Linnavuoret?

Poltettiin,tapettiin,raiskattiin ja kun jotain arvokasta löytyi se kuljetettiin pois.Taitaa vieläkin ruotsi säilyttää sellaisia esineitä varastossa joka olisi heidän kirjoittamalleen historialle vahingollista.

Vaaleat ihmiset ovat täältä suomesta eivät ruotsista.Sieltä ryntäilleissä goottilaumoissa oli niin punaisia hiuksia,kiharia hiuksia ja muuta niljakasta.

Linnavuoria perustettiin turvapaikoiksi lappalaisilta,he kun tekivät myös ryöstöretkiään mutta saatiin ajettua vähitellen kohti pohjoista ja linnavuorten merkitys väheni kunnes Gootit rynnistivät tänne ja jo huonoon kuntoon päässeitä linnoituksia yritettiin kiireellä korjata taisteluita silmällä pitäen.Aika kyllä oli ajanut niistä ohi eivätkä ne enää vastanneet samaa mitä lappalaisia vastaan sotiessa.

Väestöä tänne kyllä oli kertynyt kun nykyruotsin alueelta siirtyi suomalaisia tänne turvaan.Perässä saapuivat kuitenkin vainolaiset.

Niin tekevät valloittajat kirjoitti:

Poltettiin,tapettiin,raiskattiin ja kun jotain arvokasta löytyi se kuljetettiin pois.Taitaa vieläkin ruotsi säilyttää sellaisia esineitä varastossa joka olisi heidän kirjoittamalleen historialle vahingollista.

Vaaleat ihmiset ovat täältä suomesta eivät ruotsista.Sieltä ryntäilleissä goottilaumoissa oli niin punaisia hiuksia,kiharia hiuksia ja muuta niljakasta.

Linnavuoria perustettiin turvapaikoiksi lappalaisilta,he kun tekivät myös ryöstöretkiään mutta saatiin ajettua vähitellen kohti pohjoista ja linnavuorten merkitys väheni kunnes Gootit rynnistivät tänne ja jo huonoon kuntoon päässeitä linnoituksia yritettiin kiireellä korjata taisteluita silmällä pitäen.Aika kyllä oli ajanut niistä ohi eivätkä ne enää vastanneet samaa mitä lappalaisia vastaan sotiessa.

Väestöä tänne kyllä oli kertynyt kun nykyruotsin alueelta siirtyi suomalaisia tänne turvaan.Perässä saapuivat kuitenkin vainolaiset.

Lue lisää

palstaa.

Ovatko siis Turun kivitalot Turun seksiajan peruja?

Kuin valloittajien määräykset olisivat vieläkin voimassa tässä maassa.Mitä se tarkoittaa?Täällä olisi paljon paikkoja joissa voisi kaivaa sekä tutkia ilman ruotsinkielisen vähemmistön mukana olevia edustajia jotka jo ensimmäisen metallisen kohteen löydyttyä alkavat hokea ruotsalaisista viikingeistä ja heidän jälkeensä jättämistä tavaroista kuopassa eläneille kiitollisille suomensukuisille.

Sekin ihmetyttää miksei alueilla joissa kaivetaan jotain "viikinkiaikaan" liittyvää jatketa kaivamista syvemmälle katsomaan mitä siellä on tai löytyy.Olen vaka vanhan kanssa samaa mieltä tutkinnan suunnasta ja sitä paitsi ruotsalaiset eivät halua ensinkään suomalaisia tutkijoita omille kaivauksilleen.Miksihän eivät.

kiinnostavaa kirjoitti:

Ovatko siis Turun kivitalot Turun seksiajan peruja?

vai turussa onkin hotteja naisia niin tarkoitin tietenkin keskiaikaa heh

Niin tekevät valloittajat kirjoitti:

Kuin valloittajien määräykset olisivat vieläkin voimassa tässä maassa.Mitä se tarkoittaa?Täällä olisi paljon paikkoja joissa voisi kaivaa sekä tutkia ilman ruotsinkielisen vähemmistön mukana olevia edustajia jotka jo ensimmäisen metallisen kohteen löydyttyä alkavat hokea ruotsalaisista viikingeistä ja heidän jälkeensä jättämistä tavaroista kuopassa eläneille kiitollisille suomensukuisille.

Sekin ihmetyttää miksei alueilla joissa kaivetaan jotain "viikinkiaikaan" liittyvää jatketa kaivamista syvemmälle katsomaan mitä siellä on tai löytyy.Olen vaka vanhan kanssa samaa mieltä tutkinnan suunnasta ja sitä paitsi ruotsalaiset eivät halua ensinkään suomalaisia tutkijoita omille kaivauksilleen.Miksihän eivät.

Lue lisää

Juuri näin. Hyvä esimerkki yhä elävästä historian vääristelystä on Ruotsin asutus historia. Kuinka moni tietää, että nykyisen Ruotsin alueella Sviothodin, eli Svean, eli Mälarenin alueen pohjoispuolella asui suomalaisia ammoisista ajoista saamelaisten kanssa. Tämän takia Pohjanmaa on ruotsinkielessä Östrabotten Itäpohja ja Pohjanlahden länsirannikko Länsipohja. Vanhoja suomalaisten asuinalueita. Meille opetetaan Värmlannin metsäsuomalaisista, mutta ei niistä jotka asuttivat Fennosskandiaa ammoisina aikoina. Etymologiassa lähdetään aina siitä miten suomenkieleen on siirtynyt lainasanoja germaanisista kielistä, vaikka liikettä on ollut toiseenkin suuntaan. Ei meidän tarvitse keksiä mitään suurta myyttistä menneisyyttä, mutta olisi jo aika ymmärtää tasapuolisesti oma historiamme, ilman sen alisteista suhdetta ulkopuolisten propagandalle. Venäjällä monet historian tutkijat suhtautuvat asioihin länsinaapureitamme avoimemmin ja tunnustavat esim. suomensukuisten kansojen vaikutuksen omaan historiaansa ilman ongelmia. Toki sielläkin virallinen historia on jotakin ihan muuta.

kuule, mihin sukuun kuulut?

Moni väittää suomalaisten juurien olevan Lähi-idässäpäin...

jotta Seksiajalla oli ratkiriemukasta elellä, mutta mistä nämä Linnavuorien asukit tulivat "Suomeen" ja milloin?

Tappoivatko ristiretkeläiset kaikki nämä kansat?

Mstä saa varmuuden siitä etteivät Viikingit asuttaneet "Suomen" ja Karjalan rannikkoa ennen ristiretkiä?

Vertaa Grönlanti, Islanti, New Foundland, Novdorod jne jne

Koiviston saarilla oli Viikinkisatama ainakin.

Tässä esimerkki siitä miten asioita yritetään selittää siten ettei täällä ole osattu mitään koskaan. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että Circus Maximus Roomassa on luonnon muovaama painelma maisemassa, näkeehän sen paikan päällä, tai että Offa's Dyke Englannissa on sadevesioja. Tai että idän kurganit ovat kumpareita, joihin on sitten kaivettu reikiä haudoiksi.

Pahaksi onneksi en ole painanut kaikkia mieleeni kun olen vain harrastaja, mutta esim. englanninkielisessä kirjallisuudessa on siellä täällä mainintoja Suomen historiasta jotka eivät vahvista ruotsalaista kaanonia, esim. Christensen jne. Klinge muistaakseni kirjassa Muinaisuutemme merivallat kirjoitti, että kun Ruotsin kuningas otti yhdeksi tittelikseen Vandaalien kuningas, se tuli Sinus Vendicuksesta eli Suomen lahdesta ja että Itämaa (Suomi) oli ulkolaisten mukaan valtakunnan väkirikkaine ja vaurain osa, hunajan ja oluen maa. En ole ihan varma. Orkney saarten saagoissa puhutaan suomalaisista, samoin gaelin kielisessä Widsithissä 600-luvulla. Yhden viikinkisaagan mukaan Vienan merellä asuneet (Vienan karjalaiset) palvoivat jumalaansa " som heter Jomala" eli äännettynä Jumala (800-luku) jne. Eli näitä pikku palasia on siellä täällä. Totta on että lähteitä on vähän, mutta niitä on. Esim. Novgorodin Nestorin kronikassa puhutaan inkeriläisistä 1100-luvulla, vaikka meillä selitys on että suomalaisia siirrettiin sinne Ruotsin vallan aikana, eli yksi esimerkki svetisistisestä historian väärentämisestä. Toinen on Lalli, nimi joka edelleen eestin kielessä tarkoittaa nallemaista miestä Lennart Meren mukaan, eli ei siis tulisikaan nimestä Laurentius kuten meillä virallinen kaanon väittää, vaan olisi ollut ihan alkuperäinen nimi mahdollisesti. Pitää kyllä varoa romantisoimasta menneisyyttä ja muistaa se, että Suomi jakaantui ainakin neljään osaan näihin aikoihin: Suomi, Häme, Karjala ja Lappi. Kaikki lienevät sotineet toisiaan vastaan silloin tällöin, eikä mitään myyttistä Suur-Suomea tietenkään ollut, mutta eipä ollut Ruotsia, Venäjää, ja monia muitakaan maita.

Nimetön kirjoitti:

Pahaksi onneksi en ole painanut kaikkia mieleeni kun olen vain harrastaja, mutta esim. englanninkielisessä kirjallisuudessa on siellä täällä mainintoja Suomen historiasta jotka eivät vahvista ruotsalaista kaanonia, esim. Christensen jne. Klinge muistaakseni kirjassa Muinaisuutemme merivallat kirjoitti, että kun Ruotsin kuningas otti yhdeksi tittelikseen Vandaalien kuningas, se tuli Sinus Vendicuksesta eli Suomen lahdesta ja että Itämaa (Suomi) oli ulkolaisten mukaan valtakunnan väkirikkaine ja vaurain osa, hunajan ja oluen maa. En ole ihan varma. Orkney saarten saagoissa puhutaan suomalaisista, samoin gaelin kielisessä Widsithissä 600-luvulla. Yhden viikinkisaagan mukaan Vienan merellä asuneet (Vienan karjalaiset) palvoivat jumalaansa " som heter Jomala" eli äännettynä Jumala (800-luku) jne. Eli näitä pikku palasia on siellä täällä. Totta on että lähteitä on vähän, mutta niitä on. Esim. Novgorodin Nestorin kronikassa puhutaan inkeriläisistä 1100-luvulla, vaikka meillä selitys on että suomalaisia siirrettiin sinne Ruotsin vallan aikana, eli yksi esimerkki svetisistisestä historian väärentämisestä. Toinen on Lalli, nimi joka edelleen eestin kielessä tarkoittaa nallemaista miestä Lennart Meren mukaan, eli ei siis tulisikaan nimestä Laurentius kuten meillä virallinen kaanon väittää, vaan olisi ollut ihan alkuperäinen nimi mahdollisesti. Pitää kyllä varoa romantisoimasta menneisyyttä ja muistaa se, että Suomi jakaantui ainakin neljään osaan näihin aikoihin: Suomi, Häme, Karjala ja Lappi. Kaikki lienevät sotineet toisiaan vastaan silloin tällöin, eikä mitään myyttistä Suur-Suomea tietenkään ollut, mutta eipä ollut Ruotsia, Venäjää, ja monia muitakaan maita.

Lue lisää

"Pitää kyllä varoa romantisoimasta menneisyyttä ja muistaa se, että Suomi jakaantui ainakin neljään osaan näihin aikoihin: Suomi, Häme, Karjala ja Lappi."

Missä tällästä söpötystä kerrotaan?

Ennen 1000-lukua puhutaan Orney saarten kuninkaan kertomuksissa ja Islannin saagoissa(myöhemmin kerrottuna) Suomesta ainoastaan että: Kvenlad:in eli Kainuun kuningas(Perämeren rannikko) hallitsee Suomea ja sotii karjalaisia vastaan. Hämeestä ei puhuta mitään.

Pekka Männikkö kirjoitti:

"Pitää kyllä varoa romantisoimasta menneisyyttä ja muistaa se, että Suomi jakaantui ainakin neljään osaan näihin aikoihin: Suomi, Häme, Karjala ja Lappi."

Missä tällästä söpötystä kerrotaan?

Ennen 1000-lukua puhutaan Orney saarten kuninkaan kertomuksissa ja Islannin saagoissa(myöhemmin kerrottuna) Suomesta ainoastaan että: Kvenlad:in eli Kainuun kuningas(Perämeren rannikko) hallitsee Suomea ja sotii karjalaisia vastaan. Hämeestä ei puhuta mitään.

Lue lisää

Tarkoitit varmaan Orkney-saaria kun mitään Orneytä ei oo olemassakaan. Ruotsista on löydetty 800-luvulta peräisin oleva riimukivi, jossa muistellaan viikinkipäällikköä joka on saanut surmansa Tavastiassa eli Hämeessä. Hämeestä on löydetty sellanen pikkuinen linnavuorikin kun Rapola eli joku siellä on asunut. Ehkä ne eivät ole kutsuneet itseään hämäläisiksi, mutta kylä sielläkin asuttiin, sun harmiksi tietysti. Se on arkeologinen fakta esim. Vanajankaupunki siinä nykyistä Hämeenlinnaa vastapäätä. Sähän voit uskoa ettei sun sukus ulkopuolella oo ollu suomalaisia ollenkaan, mutta historia kertoo näin.

huukahei kirjoitti:

Tarkoitit varmaan Orkney-saaria kun mitään Orneytä ei oo olemassakaan. Ruotsista on löydetty 800-luvulta peräisin oleva riimukivi, jossa muistellaan viikinkipäällikköä joka on saanut surmansa Tavastiassa eli Hämeessä. Hämeestä on löydetty sellanen pikkuinen linnavuorikin kun Rapola eli joku siellä on asunut. Ehkä ne eivät ole kutsuneet itseään hämäläisiksi, mutta kylä sielläkin asuttiin, sun harmiksi tietysti. Se on arkeologinen fakta esim. Vanajankaupunki siinä nykyistä Hämeenlinnaa vastapäätä. Sähän voit uskoa ettei sun sukus ulkopuolella oo ollu suomalaisia ollenkaan, mutta historia kertoo näin.

