Aspergerin diagnostiset kriteerit?

Nukkuva kissa

Mitkä aspergerin oireyhtymän diagnoosikriteerit ovat tällä hetkellä käytössä Suomessa? Voiko käytössä olla useampia diagnoosikriteerejä siten, että joku neurologi (tai muu henkilö jolla on oikeudet diagnooseja asettaa) jossain toimipisteessä käyttää kriteeristöä A ja joku toinen käyttää kriteeristöä B? Jos näin on, mistä saan etukäteen tietää, mikä kriteeristö on kenelläkin lääkärillä käytössä? Tekeekö lääkäri diagnoosin yksinomaan diagnoosikriteerien pohjalta vai kuuluuko as-tutkimuksiin jotain epämääräisempääkin selvittelyä?

Yhden diagnoosikriteeristön mukaan olen asperger, mutta toisen kriteeristön mukaan en aivan ole... Mikä eteen? Minulla on ongelmia arjessa, opiskelussa ja ihmissuhteissa, ja näistä syistä tarvitsisin as-diagnoosin: haluaisin selittää ihmisille hieman sitä miksi kaikki asiat eivät aina suju ja miksi olen monissa tilanteissa niin omituinen. Ilman virallista diagnoosia valtaosa ihmisistä ei usko eikä hyväksy selityksiäni, vaan saattavat jopa tokaista "eihän sinulla ole edes diagnoosia.."

Kiitos vastauksesta!

7

3309

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kriteereistä..

      Tekeekö lääkäri diagnoosin yksinomaan diagnoosikriteerien pohjalta vai kuuluuko as-tutkimuksiin jotain epämääräisempääkin selvittelyä?

      Ei tee. Diagnoosin saaminen edellyttää tarkkoja tutkimuksia ja lapsuutesi läpikäymistä. Kuten varmasti tiedätkin, niin Aspergerin syndrooma on syntymästä kuolemaan asti oleva ominaisuus. Tämän vuoksi on selvitettävä, että as-piirteet ovat täyttyneet jo lapsuudessa.

      Muista myös, että Aspergerin syndrooma on erittäin lähellä lukuisia muitakin "ongelmia", esimerkiksi persoonallisuushäiriöitä, joten as-diagnoosin sijaan saatatkin saada tietää itsestäsi jotain aivan muuta. Ihminen voi myös olla 'outo' "muuten vain", sairastamatta mitään tai omaamatta mitään muutakaan poikkeavuutta. Tämäkin on syytä pitää mielessä.

      • Nukkuva kissa

        As-piirteeni ja erikoisuuteni olivat havaittavissa nimenomaan jo lapsena.

        Olen aiemmin epäillyt itselläni jonkinlaista outoa persoonallisuushäiriötä, mutta minkään yksittäisen persoonallisuushäiriön kohdalla eivät kriteerit ja tunnuspiirteet ole täyttyneet täysin, ja lisäksi persoonallisuushäiriöt harvemmin tulevat esiin jo varhaisessa lapsuudessa.


      • kriteereistä...
        Nukkuva kissa kirjoitti:

        As-piirteeni ja erikoisuuteni olivat havaittavissa nimenomaan jo lapsena.

        Olen aiemmin epäillyt itselläni jonkinlaista outoa persoonallisuushäiriötä, mutta minkään yksittäisen persoonallisuushäiriön kohdalla eivät kriteerit ja tunnuspiirteet ole täyttyneet täysin, ja lisäksi persoonallisuushäiriöt harvemmin tulevat esiin jo varhaisessa lapsuudessa.

        Tässä tapauksessa diagnoosin saaminen ei todennäköisesti aiheuta sinulle ongelmia, jos kaikki Aspergeriin viittaava on ollut havaittavissa jo lapsena. Ovatko vanhempasi 'käytettävissäsi'? As-tutkimuksissa käytetään tavallisesti myös vanhempien kertomaa hyväksi as-epäillyn lapsuutta kartoitettaessa ja joissain tapauksissa diagnoosin saamisen esteeksi onkin tullut nimenomaan jonkun sellaisen puuttuminen, joka olisi osannut kertoa, millainen diagnosoitava oli lapsena.

        "lisäksi persoonallisuushäiriöt harvemmin tulevat esiin jo varhaisessa lapsuudessa"

        Tuokin on aivan totta, pahoittelen mikäli koit viestini turhan kyseenalaistavana. Välillä tulee vain sellainen tunne, että täällä käyvät ihmiset kyselemässä as-diagnoosia suunnilleen "olen aina ollut ujo, onko mahdollista että olen Asperger?"-tyylisillä viesteillä. Tämän vuoksi olen alkanut tulla hieman kärkkääksi. Sinun tapauksessa kyllä suosittelen ehdottomasti tutkimuksiin hakeutumista, koska on totta, että diagnoosin saaminen voi tuoda suurenkin helpotuksen assin elämään.


