Arvonimet ja Suomi.
Mitä mieltä Sinä olet arvonimistä?
Minä olen ihmettellyt miksi juuri suomalaiset pyrkivät saamaan arvonimiä?
Osaatko sinä selittää mitä varten haalitaan arvonimiä - eikö riitä Herra ja Rouva se ja se Suomessa ?
Suomen Valtion Mahtimies Paavo Lipponen, hän taisi kieltäytyä vastaan ottamasta jotain arvonimeä.
Muistanko oikein, että hän ymmärsi, että ei niillä tee mitään.
Arvonimi meille suomalaisille on useasti tärkeämpi kuin itse palkka tai työ.
Useasti suomalaisessa työelämässä kilpaillaan pelkästä arvonimestä. Ei siitä mitä todella saat työksesi tehdä, tai mitä saat palkkaa.
Mistä tämä ilmiö on tullut Suomeen?
Suomihan on ollut loppujen lopuksi hyvin vähän aikaa itsenäinen valtio. Onko meillä huononlainen itsetunto, vai mikä kumma velloo tässä maassa?
Meistä suomalaisista on hienoa olla pelkästään hieno Arvonimineen - tuossa voi käydä hassusti, voi jopa palveluammatissa unohtua tärkeä asiakkaan palvelu arvonimien sekamelskassa.
Otanpa esimerkin.
Joudut seuraavanlaiseen tilanteeseen oman pankkisi kanssa. Nyt tietokone aikana on päässyt käymään suuri vahinko tililläsi.
Huomaat yhtäkkiä, että tililtäsi on hävinnyt jopa kymmeniä tuhansia euroja rahaa.
Hämmästelet tuota. Yrität netin kautta hoitaa asiaa. Laitat viestejä menemään omalle pankillesi, ja olet totta kai hädissäsi, koska joku nappaa rahojasi koko ajan.
Odotat pankille lähettämääsi viestiin vastausta. Odotat ja odotat, aika kuluu ja rahaa häviää yhä edelleen mystillisesti tililtäsi.
Aika on jo sinänsä rahaa ja odottavan aika on pitkä.
Eräänä aamuna nouset ylös unettoman yön jälkeen, raha-asiat ovat velloneet mielessäsi, ja kauhun tunne rahojesi häviämïsen vuoksi koko yön, onko tänä aamuna pankkitilini jo kokonaan tyhjennetty,
ajattelet aamulla kauhuissasi.
Olenko köyhä ihminen vai mitenkä tulee asianlaita olemaankaan?
Vastausta et saa pankkineideiltä, vaikka soitat kuinka tiuhaan tahtiin - et mistään koko pankissasi.
Lopulta ei auta enää muu kuin soittaa itse pankin korkeimmalle johtajalle.
Nyt huomaat, että hän istuu salaisen verhon takana.
Saat pankin keskuksen numeron ja pääset johtajan sihteerille, joka ei ymmärrettäväsi osaa tätä asiaa hoitaa. Sen tiedät jo soittaessasi, mutta soitat sen vuoksi, että olet varma, että nyt
kohtaat ihmisen, joka auttaa ja ohjaa puhelun henkilölle, jolle asian tutkiminen pankissa todella kuuluu.
Hän tietää sihteeri! Ajattelet soittaessasi.
Nyt kohtaat ja törmäät kuuluisaan suomalaiseen >Arvonimeen Johtajan Sihteeri.
Tuo arvo nimi estää häntä hoitamasta millään muotoa näin rahvaan omaista asiaa, kuin jonkun pankkitililtä hävinneet rahat.
Et saanut apua siis Arvonimen vuoksi! Törmäsit tällä kertaa liian Korkeaan Arvonimeen.
Olet äimänkäkenä puhelun jälkeen. Mitä nyt tehdä? Mistä pelastus?
Mietit sitten itse mitä olisit itse tehnyt tuossa asemassa Korkeimman Johtajan Sihteerinä.
Mitä sinä tekisit?
Minä mietin, ja tulin tulokseen, että minä olisin auttanut. Minua ei arvonimi olisi estänyt, vaan velvoittanut! Olisin ohjannut puhelun pankin turvallisuusosaston päällikölle.
Näin asiakas olisi varmasti minun tasoisen henkilön = pääjohtajan sihteerin kautta saanut asiat turvallisiin käsiin hoidettavaksi.
Asiakas olisi ollut nyt turvallisin mielin.
Ja varma, että nyt saan mystillisesti hävinneet rahani takaisin hyvän palvelun myötä, eli sihteerin kautta löytyi siis pankin >turvallisuusosasto, joka alkoi tutkimaan missä ovat hävinneet rahat.
Arvonimi - se voi olla siis, jopa este yhteiskunnan kehitykselle = tärkeyden tunne alitajunnassa estää ihmistä toimimasta!
Toivoisikin, että Suomeen puhkeaisi uusi villitys > olla Herra ja Rouva se ja se, ei muuta. - Aivan niin kuin Englannissa. Sillä maallahan on hieno ja pitkä historia, he eivät näin ollen tarvitse arvonimien viidakkoa.
Mitä mieltä sinä olet arvonimistä?