Lue lisää

Tässä linkki kuvaan, joissa arvioidaan Suomen asutusta n. 1100 luvulla.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Suomen_asutus_keskiajan_alussa.png/754px-Suomen_asutus_keskiajan_alussa.png

Sisämaan asutus oli keskittynyt pääasiassa Hämeeseen.

1100 luvulla kirjoitti:

Tässä linkki kuvaan, joissa arvioidaan Suomen asutusta n. 1100 luvulla.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Suomen_asutus_keskiajan_alussa.png/754px-Suomen_asutus_keskiajan_alussa.png

Sisämaan asutus oli keskittynyt pääasiassa Hämeeseen.

Lue lisää

Juuri sitä mieltä minäkin olen että on siellä Hämeessä joku asustellut ennenkin.

Pekka Männikkö kirjoitti:

"Pitää kyllä varoa romantisoimasta menneisyyttä ja muistaa se, että Suomi jakaantui ainakin neljään osaan näihin aikoihin: Suomi, Häme, Karjala ja Lappi."

Missä tällästä söpötystä kerrotaan?

Ennen 1000-lukua puhutaan Orney saarten kuninkaan kertomuksissa ja Islannin saagoissa(myöhemmin kerrottuna) Suomesta ainoastaan että: Kvenlad:in eli Kainuun kuningas(Perämeren rannikko) hallitsee Suomea ja sotii karjalaisia vastaan. Hämeestä ei puhuta mitään.

Lue lisää

suomalaisia olivat muinaiset kainuulaiset, joista saagoissa on paljon kirjoituksia.

huukahei kirjoitti:

Tarkoitit varmaan Orkney-saaria kun mitään Orneytä ei oo olemassakaan. Ruotsista on löydetty 800-luvulta peräisin oleva riimukivi, jossa muistellaan viikinkipäällikköä joka on saanut surmansa Tavastiassa eli Hämeessä. Hämeestä on löydetty sellanen pikkuinen linnavuorikin kun Rapola eli joku siellä on asunut. Ehkä ne eivät ole kutsuneet itseään hämäläisiksi, mutta kylä sielläkin asuttiin, sun harmiksi tietysti. Se on arkeologinen fakta esim. Vanajankaupunki siinä nykyistä Hämeenlinnaa vastapäätä. Sähän voit uskoa ettei sun sukus ulkopuolella oo ollu suomalaisia ollenkaan, mutta historia kertoo näin.

Lue lisää

Tässä linkki mikä saa svekomaanit raivoihinsa.
http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=375080

1100 luvulla kirjoitti:

Tässä linkki kuvaan, joissa arvioidaan Suomen asutusta n. 1100 luvulla.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Suomen_asutus_keskiajan_alussa.png/754px-Suomen_asutus_keskiajan_alussa.png

Sisämaan asutus oli keskittynyt pääasiassa Hämeeseen.

Lue lisää

Tuohon aikaan suomalaisia oli vähemmän kuin nyt Hänmeenlinnassa asukkaita.
Lappalaisikin oli vain sadoissa luettava määrä.
Ei tuolla ihmismäärällä paljon jälkiä jätetä eikä varsinkaan mitään suurimittaista.

toentonkia kirjoitti:

Tuohon aikaan suomalaisia oli vähemmän kuin nyt Hänmeenlinnassa asukkaita.
Lappalaisikin oli vain sadoissa luettava määrä.
Ei tuolla ihmismäärällä paljon jälkiä jätetä eikä varsinkaan mitään suurimittaista.

Lue lisää

"Tuohon aikaan suomalaisia oli vähemmän kuin nyt Hänmeenlinnassa asukkaita.
Lappalaisikin oli vain sadoissa luettava määrä.
Ei tuolla ihmismäärällä paljon jälkiä jätetä eikä varsinkaan mitään suurimittaista."
Kukahan tuohon aikaan suoritti väestönlaskennan ja mistä tietolähteestä sait tuloksen.
Monet historialliset kaupungit ovat löytyneet erämaista. Ihmiset ja kansakunnat ovat tuhoutuneet sairauksiin tai ilmaston muutoksiin ja geologisiin katastrofeihin. En tarkoita tällä sitä, että täällä mitään huomattavaa korkeakulttuuria olisi ollut , mutta avoimmin silmin asioita pitäisi tarkastella.

toentonkia kirjoitti:

Tuohon aikaan suomalaisia oli vähemmän kuin nyt Hänmeenlinnassa asukkaita.
Lappalaisikin oli vain sadoissa luettava määrä.
Ei tuolla ihmismäärällä paljon jälkiä jätetä eikä varsinkaan mitään suurimittaista.

Lue lisää

Geneettinen, kielitieteellinen ja arkeologinen todistusaineisto sekä vanhat saagat ja kronikat ympäri Eurooppaa kuvaavat toisenlaista historiaa.

Suomensukuiset heimot asuttivat koko koilliseurooppaa Uralin länsipuolelta aina Ruotsin keski- ja Norjan pohjoisosiin vielä Kaarle Suuren aikana n. 990 jaa. Tätä voisi pitää jonkinlaisena satuna, mutta tätä satua tukee toisaalta a) kielitiede, b) arkeologia ja c) historialliset lähteet, kuten saagat, kronikat ja vanhat kartat sekä d) genetiikka.

Suomalaisten yleisin Y-haploryhmä on N, jonka esiintyvyys on väestössä n. 60 %. Se on yleinen myös Uralin länsipuolella elävillä komeilla, eli parissakymmenessä saagassa esiintyvillä bjarmialaislla (permiläiset). Tämän suomalais-ugrilaisen kansan yleisin Y-haploryhmä on myös N ja sen esiintyvyys on 94 %. Suomalaiset heimot ja N-haploryhmä kulkevat idästä Uralin rinteiltä länteen Itmeren rannoille. Kielellisesti komit ovat suomalais-ugrilainen kansanryhmä ja ulkoisesti he muistuttavat suomalaisia enemmän kuin suomalaiset eurooppalaisia. N-haploryhmä kehittyi Keski-Aasiassa n. 20 000 vuotta sitten ja levisi hitaasti länteen. Germaaniset haploryhmät, kuten R1 saapuivat Suomeen etelästä ja lännestä. Suomi on edelleen geneettisesti hyvin jakautunut läntiseen ja itäiseen geeniperimään.

Bjarmien palvoma jumala oli Jomali-->jumala. Pohjois-Venäjän paikannimistön tutkimus on osoittanut, että alueella, jolla Bjarmia on todennäköisimmin sijainnut, on puhuttu itämerensuomalaisia kieliä. Useimmat tutkijat ovat samaistaneet saagojen bjarmit ja venäläisissä kirjallisissa lähteissä esiintyvät tšuudit, joihin liittyy rikas venäläinen kansanperinne. Myös jälkimmäisiä on tutkimushistoriassa pidetty itämerensuomalaisina, joko vepsäläisinä (näin muun muassa Martti Haavio) ja tai karjalaisina (tämä oli muun muassa Dmitri Bubrihin kanta). Saagoissa kerrotaan bjarmien hopea-aarteista, joita norjalaiset tavoittelivat sekä käymällä kauppaa että ryöstelemällä. Bjarmien arvellaan hankkineen hopean kauppaa käymällä. Viikinkiaikana joet toimivat kauppareitteinä sekä Itämereltä että Vienanmereltä Mustallemerelle asti ja niitä käyttivät useat kansat. Norjalaiset havittelivat Bjarmiasta myös paikallista mursunluuta sekä turkiksia.

"Bósin saagassa (Bosa saga ok Herrauds, jonka laatimisajaksi on arvioitu 1300-luku, ja josta on kolme säilynyttä käsikirjoitusta 1400-luvulta) Bjarmiaan (Bjarmaland) matkaavat puolestaan Jöötanmaan viikingit Bósi ja Herraudr pelastamaan kuninkaantytär Hleidriä. Hleidr on Bjarmian kuninkaan Harekin äidin, Jomalin ylipapittaren Kolfrostan vankina. Miehet tappavat Kolfrostan, vapauttavat Hleidrin sekä ryöstävät Jomalin kultakruunun, kaulakäädyn, hopeamaljan täynnä punakultaa ja jumalan korukatoksen, jonka arvoksi mainitaan kolme varustettua laivaa. He käyvät joukkoinensa voitokkaan taistelun Bjarmian kuningas Harekin ja tämän poikien Hraerekin ja Siggeirrin joukkojen kanssa. Myöhemmin Bòsi nai kuningas Harekin tyttären Eddan ja hänet hyväksytään Bjarmian valtaistuimelle.[1] Useat tutkijat ovat huomauttaneet, että kertomus muistuttaa läheisesti kalevalaista Sammon ryöstö -tarua. Luultavasti kertomukset pohjautuvat samaan myyttiin."

Kulttuurin, geenien ja kielen vaihtoa on tapahtunut Uralilta Itämerelle sijaitsevalla alueella kampakeraamisen kulttuurin ajoista lähtien, eli n. 5000-2000 eaa. Samalla alueella, jolta kivikautisia kampakeraamisia löytöjä on tehty, esiintyy Y-haploryhmää N tai tarkemmin N1c1 sekä näitä suomalais-ugrilaisia kieliä. Maailman vanhin verkko, n. 10400 vuotta vanha Antrean verkko löydettiin Karjalankannakselta. Suomessa on nelisenkymmentä jatulinkirkkoa (jätinkirkkoa, pirunkirkkoa), joista ainakin osa on rakennettu vuodenaikoja, kuten kesäpäivänseisausta ja talvipäivänseisausta osoittamaan. Suurin näistä on n. 60-metrinen Raahen kastelli. Olivatko nämä 3000-2000 eaa. rakennetut kivirakennelmat linnoituksia, asuinrakennusten perustuksia, poroaitauksia. Se on yhdentekevää, koska ne yhdessä kampakeraamisen kulttuurin, geenien, kielen ja tarinoiden levinneisyyden kanssa osoittavat, että kyllä täällä on elänyt porukkaa viimeistään kivikaudelta lähtien. Tattaria viljeltiin Itä-Suomessa jo n. 7000 vuotta sitten. Suomalaisen kansanrunouden juurten katsotaan ulottuvan pitkälle esihistoriaan. Kalevalamitta, joka on yhteinen suomalaiselle, karjalaiselle ja virolaiselle kansanrunoudelle, on peräisin kanta­suomalaiselta ajalta, joka ajoittuu varhaiselle rauta­kaudelle. 1800-luvulla alkaneilta kansanrunojen keräysmatkoilta on koottu maailman suurin kansanrunousarkisto, jonka kortistoissa on noin 2,2 miljoonaa runoa, joista Lönnrot kokosi Kalevalan ja Kantelettaren, ja toimitti satu- ja arvoituskokoelmia.

Nämä suomalaiset heimot asuttivat kivikaudelta rautakaudelle aluetta Uralilta Ruotsiin ja Norjaan. Hautalöydöydöt kertovat rikkaasta pronssi- ja rautakautisesta kulttuurista ja mm. naisten pukeutuminen oli hienoa. Koruissa esiintyi Bysanttilaisia ja skyyttalaisia kolikoita.

Arkkiapologeetta kirjoitti:

Geneettinen, kielitieteellinen ja arkeologinen todistusaineisto sekä vanhat saagat ja kronikat ympäri Eurooppaa kuvaavat toisenlaista historiaa.

Suomensukuiset heimot asuttivat koko koilliseurooppaa Uralin länsipuolelta aina Ruotsin keski- ja Norjan pohjoisosiin vielä Kaarle Suuren aikana n. 990 jaa. Tätä voisi pitää jonkinlaisena satuna, mutta tätä satua tukee toisaalta a) kielitiede, b) arkeologia ja c) historialliset lähteet, kuten saagat, kronikat ja vanhat kartat sekä d) genetiikka.

Suomalaisten yleisin Y-haploryhmä on N, jonka esiintyvyys on väestössä n. 60 %. Se on yleinen myös Uralin länsipuolella elävillä komeilla, eli parissakymmenessä saagassa esiintyvillä bjarmialaislla (permiläiset). Tämän suomalais-ugrilaisen kansan yleisin Y-haploryhmä on myös N ja sen esiintyvyys on 94 %. Suomalaiset heimot ja N-haploryhmä kulkevat idästä Uralin rinteiltä länteen Itmeren rannoille. Kielellisesti komit ovat suomalais-ugrilainen kansanryhmä ja ulkoisesti he muistuttavat suomalaisia enemmän kuin suomalaiset eurooppalaisia. N-haploryhmä kehittyi Keski-Aasiassa n. 20 000 vuotta sitten ja levisi hitaasti länteen. Germaaniset haploryhmät, kuten R1 saapuivat Suomeen etelästä ja lännestä. Suomi on edelleen geneettisesti hyvin jakautunut läntiseen ja itäiseen geeniperimään.

