Monet ihmiset uskovat Raamatun olevan kirjaimellisesti totta ja ovat sitä mieltä, että omatuntokin tulisi sitoa Raamattuun. Nämä ihmiset ovat kuitenkin harvoin itse lukeneet Raamattua. Raamatussa on monia käskyjä ja ohjeita, joita kukaan sivistynyt ihminen ei koskaan suostuisi noudattamaan. Esimerkiksi kuolemanrangaistusta ei Raamatun mukaan saa ainoastaan murhasta, vaan myös aviorikoksesta, rienauksesta, sapatin pyhittämättä jättämisestä, väärästä valasta, insestistä, eläimeen sekaantumisesta, noituudesta ja niin edelleen.
Tutkimusten mukaan uskonnolliset tekstit voivat yllyttää väkivaltaan. Ihmiset kansallisuudesta ja uskonnollisuudesta riippumatta reagoivat tapahtumiin hyökkäävämmin silloin, kun he uskovat aggression oikeutetuksi. Tämän oikeutuksen lähteenä on usein Raamattu tai jokin muu uskonnollinen auktoriteetti. Raamatun tulkintaa vaikeuttaa se, että se on kirjoitettu alkujaan aivan toisenlaisessa historiallisessa, kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa kuin missä nykylukijat elävät. Koska tulkitsijan tiedot alkuperäisestä viitekehyksestä ovat väistämättä puutteelliset, on Raamatun tulkinta aina oman viitekehyksen mukaan värittynyttä. Vaikeatajuisuuden lisäksi tulkintaa voivat värittää myös myös ennakkoluulot, pelot tai varmuus oman kulttuurin ylivertaisuudesta. Raamattua käytetään myös usein vallankäytön välineenä, jolloin tulkintaa ohjaa pyrkimys oman arvovallan lisäämiseksi.
Moderni psykologia pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista tieteellisistä lähtökohdista. Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi "moraalinen vaisto". Termi onkin osuva. Ihmiset nimittäin noudattavat vaistomaisesti omantuntonsa ääntä. Se, miten ihmisten omatunto reagoi, ei kuitenkaan ole pelkästään synnynnäistä, vaan siihen vaikuttaa myös se elämänpiiri, jossa ihminen kasvaa ja kehittyy. Uskonnollisessa ympäristössä kasvanut ihminen omaksuu yleensä lapsena uskonnollisia normeja, jotka voivat jäädä pysyväksi osaksi ihmisen moraalikoodia. Jos tämä uskonnollinen moraalikoodi pitää Raamattua tai esimerkiksi Koraania auktoriteettina, voi seurauksena olla pahimmillaan uskonnollista väkivaltaa. Uskonnollisten tekstien sijasta moraalikoodi kannattaakin omaksua mieluummin oman maan lainsäädännöstä ja Yhdistyneiden Kansakuntien sekä Euroopan yhteisön keskuudessa syntyneistä ihmisoikeusasiakirjoista.
Tutkimusten mukaan uskonnolliset tekstit voivat yllyttää väkivaltaan. Ihmiset kansallisuudesta ja uskonnollisuudesta riippumatta reagoivat tapahtumiin hyökkäävämmin silloin, kun he uskovat aggression oikeutetuksi. Tämän oikeutuksen lähteenä on usein Raamattu tai jokin muu uskonnollinen auktoriteetti. Raamatun tulkintaa vaikeuttaa se, että se on kirjoitettu alkujaan aivan toisenlaisessa historiallisessa, kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa kuin missä nykylukijat elävät. Koska tulkitsijan tiedot alkuperäisestä viitekehyksestä ovat väistämättä puutteelliset, on Raamatun tulkinta aina oman viitekehyksen mukaan värittynyttä. Vaikeatajuisuuden lisäksi tulkintaa voivat värittää myös myös ennakkoluulot, pelot tai varmuus oman kulttuurin ylivertaisuudesta. Raamattua käytetään myös usein vallankäytön välineenä, jolloin tulkintaa ohjaa pyrkimys oman arvovallan lisäämiseksi.
Moderni psykologia pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista tieteellisistä lähtökohdista. Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi "moraalinen vaisto". Termi onkin osuva. Ihmiset nimittäin noudattavat vaistomaisesti omantuntonsa ääntä. Se, miten ihmisten omatunto reagoi, ei kuitenkaan ole pelkästään synnynnäistä, vaan siihen vaikuttaa myös se elämänpiiri, jossa ihminen kasvaa ja kehittyy. Uskonnollisessa ympäristössä kasvanut ihminen omaksuu yleensä lapsena uskonnollisia normeja, jotka voivat jäädä pysyväksi osaksi ihmisen moraalikoodia. Jos tämä uskonnollinen moraalikoodi pitää Raamattua tai esimerkiksi Koraania auktoriteettina, voi seurauksena olla pahimmillaan uskonnollista väkivaltaa. Uskonnollisten tekstien sijasta moraalikoodi kannattaakin omaksua mieluummin oman maan lainsäädännöstä ja Yhdistyneiden Kansakuntien sekä Euroopan yhteisön keskuudessa syntyneistä ihmisoikeusasiakirjoista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mutta jos Raamattua ei ymmärretä oikein niin siitä voi saada vaikka 1000 huonoa elämänohjetta. Ihmisen täytyy ensin lukea koko Raamattu ja ymmärtää mitä lukee.
Monet tekevät sen mutta monet eivät tee. Ei sellainen yhden lauseen nyppiminen mitään anna jos se ei ole sopiva kokonaisuuteen vaabn nykäisty asiayhteyksistä ja koko Raamatun sanomasta.
Yksi esimerkki Raamatun totuuksista on se että se selvittää syyn siihen miksi ihminen kuolee ja miksi Jumala on ikuinen.
No miten oli kommunistimaiden yhtenä esimerkkinä.
Siellähän hyljättiin Raamattu ohjeena.
Stalin näytti kuinka hyvää on ilman Raamattua. Siellä oli tappaminen maan tapa ja moraali aika heikoilla.
Mainitsin kirjoituksessa myös ihmisoikeudet, joita Stalin ilmiselvästi rikkoi. Sen sijaan Raamatulla hänen tekonsa kyllä pystyy perustelaan vaikkakaan ei aukottomasti kuten ei mitään uskonnollisia oppeja.
Ei pysty Raamatulla perustelemaan Stalinin tekoja ellei vääristele Raamattua.
Satuitko tietämään että hän juuri vainosi uskovia ja tapatti heitä kuin kärpäsiä. Eikä perustellut Raamatulla.
Raamatulla ei pysty myöskään perustelemaan Jumalan olemassaoloa yhtään sen enempää kuin Kalevalalla Väinämöisen olemassaoloa. Tällaiset perustelut edellyttäisivät juuri niitä mainitsemiasi vääristelyitä.