Kuussa on pinnalla pulveria. Näin sanoo tiedemiehet.
Enin osa regoliitista on hienoksi jauhettua ainetta, kuupölyä. Aineena kuupöly oli uutta tieteelle. Murskan raekoko on noin 0,1 millimetriä. Regoliitillä ei ole mitään tekemistä maan mullan, eikä hienorakeisen hiekan tai hiesun kanssa, jota se raekooltaan myöskin muistuttaa. Pöly on särmikkyytensä ja tyhjyyden ansiosta erittäin tarttuvaa.
Huone pöly on tosi pienirakeista, Kuussa ei ole huonepölyä,
Enin osa regoliitista on hienoksi jauhettua ainetta, kuupölyä. Aineena kuupöly oli uutta tieteelle. Murskan raekoko on noin 0,1 millimetriä. Regoliitillä ei ole mitään tekemistä maan mullan, eikä hienorakeisen hiekan tai hiesun kanssa, jota se raekooltaan myöskin muistuttaa. Pöly on särmikkyytensä ja tyhjyyden ansiosta erittäin tarttuvaa.
Huone pöly on tosi pienirakeista, Kuussa ei ole huonepölyä,
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kuun pintamateriaalin koostumus on kaikille vielä täydellinen arvoitus.
Onko aines täysin homogeenista ja mikä on sen raekoko ja mistä alkuaineista materiaali koostuu ja kuinka upottavaa se on? tarvitseeko ehkä sukset tai lumikengät pysyäkseen pinalla?
Tämä tiedon puute johtuu siitä että Kuussa ei ole käyty, lähimmät kuvat Kuun pinnalta ovat törmäävien luotaimien viimeisistä hengenvedoista.
Eikö venäläiset käyneet kuussa ennen jenkkejä. Siis pystyivät laskeutumaan sen pinnalle ja ottamaan kuvia. Tietenkin jos nekin oli huuhaata, sitten ymmärtää hyvinkin, miksi neukut vaikenivat jenkkien kuuhuijauksesta. Olikohan Nasan kuuhuijaus kosto NL:n huijaukselle. Nasa pisti paremmaksi ja onhan tossa huumoriakin mukana, jos oikein ajatellaan. Kun huijaus näytti menevän kansaan täydestä, niin mikä esti jatkamasta. Jenkki astronauttien oli kaikkien päästävä 'kuuhun', ettei kukaan kateuksissaan olisi alkanut puhumaan ohi suunsa. Todellinen salaseura. Varmaan saivat extra dollareita kuukuvista, kun niitähän leviteltiin ympäri maailmaa. Taitaapa asia olla niin, ettei siellä tosiaan kukaan eikä mikään ole käynyt tai käynyt on muttei palannut.
Kuuhun ei voida mennä, kun ei ole happea, mikä polttaisi polttoaineen rakettimoottorissa.
Kuuhun ei voida mennä, kun ei ole happea, mikä polttaisi polttoaineen rakettimoottorissa.
ihan niinkuin on esim avaruussukkulan ohjainmoottoreissakin, joilla sukkulan asentoa muutellaan.
Rakettimoottori on raketeissa käytettävä purkautuvan materiavuon avulla työntövoimaa tuottava moottori, joka ei käytä ulkopuolista hapetinta, esimerkiksi ilmakehän happea.
Useimmat nykyiset rakettimoottorit ovat polttomoottoreita. Tällöin niitä kutsutaan kemiallisiksi rakettimoottoreiksi.
[muokkaa] Kemiallinen rakettimoottori
Kemialliset rakettimoottorit tuottavat työntövoiman kiihdyttämällä suuttimessa raketista poistuvia kuumia ja korkeapaineisia palamiskaasuja, jotka on yleensä aikaansaatu polttamalla ajoaineen polttoainetta hapettimella. Sekä polttoaine että hapetin kuljetetaan raketin mukana. Tämä mahdollistaa raketin toiminnan avaruuden tyhjiössä.
Raketin tehokkuutta kuvaa sen paloaikanaan aikaansaama nopeuslisä Δv eli delta-V, jota kuvaa Tsiolkovskin laki. Nopeuslisä riippuu raketin alku- ja loppumassan suhteesta, joka on 2000-luvun alussa monivaiheraketeilla 10:1 - 25:1. Mitä suurempi suhde sitä suurempi nopeus voidaan saavuttaa.
Yleisimmin käytetyissä kemiallisissa rakettimoottoreissa ajoaine voi olla eri faaseissa ja tämä vaikuttaa moottorin luokitteluun.
hyvin yleinen moottorityyppi on nesterakettimoottori (liquid rocket engine), joka perustuu nestemäisen hapettimen ja polttoaineen palamiseen. Tämä moottorityyppi on monimutkaisin, koska nesteen pumppaamiseen tarvitaan yleensä monimutkaiset turbopumput.
Tätä tyyppiä käytetään lähinnä suurissa kantoraketeissa, joissa tarvitaan paljon työntövoimaa. Tällaisia moottoreita käytetään myös avaruusaluksissa, joissa vaaditaan, että moottori voidaan sammuttaa ja käynnistää useita kertoja, mikä ei ole mahdollista, jos käytetään kiinteää ajoainetta. Esimerkiksi NASA:n Avaruussukkulan ohjaukseen käytetään noin 30 tällaista pientä rakettimoottoria.
Jotta särmikkyydellä ja tyhjyydellä olisi mitään vaikutusta tarttuvuuteen .
Pölyn märkyys syynä tarttuvuuteen.
Särmikkäät kappaleet tarttuu kyllä kuituiseen kankaaseen kiilaten ja jumiuten kuitujen väliin.
entiä millaista materiaalia astropuvut.
Ilma niinpaljon kiveä kevyempää ettei se mitään "kuohkeuta"
Olen saanut sellaisen kuvan, että ajattelet kuussa olevan jotain höttöä, johon uppoaa kuin veteen. Silloinhan kuuhun oltaisiin voitu mennä, jos pinta olisi ollut ja on kovaa. Tai jotkut muut syyt on esteenä kuuhun menolle, johon et muutenkaan usko. Eihän kuussa tietenkään tyhjiötä ole, mutta luin tieteellisestä julkaisusta, että regoliitti on suurimmaksi osaksi pulveria raekooltaan 0,1 ja on erittäin tarttuvaa. Hohhoijaakaan ei tiedä mitään tästä tarttuvuudesta. Se on kyllä ihme, ettei tiedä, kun on kuitenkin lukenut kaiken kuusta ja kaikesta muustakin.
Mitä ihmettä oikein hörhöilet retard?
Haukottele rauhassa vaan ja venyttele ennen ku alat hommiin. Varmaan taas koko yön debunkkaat. Mitähän pölyä tämä on? .
It was a myth that the fires burned so hot to cause the beams to give way and fail. In 10 seconds 110 stories were pulverized into DUST.
Denbunkkaas alkajaisiks toi myytti tosta ylhäältä
Paljonko kuussa on pölyä .Varovainen arvio sentistä kilometriin.
Enpä usko regoliitin tarttuvan kuin kankaaseen tai johonki hyvin pehmeään.
Märkänä tarttuu mihin vaan.
0,1 millin kuiva pulveri varmasti hyvin upottavaa ja epätarttuvaa.
eikä se ole homogeenistä.
ZZZ