Nato suojelee koko Suomea. Suomi on erittäin tärkeä lännelle. Olemme aina torjunneet kommunismin. Toimimme kaikkialla maailmassa laajalti. Suomen ja USA:n henkinen side on äärimmäisen vahva. Talvisota ja venäläisten tärvelemä Karjala on koko maailman tiedossa. Venäläistä rikollisuutta pohditaan ja yritetään saada heille lääkkeitä ja autoja. Pitää muistaa myös, että venäläisiä pääsee koko ajan pakenemaan, voimakas väheneminen ja hävytön länsimielisten vaino. Kelvoton terveydenhuolto ja puuttuva oikeuslaitos vähentää vaaraa, samoin rypälepommit ja miinat ovat tarpeellisia. Uusia korvaavia aseita kehitämme vihollista vastaan yhdessä ystävämaiden kanssa. Kaikki ratkaisut tukevat yhtenäisyyttämme lännessä ja halua yhdessä koko lännen kanssa toimia Natossa rauhan puolesta.
Nato on yhtä tärkeä jokaiselle suomalaiselle, ketään ei ylenkatsota.
Puolueeton Nato on itsestäänselvyys täällä kotona lännessä. Suomalaiset ovat osaajia kaikilla aloilla. Länsimaiset demokratiat turvaavat koskemattomuutensa aina Naton avulla.
Nato on yhtä tärkeä jokaiselle suomalaiselle, ketään ei ylenkatsota.
Puolueeton Nato on itsestäänselvyys täällä kotona lännessä. Suomalaiset ovat osaajia kaikilla aloilla. Länsimaiset demokratiat turvaavat koskemattomuutensa aina Naton avulla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eilisissä Tuomio -ohjelmassa oli hyviä kommentteja siitä, miksi ei kannata mennä Natoon.
Suomen ei aikoinaan tarvinnu torjua kommunismia, koska Neuvostoliitto ei halunnu meidän olevan kommunistinen maa.
Suomi oli Neuvostoliiton ikkuna länteen.
Luepa jostain, miksi Neuvostoliitto hyökkäsi -39 vuonna Suomeen.
Puheet, 11.3.2008
Ulkoministeri Kanervan puhe eduskunnan täysistunnossa Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen täydentävään toimintaan
Ulkoministeri Ilkka Kanervan puhe 11. maaliskuuta 2008 eduskunnan täysistunnossa Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) täydentävään toimintaan.
Muutosvarauksin
Arvoisa puhemies,
Suomen puolustuksen vahvuuksia ovat läpi aikojen olleet yleinen asevelvollisuus ja vahva maanpuolustuksen tahto. Olemme aina puolustaneet koko maata. Niin teemme myös jatkossa.
Kansainvälinen kehitys asettaa kuitenkin uusia vaatimuksia sille, kuinka huolehdimme suomalaisten turvallisuudesta. Terrorismi ei tunne rajoja, alueelliset konfliktit heijastuvat laajasti ympäröivään maailmaan eikä luonnonkatastrofi kosketa vain kriisialueella asuvia ihmisiä.
Niin YK, Nato kuin myös EU etsivät keinoja vastata tämän päivän haasteisiin. Yhtenä osana on kokonaisvaltainen kriisinhallinta, eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen kriisinhallinnassa ja jälleenrakennustyössä, siviilikriisinhallinnan keinojen vahvistaminen, siviili-sotilaskoordinaation lisääminen, sekä nopean toiminnan kyvyn kehittäminen niin sotilaallisessa kuin myös siviilikriisinhallinnassa. Suomi on tässä työssä ollut aktiivisesti mukana. Meillä on osaamista ja annettavaa.
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin on siis väline huolehtia omasta valmiudestamme, kyvystä vastata entistä vaativampiin haasteisiin.
Tätä kautta kannamme myös kansainvälistä vastuuta rauhanturvasta ja kriisinhallinnasta, olemme mukana estämässä konfliktien leviämistä, lisäämässä vakautta ja turvaamassa inhimillisen elämän ehtoja kriisialueilla. Taustalla on Yhdistyneiden kansakuntien kehittyneille maille osoittama pyyntö panostaa kriisinhallinnan vaativaan kärkeen.
Kriiseihin on puututtava nopeasti, hädässä olevia on autettava heti - ei viidestoista päivä!
