Olen huomannut asuessani samassa taloyhtiössä vuodesta 2005 lähtien, etteivät ihmiset osaa nykyisin kasvattaa kunnolla muksujaan tai pitämään heille minkäänlaisia rajoja. Ne rajat pitää säätää vanhemmat, eikä yhteiskunta.
Lähetin vuokra-antajalleni viestin:
"Tehkää nyt joku jalkapallokenttä tohon mettään tiiliseinän kanssa.
Mulla alkaa mennä hermot kun kaikki kesät tenavat potkivat asuintalon
ulkoseinään "seinistä". Eivät näytä ymmärtävän Suomen kieltäkään,
eivätkä vanhemmat eivät "kieltämistä" tunne. Vuonna 2005-2007 sama
"jyske" jatkuu yhä vaan. Talon asukkaat vaihtuvat, joten vuosihan
siitä tulisi tiedottaa. Ajattelen nyt taloyhtiön ikkunoitakin ja
eritoten asukasviihtyvyyttä kun tenavat potkivat palloaan sellaisessa
paikassa, jossa ihmiset kulkevat päästäkseen asuntoonsa yms.
Olen omatoimisesti yrittänyt kieltää kirjoittamalla lapun rappuun
"pallojen seinään pompottelusta" viime kesällä ja vetosin että meillä päin on ihan mukavasti jalkapallokenttiä. Vuokrat saattavat
nousta, mikäli tenavan vanhemmalla ei ole varaa maksaa särkynyttä
ikkunaa ja tavallaan silloin se joutuu myös minun ja muiden
vuokralaisten harteille. Vastaus vanhemmilta (kirjoittivat lappuun)
-tyyliin: "miksi kiellät lapsien leikkimisen?". Mielestäni on siinä
leikki kaukana mikäli ikkunat särkyy ja kotirauhaa häiritään ja
lisäksi en ole kieltänyt leikkimistä vaan ainoastaan pallottelun
seinään.
Viime uutena vuonnakin tenavat heittivät ohimennen papatin
parvekkeelle (oliko tämä leikkiä?). Oli lähellä etten hypännyt
parvekkeen (1. asuinkerros) kaiteen yli sukkasillani ja ottanut ne
kiinni...ja soittanut poliisille!
Mikäli minulla olisi lapsia, niin en antaisi kasvattamista pelkästään
yhteiskunnan harteille vaan pitäisin vähän "jöötäkin". Vanhempien
tulisi asettaa rajat eikä yhteiskunta.
1980-luvulta kaverini tiesi kertoa, että taloyhtiössä tavallaan
vallitsi sellainen hierarkia, jolloin kaikki
taloyhtiössä asuvat aikuiset saivat kieltää toistensa lapsia tekemästä
"pahoja", eikä siitä kuulunut mitään "mussutusta". Nykyään ei
välitettäisi mistään vaan annetaan lasten tehdä kaikkea!
Lapsille vanhemmatkin tulisi antaa kurinpalautuksia nykyisin enemmän
kuin antaa heidän tehdä kaikenlaista taloyhtiön pihoilla. Kissalle
sanotaan "ei", mikäli se kiipee hyllyyn, mutta tietenkään se ei siihen
lopu. Tietenkin harkinnan varaista on sekin mahdollisuus ettei kissaa
kielletä, mutta ihmismäisesti ja ehkä oleellisesti oikein ettei se
kiipeile hyllyihin yms.
Ihmettelen sitäkin kun lapsien vanhemmat ovat nykyisin niin laiskoja
olla lapsiensa kanssa ei voi mennä yhdessä potkimaan palloa (voihan
sitä jomman kumman vanhemmat vaikka istuskella nurmella ja katella kun
lapset kaveriensa kanssa potkivat?). Kotikasvatuksellisesti
vaikuttaisi siltä, että asenne vanhemmilla on olla laiska?
Olen puhunut ja toivottavasti tähän "rauhattomuuteen" tulee joku
ratkaisu tulevinakin kesinä. "
Lähetin vuokra-antajalleni viestin:
"Tehkää nyt joku jalkapallokenttä tohon mettään tiiliseinän kanssa.
Mulla alkaa mennä hermot kun kaikki kesät tenavat potkivat asuintalon
ulkoseinään "seinistä". Eivät näytä ymmärtävän Suomen kieltäkään,
eivätkä vanhemmat eivät "kieltämistä" tunne. Vuonna 2005-2007 sama
"jyske" jatkuu yhä vaan. Talon asukkaat vaihtuvat, joten vuosihan
siitä tulisi tiedottaa. Ajattelen nyt taloyhtiön ikkunoitakin ja
eritoten asukasviihtyvyyttä kun tenavat potkivat palloaan sellaisessa
paikassa, jossa ihmiset kulkevat päästäkseen asuntoonsa yms.
