Viherpipojen

toimia ja kunnan selityksiä, niin miten miten joku yksityinen vesilaitos voisi toimia ainakaan huonommin?

Ruokapulaa pitäisi helpottaa hehoittamalla Vasemmisto-sissejä vaihtamaan Kalasnikovit auroiksi. Eikös juuri sitä huudettu "rauha" liikkeen toimesta jo vuosikymmenien ajan.

Kun sissit kylvävät peltoja niin "siemeninä" on yleensä maamiinat.

ja sitten joku idiooiiti presidentti vinkuu että yksi maailman harvoista puolustusvoimista joka tuhoamissotaa ja siviilien tuhoon tähdättyä hyökkäystä torjuessaankaan ei ole turvautunut sotarikoksiin, tulisi luopua puolustusaseena käyttämäästään maamiinasta.

Typeruyys lienee suurin syy nälänhätään. Joten ei se ainakaan Vihreiden toimilla poistu.

Ei punaista typeryyttä voi korvata Virheällä.

Piikkiq

ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan

piikkiq kirjoitti:

toimia ja kunnan selityksiä, niin miten miten joku yksityinen vesilaitos voisi toimia ainakaan huonommin?

Ruokapulaa pitäisi helpottaa hehoittamalla Vasemmisto-sissejä vaihtamaan Kalasnikovit auroiksi. Eikös juuri sitä huudettu "rauha" liikkeen toimesta jo vuosikymmenien ajan.

Kun sissit kylvävät peltoja niin "siemeninä" on yleensä maamiinat.

ja sitten joku idiooiiti presidentti vinkuu että yksi maailman harvoista puolustusvoimista joka tuhoamissotaa ja siviilien tuhoon tähdättyä hyökkäystä torjuessaankaan ei ole turvautunut sotarikoksiin, tulisi luopua puolustusaseena käyttämäästään maamiinasta.

Typeruyys lienee suurin syy nälänhätään. Joten ei se ainakaan Vihreiden toimilla poistu.

Ei punaista typeryyttä voi korvata Virheällä.

Piikkiq

ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan

kun ei muista kuin rajoitetusti..

> niin miten miten joku yksityinen vesilaitos voisi toimia ainakaan huonommin?>

Joo-o, Nokialla tapahtui vahinko, sitä ennen laitos oli toiminut vuosikymmeniä hyvin, samoin kuin muutkin kuntien vesilaitokset, yksityisistä taas on esimerkkejä aivan muusta,

"Yksityistämistä tukemaan käytetyt pääargumentit ovat, että yksityinen pääoma voidaan mobilisoida sijoittamaan vesi-infrasruktuuriin ja/tai oletus, että yksityinen yhtiö voi rakentaa, ylläpitää ja käyttää vesijärjestelmiä tehokkaammin kuin hallitukset. Todistusaineistot sen sijaan osoittavat, että totuus on päinvastainen.

Vuonna 1989, kun suuri osa Britannian vedestä oli yksityistetty, yhtiöt ja "sääntelijä" (regulator = jokin julkinen taho?) sopivat "asset management" suunnitelmista ja hintakatoista. Monet yhtiöt kuitenkin käyttivät vain vähän rahaa investointeihin ja maksoivat voittojaan osakkeenomistajille ja yhtiön johdolle. Samaan aikaan infrastruktuuri oli hajoamassa, vuotoja ei korjattu ja viemärit olivat ylikuormitettuja.

Vuosien 1989 ja 1997 välillä mukana olleita yhtiöitä syytettiin onnistuneesti oikeudessa 128 kertaa. Niitä syytettiin muun muassa kyvyttömyydestä hoitaa vuotoja, veden saastuttamisesta ja laittomista viemäripäästöistä. Rangaistukset eivät kuitenkaan ole olleet vakavia. Northumbrian-yhtiötä, joka on Suezin tytäryhtiö, sakotettiin alle 10 000 puntaa saastuneen veden jakelusta 15 000 asiakkaalle vuonna 1997.

Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa koettiin vastaavanlainen tapaus. Vuonna 1993 Suezin ja Vivendin muodostamalle konsortiolle myönnettiin 30 vuoden toimilupa. Vuonna 1999 sääntelijä totesi, että yksityistämiselle asetettuja päätavoitteita ei ole vielä saavutettu veden laatustandardien nostamisessa eikä järjestelmän laajentamisessa. Sääntelijällä on kuitenkin vain vähän valtaa saada yhtiöitä vastuuseen.

