Luin Kaukoretkien ilmoituksesta Latu ja Polku- lehdestä tällaista tekstiä:
Annapurna Trek - vaellusmatka Nepalissa
- Jo Katmandussa voi tuntea henkien ja jumalten läsnäolon, mutta viimeistään sen voi tuntea vaeltaessaan pitkin vehreitä laaksoja maailman korkeimpien lumihuippujen vartioidessa kulkua.
Onko joku missään matkoilla ollessaan tuntenut henkien ja jumalten läsnäolon?
Annapurna Trek - vaellusmatka Nepalissa
- Jo Katmandussa voi tuntea henkien ja jumalten läsnäolon, mutta viimeistään sen voi tuntea vaeltaessaan pitkin vehreitä laaksoja maailman korkeimpien lumihuippujen vartioidessa kulkua.
Onko joku missään matkoilla ollessaan tuntenut henkien ja jumalten läsnäolon?
Vastaukset 10
Vanhimmat
>>Onko joku missään matkoilla ollessaan tuntenut henkien ja jumalten läsnäolon?
niin kerrotaan lehdessä :)
"Turistien harhat lisääntyvät Jerusalemissa joulunaikaan
Jerusalem-syndrooma vie kymmeniä sairaalaan
Jos törmäät Jerusalemin kaduilla saarnamieheen vain valkoinen lakana asunaan, voi kyseessä hyvinkin olla Jerusalem-syndroomasta kärsivä turisti.
Kaupungissa toimitetaan vuosittain nelisenkymmentä ihmistä hoitoon sen jälkeen kun he ovat nähneet jumalallisia ilmestyksiä tai kuvitelleet olevansa itse jokin Raamatun hahmoista.Harhaisia turisteja havaitaan Jerusalemissa erityisesti joulunpyhien ja pääsiäisen tienoilla.
Matkaopas Avi Green muistaa muutaman vuoden takaa tapauksen, jossa 19-vuotias amerikkalaisnuori näki Itkumuurin aukeavan edessään ja Messiaan astuvan esiin.
- Hänestä tuli harhainen ja väkivaltainen. Hänet oli vietävä sairaalaan, Green muistelee.
Ilmiö on tunnettu Jerusalemissa vuosikymmenten takaa. Kaupunkiin perustettiin jo yli 20 vuotta sitten poliisin erikoisyksikkö, jonka tehtävänä on poimia harhoista kärsivät turistit kaduilta ja toimittaa heidät sairaalahoitoon."
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1467196
tässä mitään omituista.
Mitä mieltä Paarma mahtaisi olla tästä uutisoinnista?
Kun uskonnot perustuvat näkyihin ja harhoihin, niin miksi nuokin ihmiset sitten sairaalaan vietiin?
Paarma höpöttää tuota samaa harhaista väitettään hyvällä liksalla koko ajan. Miksi häntä ei laiteta sen pellepukunsa kanssa pehmustettuun koppiin ja tökätä piikkiä perseeseen?
Artikkelin lopussa oli tällainen pätkä:
"Psykiatrit ovat erimielisiä siitä, onko Jerusalem-syndrooma todella oma oireyhtymänsä. Toisten lääkäreiden mielestä oireet johtuvat henkilön aikaisemmista mielenterveysongelmista, joita Raamatun paikoissa vierailemisen nostattama tunnekuohu vahvistaa.
Sekavuutta ja heikotusta ovat turisteille aiheuttaneet myös esimerkiksi Rooman taideaarteet.
- Jerusalem ei tee näistä ihmisistä psykoottisia. Kaupunki vain vahvistaa heidän aiempia mielenhäiriöitään, Jerusalemin piiripsykiatri Moshe Kalian uskoo."
Eikös tässä lähennellä jo hyvinkin sitä psykoottista tilaa, mitä olemme kauan aikaa väittäneet uskontojen aiheuttavan?
Uskonnollisuus on psykoosi, lievä tai vähemmän lievä ja pahimmillaan johtaa ihmisen lepositeisiin toipumaan.
Liitänpä tähänkin toisessa ketjussa olleen kirjoitukseni.
Minulla oli mahdollisuus vierailla pari vuosikymmentä sitten Puolassa. Silloin eletttin vielä rautaisen esiripun aikaa. Kevät oli kauneimmillaan. Maa vihreänä, kukat kukkivat, linnut lauloivat ja kaikkialla oli kevään tuoksua. Kiersimme kirkot, museot, nähtävyydet niin kylissä kuin kaupungeissakin.
Erityisen mieleenpainuvaa oli vierailla keskitysleirillä ja nähdä ihmisen pahuus vieläkin selvästi aistittavana. Yhtäkkiä vaimoni hämmästeli yhtä asiaa, jota itse en ollut ollenkaan havainnut: "Miksi täällä ei linnut laula ja perhoset lentele?" Lähietäisyydellä olleessa kirkkopuistossa olimme juuri ihailleet mustarastaan ja muiden lintujen laulua. Keskitysleirin ympäristökin oli aivan hiljainen, ikäänkuin luonto vieläkin karttoi paikkaa, missä pahuus oli riehunut raaimmalla tavalla. Jumalan omaisuuskansaa oli raiskattu ja tapettu. Jumalan antaman elämän lahjaa oli tieten tahtoen vähätelty ja poljettu sen arvo maan lokaan.
Siellä ei edes linnut laulaneet eikä perhoset lennelleet!
Eihän ne linnut laula keskitysleirillä, kun ei siellä ole puita, pensaita tai mitään muutamaan missä linnut olisivat. Keskitysleireillä maa on soraa, asfalttia tai muuten parkkiintunutta kovaa aineista, josta linnut voivat saada vain vähän ravintoa, jos ei alueella ei ole ruokaa, ei siellä myöskään paljoa lintuja ole. Lintujen "laulu" kuuluu olennaisesti pesintään, ja kuten jo tuossa mainitsinkin ei keskitysleirin alueella ole paljoa puita, eikä muitakaan pesintäpaikkoja. Keskitysleireistä poiketen kirkot ja muut nähtävyydet sijaitsevat useimmiten puistojen, pensaiden, metsien ja torien läheisyydessä, joissa linnuille on paljon ruokaa ja pesintäpaikkoja saatavilla, joten siellä on helppo kuulla linnun "laulua", toisin kuin vanhoissa keskitysleireissä. Ei tähän linnunlaulun puutteeseen kannata mitään joulupukkia tai muutakaan jumalolentoa sotkea.
jos vähänkin funtsii.
Ei täällä maaseudullakaan joka kylässä ole kirkkoa, mutta linnunlaulua kyllä riittää niin ettei aamuyöllä tahdo enää saada nukuttuakaan.
...mutta ei yhtään linnun laulua.
Mahdatko olla koskaan vieraillut keskitysleirissä? Vuosikymmenien saatossa sinne on kyllä puita kasvanut, tutkin vielä varmuudeksi ottamani valokuvatkin.
Yrityksesi selittää ilmiö oli kyllä ilmiömäisen kekseliäs, mutta totuudenvastainen.
Käypä varmistukseksi vielä atteraamatun wikipedian sivuilla ja laita hakusanaksi Stutthof, niin tiedät, mistä todella puhutaan!!
tunnen usein syvää rauhaa ja koen levollista oloa, mutta en kylläkään mitään henkien ja jumalten läheisyyttä ole huomannut.
Kun tunturin huipulta katsoo kauas huomaa taas kerran oman pienuutensa.