teille. Esimerkiksi uudenkarhean Ladan omistaja ei enää saanut kiitää moottoritiellä itäautonsa 147 kilometrin huippunopeudella. Bensiinin säästämiseksi kaikkien piti köröttää kahdeksaakymppiä.
Tosin harva olisi uskaltanut hurjastella sysipimeällä pikitiellä, moottoriteiden valot kun sammutettiin säästösyistä.
Ministerillä oli oikeastaan vain yksi hyvä uutinen: jouluvalot kiellettäisiin vasta pyhien jälkeen.
»Ei ole syytä unohtaa, että elämme kriisiaikaa», Helsingin Sanomat muistutti seuraavana päivänä pääkirjoituksessaan.
Siltä tosiaan vaikutti.
Lehden sisäsivuilla kerrottiin, että öljyä riittäisi ainakin toistaiseksi muovikorkkien valmistamiseen Alkon pulloihin. Ministeri Jansson taas joutui rauhoittelemaan huolestuneita kansalaisia: moottorisahoihin saa myydä polttoainetta, vaikka irtoastioihin myyminen olikin hamstraamisen estämiseksi kielletty.
Öljykriisi herätti myös poliitikot toimintaan. Kansanedustaja Heimo Linna (kesk) ehdotti, että turmiolliseksi osoittautuneen öljyriippuvuuden leikkaamiseksi valtio lisäisi huomattavasti tukeaan hevossiittoloille.
Altaanlämmittäjä vankilaan
Iltauutisten aikaan suomalaiset värjöttelivät viileissä kerrostaloasunnoissaan ja katselivat mustavalkotelevisiosta kuvia autioista moottoriteistä. Saksassa autoilu oli kielletty kokonaan sunnuntaisin.
Suomessakin kriisitunnelma tiheni ja ulottui tavallisesta autontankkaajasta valtakunnan ylimpään johtoon. Pääministeri Kalevi Sorsa ehdotti, että kateuden välttämiseksi yhteen mustaan autoon mahdutettaisiin useampi ministeri.
Energian käyttörajoitukset perustuivat kriisiaikoja varten säädettyihin valmiuslakeihin ja rangaistukset olivat tylyjä. Uima-allastaan lämmittävää yksityishenkilöä uhkasi jopa kahden vuoden vankeusrangaistus.
Kriisi laantui keväällä 1974, mutta öljyn hinta ei enää laskenut ennalleen. Alkuvuodesta 1973 öljy oli ollut miltei ilmaista, yksi barreli – eli 159 litraa öljyä – maksoi kolme dollaria. Vuotta myöhemmin hinta oli nelinkertaistunut 12 dollariin. Seurauksena oli maailmanlaajuinen lama.
Suomessa energian käyttörajoitusten annettiin raueta vähin äänin.
Vielä alkusyksystä 2005 näytti siltä, että ainekset uuteen öljykriisiin alkavat olla koossa. Öljyn hinta rikkoi ennätyksen toisensa perään, syyskuun alussa barrelista öljyä joutui pulittamaan ensimmäistä kertaa öljymarkkinoiden historiassa yli 70 dollaria. Nyt öljy maksaa n. 150$ /barreli (159 l)
http://www.satuhassi.net/puheet/blogi.htm
"Myös Buenos Airesissa meillä oli hyvä tuuri, asuimme suurin piirtein suloisimmassa hotellissa, mitä olen koskaan nähnyt. Tätä edesauttoi se, että tiesimme pyytää hotellia San Telmon kaupunginosasta, jonka ennestään tiesin mukavaksi paikaksi."
"Uimabongausteni lista on pidennyt. Olen uinut Beaglensalmessa Isla Grande de Tierra del Fuegon etelälaidalla, ja myös Atlantin lounaiskolkassa sekä useammassakin pienessä järvessä ja joessa Tulimaassa. "
Tulimaahan matkaa suoraan 17500 km. Matkalla kuluu 1-lentokoneella 400 000 litraa polttoainetta.
Kannattaako käydä noin kaukana uintireisuilla!
Muitten kuin kulukorvauksilla olevien, verotonta palkkaa nauttivien.
Ainoa oikea malli olisi periä mm Hassilta kulukorvaus taannehtivasti pois, se joka jää omaan taskuun. Juuri näitten haaskaus matkojen rahoitukseen.
Takaisin perittävä olsii Hassin kohdalla 5.vuoden ajalta n. 350 000 €, joka tullut harmaana ohi kulujen, verotta.
Mutta lait Suomessa, mitkä ovatkaan, tai paremminkin EU:ssa. Laisensa saavat vapaasti elää ja kulkea verorahoilla.
Ei edes verottaja näytä pystyvän, tai paremminkin haluavan puuttua. ns Korppi ei Korpin silmää noiki. Pitänee paikkansa tässäkin.