Olen omatoimisesti yrittänyt kieltää kirjoittamalla lapun rappuun
"pallojen seinään pompottelusta" viime kesällä ja vetosin että meillä päin on ihan mukavasti jalkapallokenttiä. Vuokrat saattavat
nousta, mikäli tenavan vanhemmalla ei ole varaa maksaa särkynyttä
ikkunaa ja tavallaan silloin se joutuu myös minun ja muiden
vuokralaisten harteille. Vastaus vanhemmilta (kirjoittivat lappuun)
-tyyliin: "miksi kiellät lapsien leikkimisen?". Mielestäni on siinä
leikki kaukana mikäli ikkunat särkyy ja kotirauhaa häiritään ja
lisäksi en ole kieltänyt leikkimistä vaan ainoastaan pallottelun
seinään.
Viime uutena vuonnakin tenavat heittivät ohimennen papatin
parvekkeelle (oliko tämä leikkiä?). Oli lähellä etten hypännyt
parvekkeen (1. asuinkerros) kaiteen yli sukkasillani ja ottanut ne
kiinni...ja soittanut poliisille!
Mikäli minulla olisi lapsia, niin en antaisi kasvattamista pelkästään
yhteiskunnan harteille vaan pitäisin vähän "jöötäkin". Vanhempien
tulisi asettaa rajat eikä yhteiskunta.
1980-luvulta kaverini tiesi kertoa, että taloyhtiössä tavallaan
vallitsi sellainen hierarkia, jolloin kaikki
taloyhtiössä asuvat aikuiset saivat kieltää toistensa lapsia tekemästä
"pahoja", eikä siitä kuulunut mitään "mussutusta". Nykyään ei
välitettäisi mistään vaan annetaan lasten tehdä kaikkea!
Lapsille vanhemmatkin tulisi antaa kurinpalautuksia nykyisin enemmän
kuin antaa heidän tehdä kaikenlaista taloyhtiön pihoilla. Kissalle
sanotaan "ei", mikäli se kiipee hyllyyn, mutta tietenkään se ei siihen
lopu. Tietenkin harkinnan varaista on sekin mahdollisuus ettei kissaa
kielletä, mutta ihmismäisesti ja ehkä oleellisesti oikein ettei se
kiipeile hyllyihin yms.
Ihmettelen sitäkin kun lapsien vanhemmat ovat nykyisin niin laiskoja
olla lapsiensa kanssa ei voi mennä yhdessä potkimaan palloa (voihan
sitä jomman kumman vanhemmat vaikka istuskella nurmella ja katella kun
lapset kaveriensa kanssa potkivat?). Kotikasvatuksellisesti
vaikuttaisi siltä, että asenne vanhemmilla on olla laiska?
Olen puhunut ja toivottavasti tähän "rauhattomuuteen" tulee joku
ratkaisu tulevinakin kesinä. "
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tyttäreni syntyi 79 jolloin myös alkoi ns vapaan kasvatuksen buumi. Joku epämääräinen hyysäri oli jatkuvasti telkussa sepittämässä, ettei syy seuraus ole hyvä juttu vaan puhuminen on kultaa.
Kasvoin itse 8 sisaruksen kanssa ja säännöt olivat selvät; Kun kivität naapurin ikkunan rikki saat remeliä. Tämän vuoksi kivitin vain kerran, otin opikseni, ettei se ole suotavaa koska kilinän jälkeen remmi tanssi alaselässäni.
Ei minusta eikä sisaruksistani koskaan enkeleitä tullut mutta rajat me opimme.
Kun oma tyttäreni oli noin 6-8 vuotias en muista tarkoin ryhtyi pihistelemään kaupasta namuja ja omistaja (tuttu) otti yhteyttä asiasta ryhdyin silloisten ohjeiden mukaan puhumaan asiasta. Ei hän siitä mitään välittänyt vaan jatkoi pihistelyään. Sitten annoin ns tukkapöllyä ja vetelin jokusen kerran kevyesti remelillä niin jopa loppui pihistely siihen paikkaan.
Nyt hän on jo aikuinen ja odottelee omaa lastaan. Mitään traumaa ei asiasta jäänyt.
pääset suomi24:n naapurit palstalle jossa näitä juttuja on pilvin pimein, se on oikea paikka avautua..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000001260&subcat=2199