GRECO antoi Suomelle suosituksia puoluerahoituksen valvonnasta
07.12.2007
Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO (Group of States against Corruption) on antanut Suomelle toimenpidesuosituksia puoluerahoituksen valvonnasta sekä lahjonnan kriminalisointiin liittyvästä lainsäädännöstä ja lainkäytöstä.
Puoluerahoituksen valvonnan osalta GRECO antoi kymmenen suositusta. Se suosittelee muun muassa
- valvonnan riippumattomuuden merkittävää vahvistamist
- puolue- ja vaalirahoitusta koskevilta ilmoituksilta vaadittaisiin nykyistä suurempaa tarkkuutta
- viranomaiset tarkastaisivat ilmoitukset nykyistä perusteellisemmin
- rahoitusta koskevien säännösten rikkomisesta määrättävien sanktioiden tulisi olla tehokkaita.
Suomessa puoluerahoituksen ja ehdokkaiden vaalirahoituksen valvonnan hoitavat valtakunnallisella tasolla oikeusministeriö ja paikallisella tasolla kuntien keskusvaalilautakunnat.
GRECOn mukaan on olemassa vaara, että poliittiset intressit vaikuttavat valvontaan, koska ministeriö on osa poliittista päätöksentekojärjestelmää ja keskusvaalilautakunnat koostuvat puolueiden jäsenistä.
Lahjonnan kriminalisointiin liittyen GRECO antoi useita suosituksia. Lahjonnan kriminalisointia koskevan lainsäädännön osalta GRECO suosittelee muun muassa koventamaan rangaistuksia, joita lahjontarikoksista voidaan tuomita.
Suosituksissa edellytetään myös kansanedustajan lahjomasäännöksiä muutettavaksi.
---
Oikeusministeriö pitää GRECOn esittämiä suosituksia tärkeinä ja lähtee siitä, että ne on otettava erittäin vakavasti. Ministeriössä tehdään puoluerahoituksen valvontaa koskevista suosituksista selvitys, jonka pohjalta laaditaan toimeksianto asetettavaa työryhmää varten.
Oikeusministeriö asettaa keväällä 2008 työryhmän pohtimaan suositusten täytäntöönpanoa ja arvioimaan muutostarpeita lainsäädännössä ja menettelytavoissa.
Suomen tulee antaa GRECOlle kesäkuun 2009 loppuun mennessä raportti siitä, miten suositukset on toteutettu.
---
Onko Oikeusministeriö asettanut keväällä 2008 työryhmän Eduskunnan ilmoituksen mukaisesti, joka
tekee tarvittavat muutokset ja uudet menettelytavat?
Minkälaisen raportin Suomi antaa Grecolle siitä, miten suositukset on toteutettu - kun Säätytalon kokous ei saanut mitään aikaiseksi, eli ei sanktioita, ei valvontaa, ei avoimuutta.
Suomalainen vaalikorruptio tiedostetaan myös maailmalla. Miksi Suomessa ei ole noudatettu Grecon ohjeita?
Uskomatonta on se miten häikäilemättömiä nykyiset ministerit ja vaalirahoituksensa salanneet kansanedustajat ovat. Eivät myönnä mitään eivätkä aio parantaa tapojaan.
07.12.2007
Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO (Group of States against Corruption) on antanut Suomelle toimenpidesuosituksia puoluerahoituksen valvonnasta sekä lahjonnan kriminalisointiin liittyvästä lainsäädännöstä ja lainkäytöstä.
Puoluerahoituksen valvonnan osalta GRECO antoi kymmenen suositusta. Se suosittelee muun muassa
- valvonnan riippumattomuuden merkittävää vahvistamist
- puolue- ja vaalirahoitusta koskevilta ilmoituksilta vaadittaisiin nykyistä suurempaa tarkkuutta
- viranomaiset tarkastaisivat ilmoitukset nykyistä perusteellisemmin
- rahoitusta koskevien säännösten rikkomisesta määrättävien sanktioiden tulisi olla tehokkaita.
Suomessa puoluerahoituksen ja ehdokkaiden vaalirahoituksen valvonnan hoitavat valtakunnallisella tasolla oikeusministeriö ja paikallisella tasolla kuntien keskusvaalilautakunnat.