Bjarmien palvoma jumala oli Jomali-->jumala. Pohjois-Venäjän paikannimistön tutkimus on osoittanut, että alueella, jolla Bjarmia on todennäköisimmin sijainnut, on puhuttu itämerensuomalaisia kieliä. Useimmat tutkijat ovat samaistaneet saagojen bjarmit ja venäläisissä kirjallisissa lähteissä esiintyvät tšuudit, joihin liittyy rikas venäläinen kansanperinne. Myös jälkimmäisiä on tutkimushistoriassa pidetty itämerensuomalaisina, joko vepsäläisinä (näin muun muassa Martti Haavio) ja tai karjalaisina (tämä oli muun muassa Dmitri Bubrihin kanta). Saagoissa kerrotaan bjarmien hopea-aarteista, joita norjalaiset tavoittelivat sekä käymällä kauppaa että ryöstelemällä. Bjarmien arvellaan hankkineen hopean kauppaa käymällä. Viikinkiaikana joet toimivat kauppareitteinä sekä Itämereltä että Vienanmereltä Mustallemerelle asti ja niitä käyttivät useat kansat. Norjalaiset havittelivat Bjarmiasta myös paikallista mursunluuta sekä turkiksia.

"Bósin saagassa (Bosa saga ok Herrauds, jonka laatimisajaksi on arvioitu 1300-luku, ja josta on kolme säilynyttä käsikirjoitusta 1400-luvulta) Bjarmiaan (Bjarmaland) matkaavat puolestaan Jöötanmaan viikingit Bósi ja Herraudr pelastamaan kuninkaantytär Hleidriä. Hleidr on Bjarmian kuninkaan Harekin äidin, Jomalin ylipapittaren Kolfrostan vankina. Miehet tappavat Kolfrostan, vapauttavat Hleidrin sekä ryöstävät Jomalin kultakruunun, kaulakäädyn, hopeamaljan täynnä punakultaa ja jumalan korukatoksen, jonka arvoksi mainitaan kolme varustettua laivaa. He käyvät joukkoinensa voitokkaan taistelun Bjarmian kuningas Harekin ja tämän poikien Hraerekin ja Siggeirrin joukkojen kanssa. Myöhemmin Bòsi nai kuningas Harekin tyttären Eddan ja hänet hyväksytään Bjarmian valtaistuimelle.[1] Useat tutkijat ovat huomauttaneet, että kertomus muistuttaa läheisesti kalevalaista Sammon ryöstö -tarua. Luultavasti kertomukset pohjautuvat samaan myyttiin."

Kulttuurin, geenien ja kielen vaihtoa on tapahtunut Uralilta Itämerelle sijaitsevalla alueella kampakeraamisen kulttuurin ajoista lähtien, eli n. 5000-2000 eaa. Samalla alueella, jolta kivikautisia kampakeraamisia löytöjä on tehty, esiintyy Y-haploryhmää N tai tarkemmin N1c1 sekä näitä suomalais-ugrilaisia kieliä. Maailman vanhin verkko, n. 10400 vuotta vanha Antrean verkko löydettiin Karjalankannakselta. Suomessa on nelisenkymmentä jatulinkirkkoa (jätinkirkkoa, pirunkirkkoa), joista ainakin osa on rakennettu vuodenaikoja, kuten kesäpäivänseisausta ja talvipäivänseisausta osoittamaan. Suurin näistä on n. 60-metrinen Raahen kastelli. Olivatko nämä 3000-2000 eaa. rakennetut kivirakennelmat linnoituksia, asuinrakennusten perustuksia, poroaitauksia. Se on yhdentekevää, koska ne yhdessä kampakeraamisen kulttuurin, geenien, kielen ja tarinoiden levinneisyyden kanssa osoittavat, että kyllä täällä on elänyt porukkaa viimeistään kivikaudelta lähtien. Tattaria viljeltiin Itä-Suomessa jo n. 7000 vuotta sitten. Suomalaisen kansanrunouden juurten katsotaan ulottuvan pitkälle esihistoriaan. Kalevalamitta, joka on yhteinen suomalaiselle, karjalaiselle ja virolaiselle kansanrunoudelle, on peräisin kanta­suomalaiselta ajalta, joka ajoittuu varhaiselle rauta­kaudelle. 1800-luvulla alkaneilta kansanrunojen keräysmatkoilta on koottu maailman suurin kansanrunousarkisto, jonka kortistoissa on noin 2,2 miljoonaa runoa, joista Lönnrot kokosi Kalevalan ja Kantelettaren, ja toimitti satu- ja arvoituskokoelmia.

Nämä suomalaiset heimot asuttivat kivikaudelta rautakaudelle aluetta Uralilta Ruotsiin ja Norjaan. Hautalöydöydöt kertovat rikkaasta pronssi- ja rautakautisesta kulttuurista ja mm. naisten pukeutuminen oli hienoa. Koruissa esiintyi Bysanttilaisia ja skyyttalaisia kolikoita.

Lue lisää

Novgorodin perustaja Rurik oli haploryhmältään N1c1 ja tiettävästi lähtöisin Pohjanmaalta. Suomessa elää vieläkin Rurikin sukulaisia venäläisen geenikartoituksen mukaan. Eestin Kalevan poikiin liittyvät legendat, Kainuun kuninkaat (kveenit) jne. Janakkalan miekkamies, Suomesta esiin kaivetut Ulfberth-miekat. Viikinkien tarinat ja saagat, kronikat, Saxo Grammaticus, Tacitus jne. Suomen alueella asuneet kansat on huomioitu kautta historian useissa lähteissä.

Suomalaisten Machu Pichu saattaa olla Kuhmoisten Päijälän linnavuori. Ainakin on viitteitä siitä, että paikka olisi jossain vaiheessa ollut ns. tabu. Sieltä on löytynyt runsaasti rautakautista esineistöä. Näyttää siltä, että linna on jossain vaiheessa n. 1100 luvulla tuhottu. Jostain syystä linnassa ollutta esineistöä tai aseita ei kukaan ole huolinut, vaan kaikki on jätetty taistelun jälkeen paikalleen. Syy on arvoitus. Rautaesineet olivat siihen aikaan varsin arvokkaita. Miksei kukaan ole niitä korjannut talteen?

Koska linna sijaitsi siihen aikaan keskellä erämaata, oletetaan, että siellä olisi asunut jonkinlaisia noidiksi tai shamaaneiksi luokiteltavaa väkeä. Mahdollista on myös, että myöhempinä aikoina kirkon kiroukseen joutuneet viimeiset Hämeen pakanat olisivat piilotelleet siellä.

linnavuoren asukkaat kirjoitti:

Suomalaisten Machu Pichu saattaa olla Kuhmoisten Päijälän linnavuori. Ainakin on viitteitä siitä, että paikka olisi jossain vaiheessa ollut ns. tabu. Sieltä on löytynyt runsaasti rautakautista esineistöä. Näyttää siltä, että linna on jossain vaiheessa n. 1100 luvulla tuhottu. Jostain syystä linnassa ollutta esineistöä tai aseita ei kukaan ole huolinut, vaan kaikki on jätetty taistelun jälkeen paikalleen. Syy on arvoitus. Rautaesineet olivat siihen aikaan varsin arvokkaita. Miksei kukaan ole niitä korjannut talteen?

Koska linna sijaitsi siihen aikaan keskellä erämaata, oletetaan, että siellä olisi asunut jonkinlaisia noidiksi tai shamaaneiksi luokiteltavaa väkeä. Mahdollista on myös, että myöhempinä aikoina kirkon kiroukseen joutuneet viimeiset Hämeen pakanat olisivat piilotelleet siellä.

Lue lisää

Juuri näitä saattaa olla enemmänkin. Virallinen historiankirjoitus on valitettavasti svetisistisen perinteen raiteilla, joten siksi nämä tuppaa aina lipsumaan maaottelumeiningiksi. Tulee mieleen kesämökkimme lähistöllä ollut niemenkallio, jossa oli ihan selkeä ympyrä ja risti kaiverrettuna. Pitkään museoväki selitti että kyse oli salamaniskoksesta tai muusta luonnon hommasta, sitten vihjattiin että me mökkiläiset olimme tehneet sen, sitten joku paikallinen keppostelija oli kilkutellut sen, ja kuitenkin paikallinen suullinen perinne osasi kertoa miksi merkki oli siinä ja ketkä sen olivat tehneet ja suunnilleen mihin aikaan. Kyse oli savo-karjalaisten reittimerkistä heimokaudelta ja kyseistä niemeä oli käytty ilmeisesti suojaisena leposaarena vesistöissä kuljettaessa. Niemi oli ollut tuolloin 800-1000 luvuilla saari. Asia varmistui kun paikalta löytyi esineistöä, mutta siihen se sitten jäikin. Huvittava juttu virallisen historiantutkimuksen asenteista.

linnavuoren asukkaat kirjoitti:

Suomalaisten Machu Pichu saattaa olla Kuhmoisten Päijälän linnavuori. Ainakin on viitteitä siitä, että paikka olisi jossain vaiheessa ollut ns. tabu. Sieltä on löytynyt runsaasti rautakautista esineistöä. Näyttää siltä, että linna on jossain vaiheessa n. 1100 luvulla tuhottu. Jostain syystä linnassa ollutta esineistöä tai aseita ei kukaan ole huolinut, vaan kaikki on jätetty taistelun jälkeen paikalleen. Syy on arvoitus. Rautaesineet olivat siihen aikaan varsin arvokkaita. Miksei kukaan ole niitä korjannut talteen?

Koska linna sijaitsi siihen aikaan keskellä erämaata, oletetaan, että siellä olisi asunut jonkinlaisia noidiksi tai shamaaneiksi luokiteltavaa väkeä. Mahdollista on myös, että myöhempinä aikoina kirkon kiroukseen joutuneet viimeiset Hämeen pakanat olisivat piilotelleet siellä.

Lue lisää

Karjalais-Novgorodilaisia.. Eli Suomalais-Ruotsalaiset ajaneet sieltä Karjalais-Novgorodilaiset tiehensä. Itämerensuomalaisten veriset sisällisodat lienee syynä vaikenemiseen. Karjalaisilla (niilläkin jotka puhuu venäjää) on paljon tietoa jota YYA Suomi ei kuunnellut eikä CCCP halunnut kertoa.

linnavuoren asukkaat kirjoitti:

Suomalaisten Machu Pichu saattaa olla Kuhmoisten Päijälän linnavuori. Ainakin on viitteitä siitä, että paikka olisi jossain vaiheessa ollut ns. tabu. Sieltä on löytynyt runsaasti rautakautista esineistöä. Näyttää siltä, että linna on jossain vaiheessa n. 1100 luvulla tuhottu. Jostain syystä linnassa ollutta esineistöä tai aseita ei kukaan ole huolinut, vaan kaikki on jätetty taistelun jälkeen paikalleen. Syy on arvoitus. Rautaesineet olivat siihen aikaan varsin arvokkaita. Miksei kukaan ole niitä korjannut talteen?

Koska linna sijaitsi siihen aikaan keskellä erämaata, oletetaan, että siellä olisi asunut jonkinlaisia noidiksi tai shamaaneiksi luokiteltavaa väkeä. Mahdollista on myös, että myöhempinä aikoina kirkon kiroukseen joutuneet viimeiset Hämeen pakanat olisivat piilotelleet siellä.

Lue lisää

Keskellä erämaata? En nyt ole vielä paikan päällä ehtinyt käymään (suunnitteilla), olen kuitenkin ajatellut ettei Päijänne (keskeinen vesireitti --> Kymijoki - Viitasaari) kaukana ole. (Sivujuonteena nimistöä: Päijänne, Päijälä, Jämsän Äijä, Äijälän Salmi (Jkl))

Päijälän Linnavuoresta ei minun kouluaikanani kerrottu. Missähän olisi löydöksiä nähtävillä tai kuvia l. minkä tyypin aseistuksesta, varusteista ym. on kyse ?

Tämä nyt on hieman kompa, tällaisella maallikon mielenkiinnolla kun on liikkeellä niin haluaisi tarkastella löytöjä omin silmin. Etteivät vaan olisi samassa hyllyssä Leväluhdan löytöjen kanssa poissa yleisön nähtäviltä...

Jos jollain parempaa tietoa, niin senhän voisi nyt oikaista. Viimeksi kun kouluja kävin, tapana taisi olla arkistoida löydöt museoviraston toimesta. Siellä sitä tavaraa oli hyllytolkulla kellarissa.

Simeon kirjoitti:

Keskellä erämaata? En nyt ole vielä paikan päällä ehtinyt käymään (suunnitteilla), olen kuitenkin ajatellut ettei Päijänne (keskeinen vesireitti --> Kymijoki - Viitasaari) kaukana ole. (Sivujuonteena nimistöä: Päijänne, Päijälä, Jämsän Äijä, Äijälän Salmi (Jkl))

Päijälän Linnavuoresta ei minun kouluaikanani kerrottu. Missähän olisi löydöksiä nähtävillä tai kuvia l. minkä tyypin aseistuksesta, varusteista ym. on kyse ?

Tämä nyt on hieman kompa, tällaisella maallikon mielenkiinnolla kun on liikkeellä niin haluaisi tarkastella löytöjä omin silmin. Etteivät vaan olisi samassa hyllyssä Leväluhdan löytöjen kanssa poissa yleisön nähtäviltä...

Jos jollain parempaa tietoa, niin senhän voisi nyt oikaista. Viimeksi kun kouluja kävin, tapana taisi olla arkistoida löydöt museoviraston toimesta. Siellä sitä tavaraa oli hyllytolkulla kellarissa.