Yksi veden yksityistämistä seuraava yleismaailmallinen piirre tuntuu olevan hintojen nousu. Veden jakelujärjestelmän monopolistisen luonteen vuoksi yksityistämiseen ei liity kuluttajan valintaa. Parhaimmillaan yhtiöt neuvottelevat hinnoista hallituksen sääntelijöiden kanssa. Tuloksena on usein hintojen nousu kymmeniä tai jopa satoja prosentteja, missä tahansa ollaankin: Pariisissa (300 % vuosien 1984 ja 1997 välillä) tai Cochabambassa (200% pelkästään vuonna 2000)."

http://www.globalisaatio.net/ymparisto_gatsvesi.html

joopa joo kirjoitti:

kun ei muista kuin rajoitetusti..

> niin miten miten joku yksityinen vesilaitos voisi toimia ainakaan huonommin?>

Joo-o, Nokialla tapahtui vahinko, sitä ennen laitos oli toiminut vuosikymmeniä hyvin, samoin kuin muutkin kuntien vesilaitokset, yksityisistä taas on esimerkkejä aivan muusta,

"Yksityistämistä tukemaan käytetyt pääargumentit ovat, että yksityinen pääoma voidaan mobilisoida sijoittamaan vesi-infrasruktuuriin ja/tai oletus, että yksityinen yhtiö voi rakentaa, ylläpitää ja käyttää vesijärjestelmiä tehokkaammin kuin hallitukset. Todistusaineistot sen sijaan osoittavat, että totuus on päinvastainen.

Vuonna 1989, kun suuri osa Britannian vedestä oli yksityistetty, yhtiöt ja "sääntelijä" (regulator = jokin julkinen taho?) sopivat "asset management" suunnitelmista ja hintakatoista. Monet yhtiöt kuitenkin käyttivät vain vähän rahaa investointeihin ja maksoivat voittojaan osakkeenomistajille ja yhtiön johdolle. Samaan aikaan infrastruktuuri oli hajoamassa, vuotoja ei korjattu ja viemärit olivat ylikuormitettuja.

Vuosien 1989 ja 1997 välillä mukana olleita yhtiöitä syytettiin onnistuneesti oikeudessa 128 kertaa. Niitä syytettiin muun muassa kyvyttömyydestä hoitaa vuotoja, veden saastuttamisesta ja laittomista viemäripäästöistä. Rangaistukset eivät kuitenkaan ole olleet vakavia. Northumbrian-yhtiötä, joka on Suezin tytäryhtiö, sakotettiin alle 10 000 puntaa saastuneen veden jakelusta 15 000 asiakkaalle vuonna 1997.

Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa koettiin vastaavanlainen tapaus. Vuonna 1993 Suezin ja Vivendin muodostamalle konsortiolle myönnettiin 30 vuoden toimilupa. Vuonna 1999 sääntelijä totesi, että yksityistämiselle asetettuja päätavoitteita ei ole vielä saavutettu veden laatustandardien nostamisessa eikä järjestelmän laajentamisessa. Sääntelijällä on kuitenkin vain vähän valtaa saada yhtiöitä vastuuseen.

Yksi veden yksityistämistä seuraava yleismaailmallinen piirre tuntuu olevan hintojen nousu. Veden jakelujärjestelmän monopolistisen luonteen vuoksi yksityistämiseen ei liity kuluttajan valintaa. Parhaimmillaan yhtiöt neuvottelevat hinnoista hallituksen sääntelijöiden kanssa. Tuloksena on usein hintojen nousu kymmeniä tai jopa satoja prosentteja, missä tahansa ollaankin: Pariisissa (300 % vuosien 1984 ja 1997 välillä) tai Cochabambassa (200% pelkästään vuonna 2000)."

http://www.globalisaatio.net/ymparisto_gatsvesi.html

Muistan kuulleeni joskus, että Englannissa yksityiset rautatiet ovat romahtamisen partaalla. Kunnossapito ei kapitalisteja kiinnosta eikä ihmisten palvelu, yrittävät vain suojella omaa rahapussiaan.
Sosialismia tarvitaan kapitalismin vastavoimana sen verran, että koko yhteiskunnan, ei vain Espoo-Kauniaisen, palvelut toimivat.
Ja nyt kun näitä laajoja ongelmia on runsaasti niin sitä tärkeämpää on, että vaikuttamassa on avarakatseisia viherpipertäjiäkin eikä vain tontti- ym keinottelijoita ja heidän poliittisia renkejään.