Mikä on ongelma?
Onko ongelma se että on uskossa?
Entä onko se ongelma onko oikeassa uskossa?
Onko ongelma ettei ole löytänyt rauhaa sisälleen vaan etsii ja kysyy?
Kuka/mikä ratkaisee ongelman?
Ongelmatonta tilannetta ei olekaan aina on jokin ongelma jos ei ole ongelmaa on sekin ongelma.
Siis mikä on totuus?
Totuus on totuus ja ongelma on se ettei sitä tiedä kukaan ihminen.
Jopa Jeesuksella oli ongelmia.
Ainoa ongelmaton on Jumala tuo Suuri ja Kaikkivoipa.
Onneksi edes yksi ongelmaton asia on olemassa.
Ongelma on vain se miten tuo Jumala vaikuttaa sydämissämme.
Mutta onneksi se on ongelma joka voidaan jättää Jumalalle. Lopusta pitää huolen omatunto.
Siis ongelmatonta olotilaa ei ole.
Onko ongelma se että on uskossa?
Entä onko se ongelma onko oikeassa uskossa?
Onko ongelma ettei ole löytänyt rauhaa sisälleen vaan etsii ja kysyy?
Kuka/mikä ratkaisee ongelman?
Ongelmatonta tilannetta ei olekaan aina on jokin ongelma jos ei ole ongelmaa on sekin ongelma.
Siis mikä on totuus?
Totuus on totuus ja ongelma on se ettei sitä tiedä kukaan ihminen.
Jopa Jeesuksella oli ongelmia.
Ainoa ongelmaton on Jumala tuo Suuri ja Kaikkivoipa.
Onneksi edes yksi ongelmaton asia on olemassa.
Ongelma on vain se miten tuo Jumala vaikuttaa sydämissämme.
Mutta onneksi se on ongelma joka voidaan jättää Jumalalle. Lopusta pitää huolen omatunto.
Siis ongelmatonta olotilaa ei ole.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei kenenkään elämä ole ongelmatonta.
Ei uskovanakaan.
Suuriakin asioita tapahtuu; sairastutaan vakavasti, joudumme yllättäen maksumiehiksi, työpaikasta joudutaan luopumaan. Jos ei itse, niin lähimmäisemme.
Olen uskovana ajatellut, ettei mikään tapahdu Jumalan tietämättä. Näin vakuuttaa myös Raamattu; hiuksemme ovat numeroitu. Monissa asioissa on kuitenkin se kätketty siunaus; kärsivällisyys, odotus, anteeksiannon vaikutus muutamia mainitakseni. Eritoten uskon lahjan suhteen. Se on alusta alkaen lahjaa. Eikä sydän voi (missään olosuhteissa) lakata kiittämästä Jumalaa tuosta lahjasta! Että on saanut tulla uskoon. Ja joka päivä oppii uutta! ;)
Ihmisiin katsomalla voi saada mielensä kiinnittymään vain omiin mahdollisuuksiin. Olkoonkin, että jotkut rypevät 'ihmeissä'. Minulle riittää Jeesus, sillä Hänessä on kaikki.
Anna anteeksi itsellesi; minä olen antanut anteeksi sinulle sanasi, jotka osin tietämättömyydessä olet sanonut minulle. Ja pyydän anteeksi, mikäli olen aiheuttanut sinulle ongelmia? Pyydän anteeksi Jeesuksen nimessä, mikäli olen sanoillani/ajatuksillani sinua loukannut. t.w
Ei todellakaan ole ongelmatonta.
Olen myös antanut itselleni monasti anteeksi.
En vain tajua nyt missä ja miten olen sinua tietämättömyydelläni loukannut, voisitko kertoa?
Ei sinun tarvitse pyytää mitään anteeksi , sillä et sinä ole minua mitenkään loukannut.
Mistähän nyt oikein on kyse?
Uskovan auktoriteetti on Jumalan Sana.
Jumalan kunnia ei ole kiistelyn aihe. Hän ei anna kunniaansa yhdellekään eikä yhteenkään, joka sitä omanaan pitää, vaan että kaikki pelastuisivat. Sillä kaikille ja kaikkiin Hän on mielistynyt Jeesuksessa, ja Jumalan tahto on, että kaikki pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
Siksi Hän antoi oman Poikansa.
Luterilainen kirkko julistaa pelastusta ohi Jumalan, kun se julistaa pelastusta kasteessa - kaikille! Usko syntyy kuulemisesta, se on Kristuksen, Sanan kautta. Hän, Jeesus, on se pelastus, jonka Jumala on valmistanut ihmiselle.
Mikä suuri armo&siunaus ihmisen sydämessä, kun saa nöyrtyä Jumalan mielen mukaiseen so. Pyhän Hengen synnyttämään parannukseen. Siinä ei kestä oma pyhyys, ja siinä paljastuu synnin tahrima sydämen tila. Anteeksianto Jeesuksen veressä&nimessä on ainoa tosi lepo jokaiselle!
Jeesus tahtoo olla sydänten Herra.
Siis olen loukannut sinua sillä, että en ole käyttänyt Jumalan sanaa kaikessa, mitä olen sanonut?
Toki toki, jokainen kristitty ja uudesti syntynyt ilman kirkkokunnan rajoja tajuaa ja ymmärtää pelastuksen.
Miksi sitä pitää noin "kiihkeästi" tuoda esille?
Varmasti jokainen, joka on antanut sielunsa/elämänsä Jeesukselle ymmärtää tuon armon, tai ainakin pitäisi ymmärtää, se että mitä on armo ja mitä on Jumalan rakkaus.
Miksi sinä witness kulta nimittelet ihmisiä nimikristityiksi, oletko jotenkin parempi Jumalalle vai mistä tuo sinun kauhea katekoriontisi ihmisiä kohtaan?
En oikein ymmärrä. Mikä tekee paremman tai huonomman kristityn?Kasteko? Seurakuntako? Mikä?
Kyse siis ei ole 'paremmasta' tai 'huonommasta' kristitystä, vaan 'pelastetusta' tai 'pelastumattomasta' kristitystä. Tämä ei ole tuomioni. Jumalan Sana on tuomari.
Uskovaisena varmaan itsekin olet huolissasi (nimi)kristityistä, jotka ovat 'vain' kastetut!
Jotka rakastavat syntiä tietämättä sitä synniksi?
Pelastus on Jeesuksessa, kun Hänet otamme vastaan. Se totuus tekee vapaaksi.
Tiedät, etten julista kasteita. Olenko siis kiihkeä? Rakkaudesta Jeesukseen? Okay...