Lue lisää

Linnavuoren sijainti:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?x=2563602&y=6836516&text=Linnavuori&scale=16000&mode=&action=link&lang=FI

Simeon kirjoitti:

Keskellä erämaata? En nyt ole vielä paikan päällä ehtinyt käymään (suunnitteilla), olen kuitenkin ajatellut ettei Päijänne (keskeinen vesireitti --> Kymijoki - Viitasaari) kaukana ole. (Sivujuonteena nimistöä: Päijänne, Päijälä, Jämsän Äijä, Äijälän Salmi (Jkl))

Päijälän Linnavuoresta ei minun kouluaikanani kerrottu. Missähän olisi löydöksiä nähtävillä tai kuvia l. minkä tyypin aseistuksesta, varusteista ym. on kyse ?

Tämä nyt on hieman kompa, tällaisella maallikon mielenkiinnolla kun on liikkeellä niin haluaisi tarkastella löytöjä omin silmin. Etteivät vaan olisi samassa hyllyssä Leväluhdan löytöjen kanssa poissa yleisön nähtäviltä...

Jos jollain parempaa tietoa, niin senhän voisi nyt oikaista. Viimeksi kun kouluja kävin, tapana taisi olla arkistoida löydöt museoviraston toimesta. Siellä sitä tavaraa oli hyllytolkulla kellarissa.

Lue lisää

Tässä kuva Päijälän linnavuorelta:
http://jytu.coolhosting.0lx.net/paijala_linnavuori.gif

Taitaa tuo linnavuori liittyä hämäläisten ja karjalaisten sotiin Keski-Suomen omistuksesta. On vaan kumman lähellä Hämettä. Längelmäellekin matkaa vain muutama kymmenen kilometriä. Kulkikohan Karjalan ja Hämeen raja aikoinaan noilla tienoilla?

Mikähän muuten tuo Saaresjärven rannassa oleva Pirunvuoren Pirunkammari on?

Linnavuoren sijainti kirjoitti:

Linnavuoren sijainti:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?x=2563602&y=6836516&text=Linnavuori&scale=16000&mode=&action=link&lang=FI

Lue lisää

Hyvä Linkki! Tuosta toisesta ei kuva auennut.

Noita Pirunvuoria on muitakin Esim. Ellivuoren lähellä, Rautaveden toisella rannalla Tyrvään Kirkko, muistaakseni poikkeuksellisesti ovi Pirunvuorelle päin. Pirunkammarin kohdalla voisi käydä järkeen se mikä ei ole kirkosta on Pirusta, eli joku merkitys tuolla paikalla on ollut (seita/pyhä)?

Linnavuoren sijainti kirjoitti:

Linnavuoren sijainti:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?x=2563602&y=6836516&text=Linnavuori&scale=16000&mode=&action=link&lang=FI

Lue lisää

Tuosta viereiseltä järveltä löytyy Hakosaari, Sulkavalta Linnavuoren lähellä on Hakovirta, muistelen että noitakin nimiä löytyy muualtakin Hämeestä mm. Hakoinen.

Simeon kirjoitti:

Hyvä Linkki! Tuosta toisesta ei kuva auennut.

Noita Pirunvuoria on muitakin Esim. Ellivuoren lähellä, Rautaveden toisella rannalla Tyrvään Kirkko, muistaakseni poikkeuksellisesti ovi Pirunvuorelle päin. Pirunkammarin kohdalla voisi käydä järkeen se mikä ei ole kirkosta on Pirusta, eli joku merkitys tuolla paikalla on ollut (seita/pyhä)?

Lue lisää

Kun nyt mielenkiinnosta hieman nettiä selailin tuosta Päijälän linnavuoresta, niin tein saman tien aiheesta nettiin sivun.

http://jytu.coolhosting.0lx.net/paijala.php

Tuo linnavuori muuten sijaitsee likellä Ouninpohjan EK:ta, joten jos käytte Jyväskylän rallissa, sielläkin voisi vierailla. Tietysti mikäli kartanlukija löytää paikan :)

linnavuoresta kirjoitti:

Kun nyt mielenkiinnosta hieman nettiä selailin tuosta Päijälän linnavuoresta, niin tein saman tien aiheesta nettiin sivun.

http://jytu.coolhosting.0lx.net/paijala.php

Tuo linnavuori muuten sijaitsee likellä Ouninpohjan EK:ta, joten jos käytte Jyväskylän rallissa, sielläkin voisi vierailla. Tietysti mikäli kartanlukija löytää paikan :)

Lue lisää

"Päijälän linnavuorelta on löytynyt erityisen paljon aseita ja varusteita, ja arvellaan, että siellä on käyty niin hurja taistelu"

Näistä esineitä pitäisi ilmoittaa museovirastolle että voitasiin päätellä niiden tutkimuksellinen arvo.

"Oletetaan, että alueella olisi ehkä 1100-1200 luvuilla sijainnut nautinta- tai hallintoalueiden raja."

Kuka olettaa? Tutkimus ei tunne tälläistä olettamusta.

linnavuoresta kirjoitti:

Kun nyt mielenkiinnosta hieman nettiä selailin tuosta Päijälän linnavuoresta, niin tein saman tien aiheesta nettiin sivun.

http://jytu.coolhosting.0lx.net/paijala.php

Tuo linnavuori muuten sijaitsee likellä Ouninpohjan EK:ta, joten jos käytte Jyväskylän rallissa, sielläkin voisi vierailla. Tietysti mikäli kartanlukija löytää paikan :)

Lue lisää

Tuli käytyä. Kertaalleen ajoin ohi, kun piti väistää mopolla sorarekkaa just risteyksen kohdalla. Käännyin seuraavasta harhaan ja ajoin umpiperän kesämökin pihaan, josta juoksi 3 koiraa nuuhkimaan. Veivasin siinä hiekalla 320 kiloista pyörää ympäri ja toivoin ettei koirat käy koipiin kiinni...

Tänä päivänä tuo paikka ainakin käy piilopaikasta, yritin tähyillä sitä tieltä, mutta ympäriltä löytyy korkeampia maastonkohtia. Sitten kun lähestyin sitä, puiden välissä kohosi yhtäkkiä pystysuora äkkijyrkkä kallio. Pyörä parkiin ja ihmettelemään. Paikalta löytyi ihan virallisen näköiset muinaismuistokyltit ym. sekä opastaulussa muutama kuva paikalta löytyneistä esineistä (yli 300 kpl löytynyt). Varsin perinteiseen tyyliin siis.

Linnoituksen päältä näkyi tuo "pirunvuori" idänsuunnassa, siitä tuli lähinnä mieleen pirunpellot, mutta edelleen huomiota herättävä maastonkohta kuitenkin. Pirunvuoren lähempi tarkastelu jäi toteutumatta, ympäristöä pirstovat mökkipaikat (ja koirat niitten pihoilla...).

Paikka oli oiva retkikohde ja oma hiljainen tunnelma siellä vallitsi. Linnake oli ehkä pienempi mitä olin kuvitellut, mutta luonnon muodostelmana varsin klassinen (pystysuoria seinämiä kolmella sivulla).

Eniten ehkä askarrutti se minkälainen maisema ympärillä on ollut n. 900 vuotta sitten. Nykyään ainakin erämainen (poislukien kesämökit). Päijännettä ympäri ajaessa, varsinkin itäpuolella, Korpilahti, Luhanka, Sysmä ja Asikkala, tulee mieleen että vanhan tien varressa oleva maalaismaisema on kelvannut myös rautakauden ihmisille ja että asutus olisi hyvinkin jatkunut aina nähin päiviin asti.

Ajanpuutteen takia jäi käymättä Hollolan Kapatuosia, Jämsän Pukinvuori, Jämsänkosken Linnasenvuori ja Padasjoen muinaislinna (tarvitaan vene). Nämä siis löytyvät päijänteen alueelta, olisi vaikea kuvitella etteivät ne mitenkään liittyisi toisiinsa...

Pekka Männikkö kirjoitti:

"Päijälän linnavuorelta on löytynyt erityisen paljon aseita ja varusteita, ja arvellaan, että siellä on käyty niin hurja taistelu"

Näistä esineitä pitäisi ilmoittaa museovirastolle että voitasiin päätellä niiden tutkimuksellinen arvo.

"Oletetaan, että alueella olisi ehkä 1100-1200 luvuilla sijainnut nautinta- tai hallintoalueiden raja."

Kuka olettaa? Tutkimus ei tunne tälläistä olettamusta.

Lue lisää

Lainasin tämän tuosta toisesta ketjusta. Varsinkin tuo maininta Päijänteestä kulttuurialueen rajana on mielenkiintoinen.

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/4.joulukuu/ARKE4798.HTM

linnavuoresta kirjoitti:

Kun nyt mielenkiinnosta hieman nettiä selailin tuosta Päijälän linnavuoresta, niin tein saman tien aiheesta nettiin sivun.

http://jytu.coolhosting.0lx.net/paijala.php

Tuo linnavuori muuten sijaitsee likellä Ouninpohjan EK:ta, joten jos käytte Jyväskylän rallissa, sielläkin voisi vierailla. Tietysti mikäli kartanlukija löytää paikan :)

Lue lisää

Kun asuin tuolla Vammalan suunnalla, tuli patikoitua joskus Ellivuoren hiihtokeskuksen huipulle kun maa oli paljas lumesta, keväällä. Siellä huipulla hiihtohisseistä itään tai kaakkoon oli laajalla-alueinen sulkeutuvan kehän tapaisen muodostavat ikivanhan näköiset kivirauniot jotka vaikuttivat siltä kun paikalla olisi ollut jonkinlainen linnoitus? Eteläpuoleisessa rinteessä eli etelärinteestä itään oli myös kivikasoja jotka olivat nähtävästi sinne kannettu kauan ennen hiihtokeskusta. Mistä kyse, miksi tästä ei missään kerrota? Olisin todella mielissäni jos joku voisi kertoa, onko paikalla edes tehty arkeologisia tutkimuksia tai löytyykö historiaa? Paikalla on ilmiselvästi ollut jotain, kauan aikaa sitten. Onko suut lyöty suppuun rahasta vai tietämättömyydestä? Vai molemmista?

Sastamalan ent. kirjoitti:

Kun asuin tuolla Vammalan suunnalla, tuli patikoitua joskus Ellivuoren hiihtokeskuksen huipulle kun maa oli paljas lumesta, keväällä. Siellä huipulla hiihtohisseistä itään tai kaakkoon oli laajalla-alueinen sulkeutuvan kehän tapaisen muodostavat ikivanhan näköiset kivirauniot jotka vaikuttivat siltä kun paikalla olisi ollut jonkinlainen linnoitus? Eteläpuoleisessa rinteessä eli etelärinteestä itään oli myös kivikasoja jotka olivat nähtävästi sinne kannettu kauan ennen hiihtokeskusta. Mistä kyse, miksi tästä ei missään kerrota? Olisin todella mielissäni jos joku voisi kertoa, onko paikalla edes tehty arkeologisia tutkimuksia tai löytyykö historiaa? Paikalla on ilmiselvästi ollut jotain, kauan aikaa sitten. Onko suut lyöty suppuun rahasta vai tietämättömyydestä? Vai molemmista?

Lue lisää

Sijaitsee siellä aika lähellä, mutta eipä siitäkään oikein mitään missään kerrota. Ja eikös se ole myös Kalpalinnassa laitettu laskettelurinne ihan surutta linnavuorelle. Tulee mieleen uhanalainen Sulkauurrekotilo jonka kahden tunnetun esiintymisalueen päälle rakennettiin ympäristötieteiden laitos ja toisen päälle Riihivuoren laskettelukeskus...

”Ollessani kerran Tammisaaren kirkon puistossa tapasin vanhoja miehiä, jotka kertoivat, että hekin tietävät aika paljon näistä asioista, vaikka eivät sanokaan mitään. Siitä minulle tuli ajatus, että vielä elää vanhoja ihmisiä, jotka voisivat kokoontua yhteen ja keskustella joskus lähitulevaisuudessa siitä, mitä tietoja kunkin suvussa on säilytetty.” -- Ior Bock (vuonna 1996 julkaistussa kirjassaan)

http://iorbock.fi

Simeon kirjoitti:

Tuosta viereiseltä järveltä löytyy Hakosaari, Sulkavalta Linnavuoren lähellä on Hakovirta, muistelen että noitakin nimiä löytyy muualtakin Hämeestä mm. Hakoinen.

"Hako" viittaa tiemmä Haga-sanaan, joka puolestaan liittyy kruunun omistuksiin.

Liedon Vanhalinnaa vastapäätä Aurajoen toisella puolella on Hagan kartano.

Muuan kuninkaallinen nuoriparikin muutti naapurimaassamme asumaan Haga slott -nimiseen pytinkiin.

Pekka Männikkö kirjoitti:

"Päijälän linnavuorelta on löytynyt erityisen paljon aseita ja varusteita, ja arvellaan, että siellä on käyty niin hurja taistelu"

Näistä esineitä pitäisi ilmoittaa museovirastolle että voitasiin päätellä niiden tutkimuksellinen arvo.

"Oletetaan, että alueella olisi ehkä 1100-1200 luvuilla sijainnut nautinta- tai hallintoalueiden raja."

Kuka olettaa? Tutkimus ei tunne tälläistä olettamusta.

Lue lisää

Hieman perehtynyt näihin lisää, suosittelen lukemiseksi:

Ancient hillforts of Finland problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen, Suomen muinaismuistoyhdistys, 1990 (väitöskirja)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi-Pekka_Taavitsainen

Mistä tunnistan svekon? Kielenkäytöstä!

se täällä taas provoilee (oisko savolainen?), kerro lisää Atlantis ja kadonneet 12 Israelin sukua teemasta!

Suomi oli saari ennen, siitä on näyttöä ja merenkulku on avain moneen asiaan.

kuulostaa helvatan hauskalta, mistä lisätietoa!