GRECOn mukaan on olemassa vaara, että poliittiset intressit vaikuttavat valvontaan, koska ministeriö on osa poliittista päätöksentekojärjestelmää ja keskusvaalilautakunnat koostuvat puolueiden jäsenistä.
Lahjonnan kriminalisointiin liittyen GRECO antoi useita suosituksia. Lahjonnan kriminalisointia koskevan lainsäädännön osalta GRECO suosittelee muun muassa koventamaan rangaistuksia, joita lahjontarikoksista voidaan tuomita.
Suosituksissa edellytetään myös kansanedustajan lahjomasäännöksiä muutettavaksi.
---
Oikeusministeriö pitää GRECOn esittämiä suosituksia tärkeinä ja lähtee siitä, että ne on otettava erittäin vakavasti. Ministeriössä tehdään puoluerahoituksen valvontaa koskevista suosituksista selvitys, jonka pohjalta laaditaan toimeksianto asetettavaa työryhmää varten.
Oikeusministeriö asettaa keväällä 2008 työryhmän pohtimaan suositusten täytäntöönpanoa ja arvioimaan muutostarpeita lainsäädännössä ja menettelytavoissa.
Suomen tulee antaa GRECOlle kesäkuun 2009 loppuun mennessä raportti siitä, miten suositukset on toteutettu.
---
Onko Oikeusministeriö asettanut keväällä 2008 työryhmän Eduskunnan ilmoituksen mukaisesti, joka
tekee tarvittavat muutokset ja uudet menettelytavat?
Minkälaisen raportin Suomi antaa Grecolle siitä, miten suositukset on toteutettu - kun Säätytalon kokous ei saanut mitään aikaiseksi, eli ei sanktioita, ei valvontaa, ei avoimuutta.
Suomalainen vaalikorruptio tiedostetaan myös maailmalla. Miksi Suomessa ei ole noudatettu Grecon ohjeita?
Uskomatonta on se miten häikäilemättömiä nykyiset ministerit ja vaalirahoituksensa salanneet kansanedustajat ovat. Eivät myönnä mitään eivätkä aio parantaa tapojaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tottakai jokaisella on oikeus tukea tahoja, joiden katsoo olevan hyviä päättämään asioista. Ei sitä kukaan halua kieltääkään. Avoimuus on kaksipiippuisempi juttu.
Et kai luule, että joku päättäjä on ostettavissa muutamalla tonilla?
Jos vaalirahoitus tulee täysin julkiseksi, lähtee ainakin ammattiliitoista paljon väkeä pois. Ne tukee vaan vasureita ja duunareissa uskomattoman moni ei halua jäsenmaksujaan maksaa niiden vaalikassaan.
Suomessa on noin 700.000 pienituloista - köyhyysuhan alaista kansalaista. Heillä ei ole mitään mahdollisuutta tukea omaa edustajaansa tai saada esutajiansa Eduskuntaan ja hallitukseen antamalla vaalirahaa vaalikampanjaan. Vaatimaton toimeentulo menee kalliiseen ruokaan, korkeisiin vuokriin ja kohtuuttoman suoreen verotukseen pienistä tuloista. Kiitos hallituksen rikkaita suosivan linjan.
Nykyisen hallituksen toimia voidaan arvioida sen perusteella miten se on hoitanut kaikkein huono-osaisimpien asemaa. Pienituloisia on tällä hetkellä 100.000 enemmän kuin laman jälkeen. Huono-osaisuus periytyy. Hallitus on järjestänyt rikkaille mahtisuvuille verottomat perintöoikeudet.
Suomalainen ruoka on niin kallista, että ihmiset kerjäävät ruokaa leipäjonoissa - yhä useampi kerjää, nykyisin myös lapsiperheet...
Kaikilla ei kuitenkaan mene yhtä huonosti. Hallitukseen on valikoitunut - yritysystävällisiä, joita on vaalirahoitettu eri yhdistysten taholta. Nämä yritysystävälliset ovatkin hoitaneet oman intressiryhmänsä ja rahoittajiensa etuja - ihanko sattumalta vaan - sinun mielestä, mitään kiitollisuuden velkaa ei synny?