Mitä mieltä Sinä olet arvonimistä?
Minä olen ihmettellyt miksi juuri suomalaiset pyrkivät saamaan arvonimiä?
Osaatko sinä selittää mitä varten haalitaan arvonimiä - eikö riitä Herra ja Rouva se ja se Suomessa ?
Suomen Valtion Mahtimies Paavo Lipponen, hän taisi kieltäytyä vastaan ottamasta jotain arvonimeä.
Muistanko oikein, että hän ymmärsi, että ei niillä tee mitään.
Arvonimi meille suomalaisille on useasti tärkeämpi kuin itse palkka tai työ.
Useasti suomalaisessa työelämässä kilpaillaan pelkästä arvonimestä. Ei siitä mitä todella saat työksesi tehdä, tai mitä saat palkkaa.
Mistä tämä ilmiö on tullut Suomeen?
Suomihan on ollut loppujen lopuksi hyvin vähän aikaa itsenäinen valtio. Onko meillä huononlainen itsetunto, vai mikä kumma velloo tässä maassa?
Meistä suomalaisista on hienoa olla pelkästään hieno Arvonimineen - tuossa voi käydä hassusti, voi jopa palveluammatissa unohtua tärkeä asiakkaan palvelu arvonimien sekamelskassa.
Otanpa esimerkin.
Joudut seuraavanlaiseen tilanteeseen oman pankkisi kanssa. Nyt tietokone aikana on päässyt käymään suuri vahinko tililläsi.
Huomaat yhtäkkiä, että tililtäsi on hävinnyt jopa kymmeniä tuhansia euroja rahaa.
Hämmästelet tuota. Yrität netin kautta hoitaa asiaa. Laitat viestejä menemään omalle pankillesi, ja olet totta kai hädissäsi, koska joku nappaa rahojasi koko ajan.
Odotat pankille lähettämääsi viestiin vastausta. Odotat ja odotat, aika kuluu ja rahaa häviää yhä edelleen mystillisesti tililtäsi.
Aika on jo sinänsä rahaa ja odottavan aika on pitkä.
Eräänä aamuna nouset ylös unettoman yön jälkeen, raha-asiat ovat velloneet mielessäsi, ja kauhun tunne rahojesi häviämïsen vuoksi koko yön, onko tänä aamuna pankkitilini jo kokonaan tyhjennetty,
ajattelet aamulla kauhuissasi.
Olenko köyhä ihminen vai mitenkä tulee asianlaita olemaankaan?
Vastausta et saa pankkineideiltä, vaikka soitat kuinka tiuhaan tahtiin - et mistään koko pankissasi.
Lopulta ei auta enää muu kuin soittaa itse pankin korkeimmalle johtajalle.
Nyt huomaat, että hän istuu salaisen verhon takana.
Saat pankin keskuksen numeron ja pääset johtajan sihteerille, joka ei ymmärrettäväsi osaa tätä asiaa hoitaa. Sen tiedät jo soittaessasi, mutta soitat sen vuoksi, että olet varma, että nyt
kohtaat ihmisen, joka auttaa ja ohjaa puhelun henkilölle, jolle asian tutkiminen pankissa todella kuuluu.
Hän tietää sihteeri! Ajattelet soittaessasi.
Nyt kohtaat ja törmäät kuuluisaan suomalaiseen >Arvonimeen Johtajan Sihteeri.
Tuo arvo nimi estää häntä hoitamasta millään muotoa näin rahvaan omaista asiaa, kuin jonkun pankkitililtä hävinneet rahat.
Et saanut apua siis Arvonimen vuoksi! Törmäsit tällä kertaa liian Korkeaan Arvonimeen.
Olet äimänkäkenä puhelun jälkeen. Mitä nyt tehdä? Mistä pelastus?
Mietit sitten itse mitä olisit itse tehnyt tuossa asemassa Korkeimman Johtajan Sihteerinä.
Mitä sinä tekisit?
Minä mietin, ja tulin tulokseen, että minä olisin auttanut. Minua ei arvonimi olisi estänyt, vaan velvoittanut! Olisin ohjannut puhelun pankin turvallisuusosaston päällikölle.
Näin asiakas olisi varmasti minun tasoisen henkilön = pääjohtajan sihteerin kautta saanut asiat turvallisiin käsiin hoidettavaksi.
Asiakas olisi ollut nyt turvallisin mielin.
Ja varma, että nyt saan mystillisesti hävinneet rahani takaisin hyvän palvelun myötä, eli sihteerin kautta löytyi siis pankin >turvallisuusosasto, joka alkoi tutkimaan missä ovat hävinneet rahat.
Arvonimi - se voi olla siis, jopa este yhteiskunnan kehitykselle = tärkeyden tunne alitajunnassa estää ihmistä toimimasta!
Toivoisikin, että Suomeen puhkeaisi uusi villitys > olla Herra ja Rouva se ja se, ei muuta. - Aivan niin kuin Englannissa. Sillä maallahan on hieno ja pitkä historia, he eivät näin ollen tarvitse arvonimien viidakkoa.
Mitä mieltä sinä olet arvonimistä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.