Persjalkane...huippua!!

Mistä pitkä ja sinisilmäinen heimo tuli Atlantikseen?

Ukko-Koli kirjoitti:

kuulostaa helvatan hauskalta, mistä lisätietoa!

Persjalkane...huippua!!

Mistä pitkä ja sinisilmäinen heimo tuli Atlantikseen?

Suomalaiset ovat olleet aina täällä. Suomalaisten vaaleus jo kielii siitä, että Pohjoisella pallonpuoliskolla on oltu jo kauan. (Ei olla mitään osapäiväneekereitä kuten esimerkiksi Välimerenrannan spaketin- tai patonginpurijat.) Jään vetäydyttyä Jääkauden jälkeen ja Itämeren synnyttyä suomalaiset asettuvat asumaan Itämeren ympärille. Loivat aivan huikean kulttuurin ja sivistyksen kehdon.

Ns. pirunpellot - joiden tutkiminen on tietenkin lailla kielletty että suomalaisten ylevyys ei paljastu - ovat muinaisia pyramideja, joita suomalaiset muinoin rakensivat suurten kuninkaidensa haudoiksi.

Näitä asioitahan ei virallisesti tunnusteta, koska ruotsalaiset ovat kirjoittaneet Suomen historian.

Mutta me suomalaiset tunnemme suurta ylpeyttä näistä muinaisista Suomemme heimon jäsenistä ja urhoista jotka loivat meille menneisyytemme, jota voimme kunniakaasti vaalia. Kyynel vierähtää kun menneisyyttämme ja suuruttamme ajattelee.

Aminoffi kirjoitti:

Suomalaiset ovat olleet aina täällä. Suomalaisten vaaleus jo kielii siitä, että Pohjoisella pallonpuoliskolla on oltu jo kauan. (Ei olla mitään osapäiväneekereitä kuten esimerkiksi Välimerenrannan spaketin- tai patonginpurijat.) Jään vetäydyttyä Jääkauden jälkeen ja Itämeren synnyttyä suomalaiset asettuvat asumaan Itämeren ympärille. Loivat aivan huikean kulttuurin ja sivistyksen kehdon.

Ns. pirunpellot - joiden tutkiminen on tietenkin lailla kielletty että suomalaisten ylevyys ei paljastu - ovat muinaisia pyramideja, joita suomalaiset muinoin rakensivat suurten kuninkaidensa haudoiksi.

Näitä asioitahan ei virallisesti tunnusteta, koska ruotsalaiset ovat kirjoittaneet Suomen historian.

Mutta me suomalaiset tunnemme suurta ylpeyttä näistä muinaisista Suomemme heimon jäsenistä ja urhoista jotka loivat meille menneisyytemme, jota voimme kunniakaasti vaalia. Kyynel vierähtää kun menneisyyttämme ja suuruttamme ajattelee.

Lue lisää

Asiaa. Pohjois-Pohjanmaalla on jäänteitä pronssikautisesta asutuksesta, joka kuuluu koko Euroopan merkittävimpiin ja suurimpiin. Suomalaiset eivät niitä tutki, paikalla on muun maalaisia joita ihmetyttää suomalaisarkeologien välinpitämättömyys näitä muinaisjäänteitä kohtaan. Yksi hauska juttu oman historiamme vähättelijöiden puheissa on se, että he eivät tajua nykyisen Suomen alueen olleen jo roomalaisaikoina Euroopan tärkein turkistuotantoalue ja Vienan meren rannikoilta saatiin mursujen hampaita eli varhaiskeskiajan ja keskiajan norsunluuta. Silti viikingit eivät koskaan vallanneet näitä alueita, vaikka perustivat siirtokuntia Amerikkaa myöten. Miksi? Christensen toteaa Baltic Crisades kirjansa englannin kielisessä painoksessa, ettei ruotsalaisilla ollut mitään sijaa edes Aurajoen laaksossa ennen 1200-lukua ja sen jälkimmäistä puoliskoa. Tätä ei paljoa meillä toitoteta.

suomalainenkantasuomalainen kirjoitti:

Asiaa. Pohjois-Pohjanmaalla on jäänteitä pronssikautisesta asutuksesta, joka kuuluu koko Euroopan merkittävimpiin ja suurimpiin. Suomalaiset eivät niitä tutki, paikalla on muun maalaisia joita ihmetyttää suomalaisarkeologien välinpitämättömyys näitä muinaisjäänteitä kohtaan. Yksi hauska juttu oman historiamme vähättelijöiden puheissa on se, että he eivät tajua nykyisen Suomen alueen olleen jo roomalaisaikoina Euroopan tärkein turkistuotantoalue ja Vienan meren rannikoilta saatiin mursujen hampaita eli varhaiskeskiajan ja keskiajan norsunluuta. Silti viikingit eivät koskaan vallanneet näitä alueita, vaikka perustivat siirtokuntia Amerikkaa myöten. Miksi? Christensen toteaa Baltic Crisades kirjansa englannin kielisessä painoksessa, ettei ruotsalaisilla ollut mitään sijaa edes Aurajoen laaksossa ennen 1200-lukua ja sen jälkimmäistä puoliskoa. Tätä ei paljoa meillä toitoteta.

Lue lisää

Eihän sitä tutkita kun rahaa ei anneta. Rahan päällä istuu Kokomustat ja heidän herransa RKP (Rasistinen KieliPuolue). Tässä se syy on.

" Päijälän linnavuorelta on löytynyt erityisen paljon aseita ja varusteita, ja arvellaan, että siellä on käyty niin hurja taistelu, että paikasta on tullut tabu, jonka vuoksi arvokkaita aseita ei ole käyty hakemassa."

Jos alueelta on löytynyt paljon aseita ja varusteita niin kertoisiko joku missä ne ovat näytillä tai missä niistä on kuvia?Toisaalta kirjoituksessa on ettei aseita käyty hakemassa?!
Minne ne ovat sitten kadonneet?Vähän tarkkaa tietoa kehiin tällaisissa kirjoituksissa kun paikka on mutta ei aseita josta puhutaan.Selvää on ettei niiden ole annettu ruostua kadoksiin.

Linnavuorasta kirjoitti:

" Päijälän linnavuorelta on löytynyt erityisen paljon aseita ja varusteita, ja arvellaan, että siellä on käyty niin hurja taistelu, että paikasta on tullut tabu, jonka vuoksi arvokkaita aseita ei ole käyty hakemassa."

Jos alueelta on löytynyt paljon aseita ja varusteita niin kertoisiko joku missä ne ovat näytillä tai missä niistä on kuvia?Toisaalta kirjoituksessa on ettei aseita käyty hakemassa?!
Minne ne ovat sitten kadonneet?Vähän tarkkaa tietoa kehiin tällaisissa kirjoituksissa kun paikka on mutta ei aseita josta puhutaan.Selvää on ettei niiden ole annettu ruostua kadoksiin.

Lue lisää

Linnavuorta on kaivettu arkeologisesti useampana vuonna 80-luvun lopussa ja kaikki silloin löytyneet esineet ovat museovirastossa. Jos haluatte helposti tarkkaa tietoa juuri tästä linnavuoresta, niin marssikaa vain johonkin isompaan kirjastoon ja lainatkaa Jussi-Pekka Taavitsaisen (Turun yliopiston arkeologian professori) väitöskirja Päijälän linnavuoresta "Ancient hillforts of Finland; SMYA 94)

no niin kirjoitti:

Linnavuorta on kaivettu arkeologisesti useampana vuonna 80-luvun lopussa ja kaikki silloin löytyneet esineet ovat museovirastossa. Jos haluatte helposti tarkkaa tietoa juuri tästä linnavuoresta, niin marssikaa vain johonkin isompaan kirjastoon ja lainatkaa Jussi-Pekka Taavitsaisen (Turun yliopiston arkeologian professori) väitöskirja Päijälän linnavuoresta "Ancient hillforts of Finland; SMYA 94)

Lue lisää

Suomen linnavuorien arkeologiset löydöt ovat vähäisiä ja ne ovat keskiaikaisia, pääosin 1700-luvulta. Niiden perusteella ei voida rakentaa Suomelle suurta menneisyyttä.

tutkija FT kirjoitti:

Suomen linnavuorien arkeologiset löydöt ovat vähäisiä ja ne ovat keskiaikaisia, pääosin 1700-luvulta. Niiden perusteella ei voida rakentaa Suomelle suurta menneisyyttä.

Miksei Suomen linnavuorista ole kirjoitettu populaarikirjoja suurelle yleisölle? Historiallisen ajan historiasta vain on kirjoja (ja varsinkin poliittisesta historiasta, plääh).

tutkija FT kirjoitti:

Suomen linnavuorien arkeologiset löydöt ovat vähäisiä ja ne ovat keskiaikaisia, pääosin 1700-luvulta. Niiden perusteella ei voida rakentaa Suomelle suurta menneisyyttä.

Eli vähäiset löydöt ja vähäiset tutkimukset poissulkevat "suuruuden ajat" ? Arkeologiassahan tunnetaan käsite "parempi olla löytymättä...".

Ilmeisesti linnavuorillakin kasailtiin kiviä ja mölistiin, kun kerran naapuritkin tekivät niin. Jos edelleen linnoja tunnetaan satakunta, niin suosittua puuhaa kaiketi. Siirretään vaan porukka Suomen jääkiekkomaaottelun katsomosta sinne kalliolle, niin jopa saadaan elävä kuva esihistoriasta.

Ja eikös 1700-luku ollut jo jonkinlaista valistuksen aikaa, olkoonkin sitten Jumalan armosta ruotsalaista valistusta....

Täsmennystä kaipaisin, kummat ovat keskiaikaisia, löydöt vai tutkimukset??

Simeon kirjoitti:

Eli vähäiset löydöt ja vähäiset tutkimukset poissulkevat "suuruuden ajat" ? Arkeologiassahan tunnetaan käsite "parempi olla löytymättä...".

Ilmeisesti linnavuorillakin kasailtiin kiviä ja mölistiin, kun kerran naapuritkin tekivät niin. Jos edelleen linnoja tunnetaan satakunta, niin suosittua puuhaa kaiketi. Siirretään vaan porukka Suomen jääkiekkomaaottelun katsomosta sinne kalliolle, niin jopa saadaan elävä kuva esihistoriasta.

Ja eikös 1700-luku ollut jo jonkinlaista valistuksen aikaa, olkoonkin sitten Jumalan armosta ruotsalaista valistusta....

Täsmennystä kaipaisin, kummat ovat keskiaikaisia, löydöt vai tutkimukset??

Lue lisää

"Täsmennystä kaipaisin, kummat ovat keskiaikaisia, löydöt vai tutkimukset??"

Löydöt ovat peräisin keskiajalta tutkimus nykypäivää.

"Jos edelleen linnoja tunnetaan satakunta"

Ns. linnat ovat aivat tavallisia mäkiä tai vaaroja, jotka ovat jyrkkä reunaisia. Niihin liittyy vanhoja tarinoita ja uskomuksia mitä esim. arkeologia ei ole pystynyt vahvistamaan. Löydot ko. linnavuorilta eivät poikkea muun ympäristön löydöistä arkeologisesti.

Ylempään linkkiin jossa kysyttiin miksi ei kirjoiteta populaarikirjoja Suomen historiasta tai vastaavaa voi omana mielipiteenä sanoa, että kysymys kuuluu toiselle osastolle. Se ei kuulu tutkijoille eikä tieteeseen. Kirjailijat kertovat fiktiota eivät arkeologia tai muu tutkimus.

Tutkija, FT kirjoitti:

"Täsmennystä kaipaisin, kummat ovat keskiaikaisia, löydöt vai tutkimukset??"

Löydöt ovat peräisin keskiajalta tutkimus nykypäivää.

"Jos edelleen linnoja tunnetaan satakunta"

Ns. linnat ovat aivat tavallisia mäkiä tai vaaroja, jotka ovat jyrkkä reunaisia. Niihin liittyy vanhoja tarinoita ja uskomuksia mitä esim. arkeologia ei ole pystynyt vahvistamaan. Löydot ko. linnavuorilta eivät poikkea muun ympäristön löydöistä arkeologisesti.

Ylempään linkkiin jossa kysyttiin miksi ei kirjoiteta populaarikirjoja Suomen historiasta tai vastaavaa voi omana mielipiteenä sanoa, että kysymys kuuluu toiselle osastolle. Se ei kuulu tutkijoille eikä tieteeseen. Kirjailijat kertovat fiktiota eivät arkeologia tai muu tutkimus.

Lue lisää

No niin. Montako muinaislinnaa voidaan sanoa varmasti olevan olemassa? Montako näistä on tutkittu? Netissä aiheesta alkaa olemaan vähän sitä sun tätä, joten mistä löytyy se virallinen tieto? Museoviraston sivuilta ei mitään laajempia juttuja löydy.

Maakuntien, kaupunkien yms. sivuiltakin tietoa löytyy hajanaisesti. Sehän jo noissa aiemmin vastatuissa tuli selväksi, ettei paikallisten horinoilla ole mitään todellisuuspohjaa. Eri asia sitten kun teoriat on laadittu 100 vuotta vanhojen rotuoppien mukaan ja painettu vielä kirjaksi...

Menipäs kitkeräksi. Tuossa aiemmin ärsyynnyin hieman noista suuruuden ajoista. Korjaan sen verran, että jo itsessään selviytyminen pohjoisen luonnon armoilla on vaatinut jonkin verran hoksottimia. Vaikkei kirjoitettua tietoa olekaan, ei täällä nyt ihan pimennossa olla oltu, vrt. Pohjois-Amerikan "intiaanit". Puun, luun, nahan ja kiven ym. käyttö ollut paikoin hämmästyttävän kekseliästä. Eli vaikka mitään suuruden aikoja ei ollut, niin täällä on selviydytty ja pidetty puolia tasaväkisesti vihamielisä naapureita vastaan.