Viime vuonna Suomen 500 suurimmalla yrityksellä meni paremmin kuin koskaan ennen. Onko sekin mielestäsi ihan vain sattumaa?
Samaan aikaan työntekijöiden ja työttömien tulokehitys on ollut kaikkein heikointa?
Onko sekin mielestäsi ihan vain sattumaa?
Jos ja kun vaalirahoitus tulee julkiseksi, ammattiliitoista ei lähde ainoatakaan jäsentä. Päinvastoin. Työntekijät ymmärtävät, että heidän etujaan eivät bisnesmiesten korruptoimat edustajat aja. Ammattiliittoihin liittyy entistä enemmän työntekijöitä, jotka tietävät, että vain ja ainoastaan työväenpuolueet tekevät työväestön edunvalvontaa. Työntekijöiden edunvalvonta onnistui työntekijäpuolueiden ollessa hallituksessa paremmin kuin heidän ollessaan oppositiossa, siitä kertoo muun muassa Tilastokeskuksen tulonjakotilasto.
Tässä tiedoksesi ne kansanedustajat, jotka olivat bisnesmiesten vaalirahoituslistalla.
Kehittyvien maakuntien Suomi ilmoittaa jakaneensa viime eduskuntavaaleissa yhteensä 53 ehdokkaalle kaikkiaan 406 000 euroa tukea.
Ohessa Kehittyvien maakuntien Suomen tukemat kansanedustajat vaalipiireittäin:
Helsingin vaalipiiri:
Eero Heinäluoma (sd) 10 000 euroa (SDP:n mielestä tämä tuki meni puolueen yhteiseen kampanjaan)
Päivi Lipponen (sd) 5 000 euroa
Juha Hakola (kok) 5 000 euroa
Uudenmaan vaalipiiri:
Sauli Niinistö (kok) 10 000 euroa
Matti Vanhanen (kesk) 10 000 euroa
Markku Uusipaavalniemi (kesk) 5 000 euroa
Merikukka Forsius (valittiin vihreiden listalta, nykyään kokoomuksen kansanedustaja) 5 000 euroa
Varsinais-Suomi:
Ilkka Kanerva (kok) 10 000 euroa
Stefan Wallin (rkp) 10 000 euroa
Liisa Hyssälä (kesk) 5 000 euroa
Satakunta:
Sampsa Kataja (kok) 5 000 euroa
Timo Kalli (kesk) 10 000 euroa
Oiva Kaltiokumpu (kesk) 5 000 euroa
Juha Korkeaoja (kesk) 5 000 euroa
Hämeen eteläinen:
Jari Koskinen (kok) 5 000 euroa
Pirkanmaa:
Marja Tiura (kok) 20 000 euroa
Kymi:
Jyri Häkämies (kok) 10 000 euroa
Markku Pakkanen (kesk) 2 000 euroa
Pohjois-Savo:
Jyrki Katainen (kok) 5 000 euroa
Seppo Kääriäinen (kesk) 5 000 euroa
Pohjois-Karjala:
Eero Reijonen (kesk) 5 000 euroa
Anu Vehviläinen (kesk) 10 000 euroa
Pekka Ravi (kok) 10 000 euroa
Hannu Hoskonen (kesk) 2 000 euroa
Lauri Kähkönen (sd) 2 000 euroa
Vaasa:
Petri Salo (kok) 10 000 euroa
Mika Lintilä (kesk) 10 000 euroa
Paula Sihto (kesk) 5 000 euroa
Juha Mieto (kesk) 5 000 euroa
Keski-Suomi:
Mauri Pekkarinen (kesk) 10 000 euroa
Lauri Oinonen (kesk) 5 000 euroa
Anne Kalmari (kesk) 5 000 euroa
Henna Virkkunen (kok) 5 000 euroa
Oulu:
Paula Lehtomäki (kesk) 15 000 euroa
Antti Rantakangas (kesk) 5 000 euroa
Suvi Lindén (kok) 5 000 euroa
Lappi:
Hannes Manninen (kesk) 10 000 euroa
Paavo Väyrynen (kesk) 10 000 euroa