Naton nopean toiminnan joukot (NRF) on yksi väline, jolla pyritään vastaamaan tämän päivän kriisinhallinnan vaatimuksiin. Suomen osallistuminen on luonnollinen jatko 50-vuotiselle korkean profiilin rauhanturvatoiminnallemme ja Suomelle hyvin sopivalle kriisinhallinnalle. Se on määrätietoinen, mutta sittenkin lyhyt askel tiellä, jonka edellinen hallitus jo avasi. Vuoden takaisen ensiharppauksen jälkeen Nato on kaiken lisäksi kehittänyt NRF-konseptiaan tavalla, joka nyt aiempaa paremmin sopii Suomen toimintapolitiikkaan, korostaen Natoon kuulumattoman maan omaa valinnanvapautta.
Tämän selonteon myötä Suomi vahvistaa Natolle kiinnostuksensa osallistua NRF:ään. Seuraavassa vaiheessa Pohjois-Atlantin neuvosto (NAC) käsittelee asian ja tekee päätöksensä Suomen kutsumisesta mukaan.
Muille kuin Nato-maille on NRF-joukoissa varattu täydentävä rooli. Nato ei siis laske osallistumisemme varaan, emmekä me sido käsiämme etukäteen.
Saamme kuitenkin kaiken hyödyn, tiedon, harjoittelun ja kokemuksen sekä kansainvälisen yhteensopivuuden osallistumisemme kautta. Tämä on meille erittäin tärkeää. Emme myöskään kaihda vastuutamme. Tarkoitus on kokemuksemme myötä katsoa, millaisia käytännön vastuita Suomi voi kenttätasolla hoitaa.
Tämän selonteon myötä Suomi ei ole osallistumassa NRF-joukkojen päivystysvuoroihin. Se rajaa mahdollisuuksiamme, mutta jättää oven auki operaatioihin osallistumiselle.
Monia yksityiskohtia onkin tarpeen selvittää jatkokeskusteluin Naton kanssa, ja niistä on luonnollisesti myöhemmin sovittava Naton kanssa. Miten Suomi osallistuu, mitä voimavaroja olemme valmiita tarjoamaan, ja millä aikataululla olemme valmiita osallistumaan, ovat luonnollisesti Suomen käsissä ja päätettävissä.
Suomi on jo tänä päivänä mukana haastavissa kriisinhallintatehtävissä - esimerkkinä Naton operaatiot Afganistanissa ja Kosovossa sekä EU:n käynnistymässä oleva operaatio Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Kun nyt harkitsemme NRFään osallistumista, silmämääränä voi pitää sitä, että tuskin joudumme vaativampiin tehtäviin kuin missä jo olemme mukana. Tässä suhteessa NRF- osallistuminen ei merkitse meille laadullista muutosta.
Tähänastisesta NRF-toiminnasta ei välttämättä voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, miten nopean toiminnan joukkoja mahdollisesti käytettäisiin. Lähtökohtana NRF:n kehittämisessä on ollut, että joukkoja voitaisiin käyttää hyvin erilaisissa tehtävissä. Ja kuten sanottu, Suomi rauhankumppanimaana määrittelisi itse, mihin operaatioon se mahdollisesti päättäisi osallistua.
Arvoisa puhemies,
hallituksen ensisijainen velvoite on huolehtia Suomen omasta kansallisesta puolustuksesta.
Kansainvälisiä velvoitteita me arvioimme ennen muuta Euroopan unionin jäsenmaana. Siksi vastuu EU:n kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisesta nousee Nato-yhteistyön edelle.
Marssijärjestys on selvä.
NRF:llä on kuitenkin huomattava merkitys EU:n nopean toiminnan kyvyn kehittämistä ajatellen. EU:n taisteluosastot ja NRF ovat toisiaan tukevia kokonaisuuksia. Suomen edun mukaista on, että näitä kehitetään käsi kädessä, mahdollisimman pitkälle samojen standardien ja menettelytapojen pohjalta. EU-joukot koulutetaan Naton NRF-harjoituksissa.
Osallistumista NRF-toimintaan on valmisteltu myös epävirallisesti poliittisen opposition kanssa. Kiitän asiallisista keskusteluista ja vastuunkannosta. Nämä keskustelut ovat myös vaikuttaneet valmisteluun. On hyvä nähdä, ettei Suomen poliittinen kenttä ole yhtä herkkä suhdanneluonteisille ulkopoliittisille kannanotoille kuin vaikkapa naapurimaassamme Ruotsissa.
Tulkoon pimeys ja pimeys tuli.