Heikki Klemetin kirja "Kuortaneen historia", painettu 30-luvulla. Siitä selviää yksi syy, miksi näitä rantaruottalaisia on tällä puolen Pohojanlahen, ja vastaavasti selviää kuinka suomalaisia pakkosiirrettiin Ruottiin. Näiden lisäksi on monta muuta muuttoa tapahtunut molemmin puolin. Esim. Samuli Paulaharjun kirjassa "Kiveliön kansaa" kerrotaan näistä. Em. esimerkit sen vuoksi, että ko. kirjoittajat eivät kuuluneet näihin ns. "tiedeyhteisöihin" tai akat. koulukuntiin, vaan olivat itsenäisiä asianharrastajia, jiden kirjoitukset perustuivat lähinnä kansanperimätietoon. - Ja nykyisin jopa itseriittoiset akateemiset Aakustit lukevat niitä.
- Nämä virallisissa tutkijapiireissä vakiintuneet "lappalaistarut" voi jättää omaan arvoonsa...

Simeon kirjoitti:

No niin. Montako muinaislinnaa voidaan sanoa varmasti olevan olemassa? Montako näistä on tutkittu? Netissä aiheesta alkaa olemaan vähän sitä sun tätä, joten mistä löytyy se virallinen tieto? Museoviraston sivuilta ei mitään laajempia juttuja löydy.

Maakuntien, kaupunkien yms. sivuiltakin tietoa löytyy hajanaisesti. Sehän jo noissa aiemmin vastatuissa tuli selväksi, ettei paikallisten horinoilla ole mitään todellisuuspohjaa. Eri asia sitten kun teoriat on laadittu 100 vuotta vanhojen rotuoppien mukaan ja painettu vielä kirjaksi...

Menipäs kitkeräksi. Tuossa aiemmin ärsyynnyin hieman noista suuruuden ajoista. Korjaan sen verran, että jo itsessään selviytyminen pohjoisen luonnon armoilla on vaatinut jonkin verran hoksottimia. Vaikkei kirjoitettua tietoa olekaan, ei täällä nyt ihan pimennossa olla oltu, vrt. Pohjois-Amerikan "intiaanit". Puun, luun, nahan ja kiven ym. käyttö ollut paikoin hämmästyttävän kekseliästä. Eli vaikka mitään suuruden aikoja ei ollut, niin täällä on selviydytty ja pidetty puolia tasaväkisesti vihamielisä naapureita vastaan.

Lue lisää

tämän "virallisen tutkijan",FT:n, suhtautumisen - 1700-luvulla? Jo M.A. Castren kirjoittaa ostjakki-ukon tarinan Irtys-joen tsuudeista, jotka rakentelivat jokitöyräille "linnoja". Samoin pohjois- ja länsi-Venäjän muinaiset puurakenteiset varustukset (ven. gorodog, kaupunkikumpu), esim. Holmogory, Laatokanlinna, Novgorod,ym. Ne olivat todennäköisesti samaa perua näiden n. sadan "suomalaisten" mäkilinnojen/linnavuorten kanssa. Ja näiden rakentaminen ei liity myöhempiin "lappalaisiin", hämäläisiin, savolaisiin tai karjalaisiin...mutta liittyy kuitenkin suomalaisiin...

tutkija FT kirjoitti:

Suomen linnavuorien arkeologiset löydöt ovat vähäisiä ja ne ovat keskiaikaisia, pääosin 1700-luvulta. Niiden perusteella ei voida rakentaa Suomelle suurta menneisyyttä.

"Suomen linnavuorien arkeologiset löydöt ovat vähäisiä ja ne ovat keskiaikaisia, pääosin 1700-luvulta. Niiden perusteella ei voida rakentaa Suomelle suurta menneisyyttä. "

Millainen tutkijankoulutus on ihmisellä joka mieltää keskiajan 1700-luvulle?

Kukaan ei ole rakentamassa Suomelle sen suurempaa menneisyyttä kuin naapureillakaan on. Linnavuorien olemassaoloa ei siitä huolimatta voi kiistää, ja toisaalta rautakautiset / keskiaikaiset löydöt niiltä ovat faktoja.

Hutkija GU kirjoitti:

"Suomen linnavuorien arkeologiset löydöt ovat vähäisiä ja ne ovat keskiaikaisia, pääosin 1700-luvulta. Niiden perusteella ei voida rakentaa Suomelle suurta menneisyyttä. "

Millainen tutkijankoulutus on ihmisellä joka mieltää keskiajan 1700-luvulle?

Kukaan ei ole rakentamassa Suomelle sen suurempaa menneisyyttä kuin naapureillakaan on. Linnavuorien olemassaoloa ei siitä huolimatta voi kiistää, ja toisaalta rautakautiset / keskiaikaiset löydöt niiltä ovat faktoja.

Lue lisää

Mun koulutus on ihan suomalainen tutkijan koulutus.

"...ovat vähäisiä ja ne ovat korkeintaan keskiaikaisia, mutta pääosin 1700-luvulta" Kelpaako tämä?

Täällä aika useat yrittävät rakentaa Suomelle jotain utopista historiaa.

"Linnavuorien olemassaoloa ei siitä huolimatta voi kiistää, ja toisaalta rautakautiset / keskiaikaiset löydöt niiltä ovat faktoja"

Linnavuorien löydöt eivät ole sen kummenpia kuin umpäröivien alueiden. Linnavuorien ei ole tieteellisesti todistettu olleen linnoituksia tai niissä olleen muitakaan ihmisen rakennelmia. Ne ovat vain jyrkkäreunaisia mäkiä, joista ihmiset ovat kertoneet taruja.

Tutkija, FT kirjoitti:

Mun koulutus on ihan suomalainen tutkijan koulutus.

"...ovat vähäisiä ja ne ovat korkeintaan keskiaikaisia, mutta pääosin 1700-luvulta" Kelpaako tämä?

Täällä aika useat yrittävät rakentaa Suomelle jotain utopista historiaa.

"Linnavuorien olemassaoloa ei siitä huolimatta voi kiistää, ja toisaalta rautakautiset / keskiaikaiset löydöt niiltä ovat faktoja"

Linnavuorien löydöt eivät ole sen kummenpia kuin umpäröivien alueiden. Linnavuorien ei ole tieteellisesti todistettu olleen linnoituksia tai niissä olleen muitakaan ihmisen rakennelmia. Ne ovat vain jyrkkäreunaisia mäkiä, joista ihmiset ovat kertoneet taruja.

Lue lisää

käsite "utopista historiaa".

"...ovat vähäisiä ja ne ovat korkeintaan keskiaikaisia, mutta pääosin 1700-luvulta" Kelpaako tämä?

Ei kelpaa.

Simeon kirjoitti:

käsite "utopista historiaa".

"...ovat vähäisiä ja ne ovat korkeintaan keskiaikaisia, mutta pääosin 1700-luvulta" Kelpaako tämä?

Ei kelpaa.

Tässä on utopiaa. Se on tämän ketjun aloitus. Tuntuu ehkä tutulta?

" Tässä on ollut muutamia mukavia ketjuja kuten Kainuun Jätit, Suomi ennen 1300-lukua, gootteja ym. Näitä on ollut mukava lueskella, osa on laittanut ajatuksia vähän liikkeellä ja pitkästä aikaa huomasin että historia ja arkeologia on kyllä mielenkiintoista. Joskus aikanaan tuli yliopistossa sivuaineena luettua.

Monesti tuntuu, että aika nopeasti virallinen historian kirjoitus ohittaa ajan ennen 1300-lukua. Kuitenkin esim. Linnavuoret on kiehtova aihe. Joku varmaan jo ajattelee, että niistä tiedetään kaikki (poistan aseesta varmistimen...).

Mutta oikeastaan, mitä niistä tiedetään? Suomessa n. 100 linnoitusta, yhteiskuntajärjestelmä? Kivivalleja ja hökkeleitä mäen päällä? Heittokivikasoja? Vainovalkeat? Yleisyys Pohjois-Euroopassa tai Baltiassa? Hämäläisten goottien tekosia? Historialliset vieraskieliset lähteet? Tuntemattomat linnavuoret/vartiomäet? Seidat ja Pyhät? Kalliopiirrokset ja kirkkoveneet? Hämäläiset vs savolaiset vs karjalaiset vs lappalaiset???"

Tutkija, FT kirjoitti:

Tässä on utopiaa. Se on tämän ketjun aloitus. Tuntuu ehkä tutulta?

" Tässä on ollut muutamia mukavia ketjuja kuten Kainuun Jätit, Suomi ennen 1300-lukua, gootteja ym. Näitä on ollut mukava lueskella, osa on laittanut ajatuksia vähän liikkeellä ja pitkästä aikaa huomasin että historia ja arkeologia on kyllä mielenkiintoista. Joskus aikanaan tuli yliopistossa sivuaineena luettua.

Monesti tuntuu, että aika nopeasti virallinen historian kirjoitus ohittaa ajan ennen 1300-lukua. Kuitenkin esim. Linnavuoret on kiehtova aihe. Joku varmaan jo ajattelee, että niistä tiedetään kaikki (poistan aseesta varmistimen...).

Mutta oikeastaan, mitä niistä tiedetään? Suomessa n. 100 linnoitusta, yhteiskuntajärjestelmä? Kivivalleja ja hökkeleitä mäen päällä? Heittokivikasoja? Vainovalkeat? Yleisyys Pohjois-Euroopassa tai Baltiassa? Hämäläisten goottien tekosia? Historialliset vieraskieliset lähteet? Tuntemattomat linnavuoret/vartiomäet? Seidat ja Pyhät? Kalliopiirrokset ja kirkkoveneet? Hämäläiset vs savolaiset vs karjalaiset vs lappalaiset???"

Lue lisää

Tämä on ....... Tuntuuko tutulta?

Mun koulutus on ihan suomalainen tutkijan koulutus.

"...ovat vähäisiä ja ne ovat korkeintaan keskiaikaisia, mutta pääosin 1700-luvulta" Kelpaako tämä?

Ei.

Täällä aika useat yrittävät rakentaa Suomelle jotain utopista historiaa.

Utopistista...

"Linnavuorien olemassaoloa ei siitä huolimatta voi kiistää, ja toisaalta rautakautiset / keskiaikaiset löydöt niiltä ovat faktoja"

Linnavuorien löydöt eivät ole sen kummenpia kuin umpäröivien alueiden. Linnavuorien ei ole tieteellisesti todistettu olleen linnoituksia tai niissä olleen muitakaan ihmisen rakennelmia. Ne ovat vain jyrkkäreunaisia mäkiä, joista ihmiset ovat kertoneet taruja.

Hohhoijaa. Tarujen kerronnalle ei näy loppua.

Provoilet ihan hyvin, laitetaan loppuun täsmennykseksi:



http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika#Keskiaika_Suomessa

http://fi.wikipedia.org/wiki/1700-luku

Simeon kirjoitti:

No niin. Montako muinaislinnaa voidaan sanoa varmasti olevan olemassa? Montako näistä on tutkittu? Netissä aiheesta alkaa olemaan vähän sitä sun tätä, joten mistä löytyy se virallinen tieto? Museoviraston sivuilta ei mitään laajempia juttuja löydy.

Maakuntien, kaupunkien yms. sivuiltakin tietoa löytyy hajanaisesti. Sehän jo noissa aiemmin vastatuissa tuli selväksi, ettei paikallisten horinoilla ole mitään todellisuuspohjaa. Eri asia sitten kun teoriat on laadittu 100 vuotta vanhojen rotuoppien mukaan ja painettu vielä kirjaksi...

Menipäs kitkeräksi. Tuossa aiemmin ärsyynnyin hieman noista suuruuden ajoista. Korjaan sen verran, että jo itsessään selviytyminen pohjoisen luonnon armoilla on vaatinut jonkin verran hoksottimia. Vaikkei kirjoitettua tietoa olekaan, ei täällä nyt ihan pimennossa olla oltu, vrt. Pohjois-Amerikan "intiaanit". Puun, luun, nahan ja kiven ym. käyttö ollut paikoin hämmästyttävän kekseliästä. Eli vaikka mitään suuruden aikoja ei ollut, niin täällä on selviydytty ja pidetty puolia tasaväkisesti vihamielisä naapureita vastaan.

Lue lisää

kirjasto?

Lähdekirjallisuutta haettavaksi on tässä linkissä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_esihistoria

Simeon kirjoitti:

Tämä on ....... Tuntuuko tutulta?

Mun koulutus on ihan suomalainen tutkijan koulutus.

"...ovat vähäisiä ja ne ovat korkeintaan keskiaikaisia, mutta pääosin 1700-luvulta" Kelpaako tämä?

Ei.

Täällä aika useat yrittävät rakentaa Suomelle jotain utopista historiaa.

Utopistista...

"Linnavuorien olemassaoloa ei siitä huolimatta voi kiistää, ja toisaalta rautakautiset / keskiaikaiset löydöt niiltä ovat faktoja"

Linnavuorien löydöt eivät ole sen kummenpia kuin umpäröivien alueiden. Linnavuorien ei ole tieteellisesti todistettu olleen linnoituksia tai niissä olleen muitakaan ihmisen rakennelmia. Ne ovat vain jyrkkäreunaisia mäkiä, joista ihmiset ovat kertoneet taruja.

Hohhoijaa. Tarujen kerronnalle ei näy loppua.

Provoilet ihan hyvin, laitetaan loppuun täsmennykseksi:



http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika#Keskiaika_Suomessa

http://fi.wikipedia.org/wiki/1700-luku

Lue lisää

"Linnavuorien ei ole tieteellisesti todistettu olleen linnoituksia tai niissä olleen muitakaan ihmisen rakennelmia."

Jos todella olet tutkija, niin suosittelen paluuta koulunpenkille! Sen verran monilla linnavuorilla on kivistä koottuja muureja... itsestäänkö ne sinne lensivät?

t. Toinen tutkija

kyselijä n kirjoitti:

Miksei Suomen linnavuorista ole kirjoitettu populaarikirjoja suurelle yleisölle? Historiallisen ajan historiasta vain on kirjoja (ja varsinkin poliittisesta historiasta, plääh).

Lue lisää

on alkuperäinen luettelo Suomen linnavuorista, saatavilla nykyisin digitoituna ja cd:llä:
Europaeus, Aarne 1928: Suomen muinaislinnat.

sharyn kirjoitti:

kirjasto?

Lähdekirjallisuutta haettavaksi on tässä linkissä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_esihistoria

Lue lisää

Eiköhön siellä joku kaunis päivä taas piipahdeta.

Tässä ketjussa kävi mielessä käydä asiallista keskustelua alan harrastajien / tutkijoiden kanssa mielenkiintoisesta aiheesta.

tutkija FT kirjoitti:

Suomen linnavuorien arkeologiset löydöt ovat vähäisiä ja ne ovat keskiaikaisia, pääosin 1700-luvulta. Niiden perusteella ei voida rakentaa Suomelle suurta menneisyyttä.

Suomen linnavuorien arkeologiset löydöt ajoitetaan yleensä kyllä enimmäkseen 1000-1200-luvuille.

Keskiaika loppui Suomessakin 1500-luvulle tultaessa.

tutkija FT kirjoitti:

Suomen linnavuorien arkeologiset löydöt ovat vähäisiä ja ne ovat keskiaikaisia, pääosin 1700-luvulta. Niiden perusteella ei voida rakentaa Suomelle suurta menneisyyttä.

Keskiaikaisia 1700-luvulta?

Voi hyvää päivää! Keskiaika oli täällä Suomessakin ohitse parisataa vuotta sitten ennen 1700-lukua!

Muinaislinnoja on alettu rakentaa Suomessa jo neoliittisen kivikauden ja pronssikauden vaihteen vaiheilla. Rautakautta pidetään muinaislinnojen rakentamisen kulta-aikana.

Olen muuten joskus lukenut hyvän kirjan Suomen linnavuorista. Sivukoko oli A4, ja paljon piirroksia eri linnoista. En muista nimeä, kun siitä on jo noin 10 vuotta aikaa. Mutta aiheesta kyllä löytyy jotain suomeksikin!

mappi kirjoitti:

tämän "virallisen tutkijan",FT:n, suhtautumisen - 1700-luvulla? Jo M.A. Castren kirjoittaa ostjakki-ukon tarinan Irtys-joen tsuudeista, jotka rakentelivat jokitöyräille "linnoja". Samoin pohjois- ja länsi-Venäjän muinaiset puurakenteiset varustukset (ven. gorodog, kaupunkikumpu), esim. Holmogory, Laatokanlinna, Novgorod,ym. Ne olivat todennäköisesti samaa perua näiden n. sadan "suomalaisten" mäkilinnojen/linnavuorten kanssa. Ja näiden rakentaminen ei liity myöhempiin "lappalaisiin", hämäläisiin, savolaisiin tai karjalaisiin...mutta liittyy kuitenkin suomalaisiin...

Lue lisää

Kannattaa vilkaista Karjalan historiaa. Asutus alkoi jo n. 10 000 vuotta sitten. Olivat Novgorodin liittolaisia monissa sodissa, mutta myös itsenäisiä. Kaupunkeja Äänisen ja Laatokan rannoilla. Ainakin yhden teorian mukaan itämerensuomalaiset kielet kehittyivät karjalaisten käyttämästä kielestä. Kaupankäyntiä aina Bysanttiin asti. Sitten on tietenkin Bjarmia ja sen yhteydet suomalaisuuteen. Karjalaisethan ilmeisesti olivat näitä venäläisten nimittämiä tsuudeja.

Se miten suomalaiset opiskelevat arkeologiaa ja kun valmistutaan tehdään kaikki sen eteen että päästään tonkimaan etelä-amerikkaan tai egyptiin.

Eikö pitäisi tutkia mitä täällä on tai on ollut?Ovatko arkeologiasta kiinnostuneet ainoastaan ruotsinkielisiä jotka eivät halua löytää täältä mitään?

Aina silloin tällöin tänne kirjoittaa joku joka ehdottaa kaivuu paikkaa tai tutkimista mutta ei.Vedotaan milloin rahaan,säähän tai aikaan ja ajankohtaan,syitä löytyy ja riittää.

Suomi kuuluu tutkia ja ellei muuten niin pyytäkää tutkimusapua venäjältä,ruotsalaisiin en näissä merkeissä luottaisi yhtään.

Nostetaan keskustelua aiheesta niin se menee varmasti eteenpäin ja siitä kiinnostuvat muutkin kuin vain pieni piiri joka haluaa faktatietoa ja ei ruotsalaisten kertomana.

Ruotsin arkistoissa on varmasti tietoa ajasta ennen svealaisten tänne ryntäämistä joten tietoa pitäisi pyytää myös virallista tietä tulisi sitä tai ei.

Menetelmä, jota ehkä tietämättäsi käytit on spatiaalista hahmottamista. Näin sitä on ennenkin tutkittu, kiivettin mäen päälle ja katsottiin mitä näkyy. Tätä voi suositella itse kullekin ja aivan kuten sanoit näiltä samoilta johtopäätöksiltä on vaikea välttyä koskien Hämennlinnan ympäristöä. Viime kesinä noita linnavuoria tullut muutama kierrettyä lähinnä Hämeessä ja mukavaa puuhaahan se on.

neuvoisin kuitenkin olemaan rikkomatta lakia ja jättämään muinaismuistot rauhaan! Vahingot voivat olla suuret vaikka tarkoitus olisi hyvä. yksi keino voisi olla osallistua kaivauksille alkuun harrastepohjalta. Esim. itse aion paneutua lähinna kohteiden monipuoliseen kuvaamiseen, luulisi että esim. digikuvaus ja nykyaikaiset paikannusmenetelmätkin voivat tuoda uutta tietoa.

Kalliolle kukkulalle kirjoitti:

Se miten suomalaiset opiskelevat arkeologiaa ja kun valmistutaan tehdään kaikki sen eteen että päästään tonkimaan etelä-amerikkaan tai egyptiin.

Eikö pitäisi tutkia mitä täällä on tai on ollut?Ovatko arkeologiasta kiinnostuneet ainoastaan ruotsinkielisiä jotka eivät halua löytää täältä mitään?

Aina silloin tällöin tänne kirjoittaa joku joka ehdottaa kaivuu paikkaa tai tutkimista mutta ei.Vedotaan milloin rahaan,säähän tai aikaan ja ajankohtaan,syitä löytyy ja riittää.

Suomi kuuluu tutkia ja ellei muuten niin pyytäkää tutkimusapua venäjältä,ruotsalaisiin en näissä merkeissä luottaisi yhtään.

Nostetaan keskustelua aiheesta niin se menee varmasti eteenpäin ja siitä kiinnostuvat muutkin kuin vain pieni piiri joka haluaa faktatietoa ja ei ruotsalaisten kertomana.

Ruotsin arkistoissa on varmasti tietoa ajasta ennen svealaisten tänne ryntäämistä joten tietoa pitäisi pyytää myös virallista tietä tulisi sitä tai ei.

Lue lisää

itseäni on ihmetyttänyt suomalaisten arkeologien into kaivaa etupäässä kivikautisia kohteita, saviruukun sirpaleita on varmaan pian kaikki museoitten varastot pullollaan. Sen sijaan pronssi ja rautakautisia kohteita olisi valtavasti tutkimatta, mm. kiukaisten kuninkaanhauta. Ja näillä kohteilla oli jo kiire sillä metallilöydöt häviävät kovaa vauhtia maan kätköissä. Ehkä sitä tässä odotetaankin....

Simeoni I kirjoitti:

Menetelmä, jota ehkä tietämättäsi käytit on spatiaalista hahmottamista. Näin sitä on ennenkin tutkittu, kiivettin mäen päälle ja katsottiin mitä näkyy. Tätä voi suositella itse kullekin ja aivan kuten sanoit näiltä samoilta johtopäätöksiltä on vaikea välttyä koskien Hämennlinnan ympäristöä. Viime kesinä noita linnavuoria tullut muutama kierrettyä lähinnä Hämeessä ja mukavaa puuhaahan se on.

neuvoisin kuitenkin olemaan rikkomatta lakia ja jättämään muinaismuistot rauhaan! Vahingot voivat olla suuret vaikka tarkoitus olisi hyvä. yksi keino voisi olla osallistua kaivauksille alkuun harrastepohjalta. Esim. itse aion paneutua lähinna kohteiden monipuoliseen kuvaamiseen, luulisi että esim. digikuvaus ja nykyaikaiset paikannusmenetelmätkin voivat tuoda uutta tietoa.

Lue lisää

Joo en ole mikään dynamiittikalastuksen ystävä ja tarkoitukseni ei ollut kehottaa kaikkia kaivamaan pihaansa tärviölle heti huomenna.Myöskään tarkoitus ei ole tuhota muinaismuistoja kaivamalla suinpäin mistä tahansa metsästä.Pitää olla järkeä, mutta ei pidä pelätä etsiä ja tutkia, vaikka laki kaivamisen kieltäisikin.

Mitä tulee muinaismuistolakiin niin mielestäni se rajoittaa mahdollisten löytöjen tekemistä kun kuka tahansa ei voi kaivaa mistä tahansa.
Toki on hyvä että laki suojaa arvokkaita paikkoja uudisasutuksen, sekä tieverkostojen aiheuttamalta tuholta, mutta samalla estää ns vapaiden tutkijoiden (mihin lasken itsenikin) mahdollisuutta löytää jotain uutta mitä kukaan muu ei ole tullut ajatelleeksi.
Ajatellaan että kulkisin metallinilmaisin kädessä metsässä ja ilmaisin alkaisi piippaamaan niin enhän voisi tehdä mitään, koska voin tuhota jotain arvokasta vahingossa kaivamalla ja näin saada mahdollisesti sakot.Siksi laki mielestäni vaikeuttaa "aarteiden" etsintää.Voisinhan ilmoittaa jokaisesta mahdollisesta metalliesiintymästä museovirastolle ja sitten porukalla etsittäisiin pullonkorkkia tai kaljatölkkiä verorahoilla,mutta luulen että saisin huonoa vastakaikua löydöilleni.

Reseptini olisikin mielestäni:
-Tutkia asioita ja muodostaa teorioita mahdollisista löytöpaikoista.
-Käydä paikalla keräämässä todisteita(vslokuvia,karttoja).
-Kutsua paikalle ammattilainen kun on varma omasta mielestään.
-Kuunella ammattilaisen mielipide ja kaivaa sitten kun on lupa.
-Saada rahoilleen vastinetta eli löytää jotain mikä täyttää suurimmatkin odotukset ja palkitsee henkisesti kaiken sen ajan ja vaivan.

Kiinnostavaa että muutkin ovat käyneet hämeen linnavuorilla "tutkimassa" ja mielenkiintoisempaa on vielä se että muutkin ovat huomanneet alueen erityispiirteet suomen historiassa.
Haluaisinkin että olisi joku yhteisö/foorumi jossa asioista keskusteltaisiin ja aluetta tutkineet "vapaat-tutkijat" voisivat keskustella teorioistaan ja näin auttaa löytämään uusia puolia asioihin muiden tueksi.
En tiedä kuinka paljon suomessa/hämeessä yleenssäkkin on muinaishistoriastaan kiinnostuneita ihmisiä ja minkälainen halu olisi järjöstömäisempään toimintaa.

Tutkimusmenetelmänä mielikuvitus ja asioiden pähkäily päässä on mielestäni erittäin tehokas ja mukava tapa löytää jotain kadotettua historiasta.
Tottakai koulutetut arkeologit ja historioitsijat tietävät enemmän "faktatietoa" asioista ja vuosiluvuista, mutta valitettavan usein takerrutaan omiin kapeisiin faktanäkemyksiin ja torjutaan oppien mukaan asioita, jotka voisivat olla sittenkin toisin.
Suuri mysteeri on hämeen historiassa aikakausi 1000-1200 josta ei ole juuri mitään tietoa.Jotkut väittävät kristinuskon levinneen jo hämeeseen ennen Birger Jaarlin oletettua retkeä, joten luulisi että ihmiset ovat laajan liikehdintänsä ohessa jättänyt myös kirjoitettua perimää, mutta jostain syystä meillä ei ole juuri mitään.
Tutkioiden on löydettävä entistä enemmän merkkejä luonnosta löytyvistä jäännöksistä ja rakennelmista, jotta voisi jotain päätellä vanhoista ajoista.
Siksi tarvitsemme löytöjä ja taas lisää löytöjä.Kenties joskus löydämmekin kirjoitettua tietoa jostain metallilevystä tahi riipuksesta jollaista ei pitänyt olla olemassakaan hämeen perämetsissä.

Linnavuorista vielä sen verran että mielenkiintoista on itä-länsi-suuntainen hakovuori, mantereenlinna, kappolanvuori linja. Aika omituista olisi tälläinen "pakovuorien" rypäs jos seudulla ei olisi ollut jotain arvokasta ja suurempaa määrää ihmisiä kuin luullaan.Se että nämä linnat ikääkuin suojaavat molempia vesireittejä (vanaja,katuma) ja luulenkin että katumajärvi onkin ollut yhteydessä vanajaan aikana jolloin linnavuoret omat olleet käytössä.Olisi ainakin tehokas puolustus järjestelmä vihollisen veneitä vastaan.
Tämä ei tarkoita että minulla olisi faktanäyttöä asiasta vaan tämä on ainostaan minun päässäni muodostama teoria eikä kenenkään tarvitse menettää yöuniaan faktojenpuutteen vuoksi.Jos joku tästä saa tukea näkemyksilleen niin olen onnistunut omasta mielestäni herättämään ajatuksia ja jonkun mielikuvitukset jatkamaan siitä mihin olen päätynyt.

501 kirjoitti:

Joo en ole mikään dynamiittikalastuksen ystävä ja tarkoitukseni ei ollut kehottaa kaikkia kaivamaan pihaansa tärviölle heti huomenna.Myöskään tarkoitus ei ole tuhota muinaismuistoja kaivamalla suinpäin mistä tahansa metsästä.Pitää olla järkeä, mutta ei pidä pelätä etsiä ja tutkia, vaikka laki kaivamisen kieltäisikin.

Mitä tulee muinaismuistolakiin niin mielestäni se rajoittaa mahdollisten löytöjen tekemistä kun kuka tahansa ei voi kaivaa mistä tahansa.
Toki on hyvä että laki suojaa arvokkaita paikkoja uudisasutuksen, sekä tieverkostojen aiheuttamalta tuholta, mutta samalla estää ns vapaiden tutkijoiden (mihin lasken itsenikin) mahdollisuutta löytää jotain uutta mitä kukaan muu ei ole tullut ajatelleeksi.
Ajatellaan että kulkisin metallinilmaisin kädessä metsässä ja ilmaisin alkaisi piippaamaan niin enhän voisi tehdä mitään, koska voin tuhota jotain arvokasta vahingossa kaivamalla ja näin saada mahdollisesti sakot.Siksi laki mielestäni vaikeuttaa "aarteiden" etsintää.Voisinhan ilmoittaa jokaisesta mahdollisesta metalliesiintymästä museovirastolle ja sitten porukalla etsittäisiin pullonkorkkia tai kaljatölkkiä verorahoilla,mutta luulen että saisin huonoa vastakaikua löydöilleni.

Reseptini olisikin mielestäni:
-Tutkia asioita ja muodostaa teorioita mahdollisista löytöpaikoista.
-Käydä paikalla keräämässä todisteita(vslokuvia,karttoja).
-Kutsua paikalle ammattilainen kun on varma omasta mielestään.
-Kuunella ammattilaisen mielipide ja kaivaa sitten kun on lupa.
-Saada rahoilleen vastinetta eli löytää jotain mikä täyttää suurimmatkin odotukset ja palkitsee henkisesti kaiken sen ajan ja vaivan.

Kiinnostavaa että muutkin ovat käyneet hämeen linnavuorilla "tutkimassa" ja mielenkiintoisempaa on vielä se että muutkin ovat huomanneet alueen erityispiirteet suomen historiassa.
Haluaisinkin että olisi joku yhteisö/foorumi jossa asioista keskusteltaisiin ja aluetta tutkineet "vapaat-tutkijat" voisivat keskustella teorioistaan ja näin auttaa löytämään uusia puolia asioihin muiden tueksi.
En tiedä kuinka paljon suomessa/hämeessä yleenssäkkin on muinaishistoriastaan kiinnostuneita ihmisiä ja minkälainen halu olisi järjöstömäisempään toimintaa.

Tutkimusmenetelmänä mielikuvitus ja asioiden pähkäily päässä on mielestäni erittäin tehokas ja mukava tapa löytää jotain kadotettua historiasta.
Tottakai koulutetut arkeologit ja historioitsijat tietävät enemmän "faktatietoa" asioista ja vuosiluvuista, mutta valitettavan usein takerrutaan omiin kapeisiin faktanäkemyksiin ja torjutaan oppien mukaan asioita, jotka voisivat olla sittenkin toisin.
Suuri mysteeri on hämeen historiassa aikakausi 1000-1200 josta ei ole juuri mitään tietoa.Jotkut väittävät kristinuskon levinneen jo hämeeseen ennen Birger Jaarlin oletettua retkeä, joten luulisi että ihmiset ovat laajan liikehdintänsä ohessa jättänyt myös kirjoitettua perimää, mutta jostain syystä meillä ei ole juuri mitään.
Tutkioiden on löydettävä entistä enemmän merkkejä luonnosta löytyvistä jäännöksistä ja rakennelmista, jotta voisi jotain päätellä vanhoista ajoista.
Siksi tarvitsemme löytöjä ja taas lisää löytöjä.Kenties joskus löydämmekin kirjoitettua tietoa jostain metallilevystä tahi riipuksesta jollaista ei pitänyt olla olemassakaan hämeen perämetsissä.

Linnavuorista vielä sen verran että mielenkiintoista on itä-länsi-suuntainen hakovuori, mantereenlinna, kappolanvuori linja. Aika omituista olisi tälläinen "pakovuorien" rypäs jos seudulla ei olisi ollut jotain arvokasta ja suurempaa määrää ihmisiä kuin luullaan.Se että nämä linnat ikääkuin suojaavat molempia vesireittejä (vanaja,katuma) ja luulenkin että katumajärvi onkin ollut yhteydessä vanajaan aikana jolloin linnavuoret omat olleet käytössä.Olisi ainakin tehokas puolustus järjestelmä vihollisen veneitä vastaan.
Tämä ei tarkoita että minulla olisi faktanäyttöä asiasta vaan tämä on ainostaan minun päässäni muodostama teoria eikä kenenkään tarvitse menettää yöuniaan faktojenpuutteen vuoksi.Jos joku tästä saa tukea näkemyksilleen niin olen onnistunut omasta mielestäni herättämään ajatuksia ja jonkun mielikuvitukset jatkamaan siitä mihin olen päätynyt.

Lue lisää

Vanajavesi on mielenkiintoinen muutenkin, 1800-luvulla tehtiin Lempäälän kanava, jolloin Vanajaveden pinta laski n. 3 metriä. Kuvitelkaapa samanlainen pinnanlasku normi kevätjuoksutusten yhteydessä. Olisi mukava nähdä mallinnus Vanajavedestä nykyaikaisella karttajärjestelmälla ja verrata sitä esim. Päijänteeseen. Vedenjakaja-alue on muutenkin ilmeisesti aika kapea(Kuhmoinen/ Padasjoki, Arvajan reitti jne...). Vielä voisi muistella Säkiää (monni, suomen isoimpia kaloja), joka voi kasvaa parimetriseksi...

Noista omista kaivauksista, jos jotain sattuisi löytymään, ensiarvoisen tärkeää on esineiden oikeaoppinen konservointi, joka on syytä antaa ammattilaisten tehdä, jotta löytö ei tuhoudu. Noin niin vaan kuin esimerkiksi.

Tässähän meillä on Foorumi, eikun kehittämään! On noita muitakin kuten www.arkeo.net.

Simeon I kirjoitti:

Vanajavesi on mielenkiintoinen muutenkin, 1800-luvulla tehtiin Lempäälän kanava, jolloin Vanajaveden pinta laski n. 3 metriä. Kuvitelkaapa samanlainen pinnanlasku normi kevätjuoksutusten yhteydessä. Olisi mukava nähdä mallinnus Vanajavedestä nykyaikaisella karttajärjestelmälla ja verrata sitä esim. Päijänteeseen. Vedenjakaja-alue on muutenkin ilmeisesti aika kapea(Kuhmoinen/ Padasjoki, Arvajan reitti jne...). Vielä voisi muistella Säkiää (monni, suomen isoimpia kaloja), joka voi kasvaa parimetriseksi...

Noista omista kaivauksista, jos jotain sattuisi löytymään, ensiarvoisen tärkeää on esineiden oikeaoppinen konservointi, joka on syytä antaa ammattilaisten tehdä, jotta löytö ei tuhoudu. Noin niin vaan kuin esimerkiksi.

Tässähän meillä on Foorumi, eikun kehittämään! On noita muitakin kuten www.arkeo.net.

Lue lisää

vieraillut Porvoon linnavuorella?
Sitä mainostetaan viikinkiaikaisena linnana idänreitin varrella.
Jotain salamyhkäistä siellä on koska linnavuoren juurelle pysäköimäni auto ei suostunut enää käynnistymään vaan piti viedä pois hinausautolla !

Minusta Varikonniemi ei ole ainoa mahdollinen asutuskeskus. Toki siellä on todistetusti asunut iät ja ajat ihmisiä. Siellä on viljelty ja ollut jopa kauppapaikkoja.
Silti ei pidä unohtaa että Hämeenlinnan nykyinen keskusta on rakennettu Saaristen kartanon alueelle. Koko alueelta on 1800-luvulla hävitetty kaikki kartanoon ja kartanoa edeltäneeseen aikaan kuuluva historiallinen todistusaineisto.
En tiedä onko aiemmin tutkittu asiaa, mutta tutkiessani linnojen sijaintia google mapsista selvisi mielenkiintoinen löytö.
Esimerkiksi kun vedetään suora viiva Hakoisten linnavuoretta Kalpalinnaan. Viivan alle jää niin lähettyvillä oleva kuppikivi, kuin Janakkalan nykyinen kirkko.
Kun vedetään viiva Mantereen vuorelta Hakovuorelle. Väliin jää Vanajan kirkko joka on myös ollut aiemmin uhripaikka.
Kun otetaan lähtöpisteeksi Aulangon näköalatorni jonka paikalla on sijainnut muinaislinna ja vedetään viiva Hattulassa olevaan Tenholan linnavuoreen niin tasan puolivälissä viivan alla on Hattulan vanha kirkko.
Kun vedetään viiva Tenholan näköalatornista kohteena Rapolan linnavuori niin taas kerran Rapolan linnavuoren eteläpuolella oleva kirkko jää kyseisen viivan alle.
Kun yhdistetään Aulangon linnavuori ja hakovuori viivalla. Alle jää nykyisen keskustan Viipurintien puoleinen osa.
Eli tämän perusteella myös Hämeenlinnan keskustan alueella on voinut olla kuppikiviä sekä jotain pyhää.
Yllättäen nykyinenkin Hämeenlinnan kirkko osuu keskelle Aulangon ja Hakovuoren väliin vedettyä viivaa..

Onko mahdollista, että tällä paikallakin on ollut jonkinlainen kirkko tai pyhäpaikka ennen nykyistä keskustaa, ennen alueella sijaunnutta Saaristen kartanoa?
Sopisi kuvaan. Tällä periaatteella ajateltuna myös Hattulan vanhan kirkon paikalla olisi voinut sijaita aiemmin uhripaikka.

Rusia kirjoitti:

vieraillut Porvoon linnavuorella?
Sitä mainostetaan viikinkiaikaisena linnana idänreitin varrella.
Jotain salamyhkäistä siellä on koska linnavuoren juurelle pysäköimäni auto ei suostunut enää käynnistymään vaan piti viedä pois hinausautolla !

Lue lisää

On ainakin vieressä vierailtu. Ei tavallinen tallaaja siitä mitään viisastu. Lieneekö koskaan kukaan arkeologi tutkinut mitään?

Karkuvuoren nimi viittaa kyllä mukavasti pakolinnaan.

Paikan puolesta voisi kuvitella Pispalassa olleen joskus puolustuslinnan, vaikka argeologisia löytöjä eikä kansanperinnettä aiheesta olekaan, ellei nyt sitten Tahmelan lähdettä - vanhaa uhrilähdettä - lasketa sellaiseksi.

Kuningas sana suomenkielessä on germaaninen laina. Ei ne ole kummosia kuningaskuntia olleet ainakaan muualla kooltaan ne varhaiskeskiaikaset. Esim Irlanti ja Wales on olleet pullollaan kuningaskuntia. Kuningas on ollut kai lähinnä niinkuin päällikkö Aladobix Asterixissa, kyläpäällikkö lähinnä.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Torsburgen

http://www.guteinfo.com/?id=1773

http://www.google.fi/search?q=torsburgen&hl=fi&biw=1608&bih=871&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=GFm6TsaLLaTj4QS0yPSOCA&sqi=2&ved=0CDkQsAQ

http://da.wikipedia.org/wiki/Lollands_Østerborg

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rapolan_muinaislinna

10 6

10+6 kirjoitti:

http://sv.wikipedia.org/wiki/Torsburgen

http://www.guteinfo.com/?id=1773

http://www.google.fi/search?q=torsburgen&hl=fi&biw=1608&bih=871&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=GFm6TsaLLaTj4QS0yPSOCA&sqi=2&ved=0CDkQsAQ

http://da.wikipedia.org/wiki/Lollands_Østerborg

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rapolan_muinaislinna

10 6

Lue lisää

Hyviä linkkejä, täytynee lukea ajatuksella. Nopeasti vilkaistuna näyttää Rapolaa isommalta. Mitähän kieltä rakentajat/asukkaat puhuneet?

Alkuperäisen kysymyksen jälkeen on vuonna 2013 Hjalmar Appelgrenin Suomen muinaislinnat -väitöskirjasta julkaistu uusi näköispainos.

Löytyy vähän sieltä sun täältä, mahdollisesti myös divareista. Lie asiasta kiinnostuneille jonkinlainen pakkohankinta.