      • ritalin
        kriteereistä... kirjoitti:

        Tässä tapauksessa diagnoosin saaminen ei todennäköisesti aiheuta sinulle ongelmia, jos kaikki Aspergeriin viittaava on ollut havaittavissa jo lapsena. Ovatko vanhempasi 'käytettävissäsi'? As-tutkimuksissa käytetään tavallisesti myös vanhempien kertomaa hyväksi as-epäillyn lapsuutta kartoitettaessa ja joissain tapauksissa diagnoosin saamisen esteeksi onkin tullut nimenomaan jonkun sellaisen puuttuminen, joka olisi osannut kertoa, millainen diagnosoitava oli lapsena.

        "lisäksi persoonallisuushäiriöt harvemmin tulevat esiin jo varhaisessa lapsuudessa"

        Tuokin on aivan totta, pahoittelen mikäli koit viestini turhan kyseenalaistavana. Välillä tulee vain sellainen tunne, että täällä käyvät ihmiset kyselemässä as-diagnoosia suunnilleen "olen aina ollut ujo, onko mahdollista että olen Asperger?"-tyylisillä viesteillä. Tämän vuoksi olen alkanut tulla hieman kärkkääksi. Sinun tapauksessa kyllä suosittelen ehdottomasti tutkimuksiin hakeutumista, koska on totta, että diagnoosin saaminen voi tuoda suurenkin helpotuksen assin elämään.

        Minä olen alkanu tulla hieman kärkkääksi, kun aina mainostetaan sitä lapsuuden merkitystä. Edelleen väitän, että asperger ei lapsuuden merkityksen osalta eroa mitenkään esim. psykopaatista.
        Mielestäni taitava kliinikko, joka tuntee hyvin aspergerin, pystyy tunnistamaan sen henkilön persoonasta.

        Lapsuus on mielestäni lähinnä siinä mielessä merkittävä, että asperger saattaa selvemmin näyttäytyä lapsella, kuin aikuisella. Aikuinen assi ei välttämättä ole mitenkään kovin erikoinen.


        Diagnoosin merkityksestä voidaan olla montaa mieltä. Ehkä tuo mielenrauhan siitä, että on selitys ongelmilleen... Mutta onko se ollenkaan mielenrauhaa. Mielestäni mielenrauhaa on se, kun pystyy elämään ilman sellaisia välillisiä nimityksiä. Tärkeämpää on tuntea itsensä, kuin saada uusi nimi.
        Toisekseen asiasta ei voi kenellekkään kertoa, kun katsoo vaikkapa ihmisiä koulussa, niin varmaan raavittaisiin silmät päästä, jos sanoisin julkisesti, että olen assi... lähtisi tuhat peräöntä juorua liikkeelle, oireyhtymä saisi ihan uusia merkiyksiä, motiivini vääristeltäisiin kaiken aikaa. Luultavasti jonainen kauniina päivänä saisin puukosta, koska olen "autistinen psykopaatti".


      • aspegerin
        ritalin kirjoitti:

        Minä olen alkanu tulla hieman kärkkääksi, kun aina mainostetaan sitä lapsuuden merkitystä. Edelleen väitän, että asperger ei lapsuuden merkityksen osalta eroa mitenkään esim. psykopaatista.
        Mielestäni taitava kliinikko, joka tuntee hyvin aspergerin, pystyy tunnistamaan sen henkilön persoonasta.

        Lapsuus on mielestäni lähinnä siinä mielessä merkittävä, että asperger saattaa selvemmin näyttäytyä lapsella, kuin aikuisella. Aikuinen assi ei välttämättä ole mitenkään kovin erikoinen.


        Diagnoosin merkityksestä voidaan olla montaa mieltä. Ehkä tuo mielenrauhan siitä, että on selitys ongelmilleen... Mutta onko se ollenkaan mielenrauhaa. Mielestäni mielenrauhaa on se, kun pystyy elämään ilman sellaisia välillisiä nimityksiä. Tärkeämpää on tuntea itsensä, kuin saada uusi nimi.
        Toisekseen asiasta ei voi kenellekkään kertoa, kun katsoo vaikkapa ihmisiä koulussa, niin varmaan raavittaisiin silmät päästä, jos sanoisin julkisesti, että olen assi... lähtisi tuhat peräöntä juorua liikkeelle, oireyhtymä saisi ihan uusia merkiyksiä, motiivini vääristeltäisiin kaiken aikaa. Luultavasti jonainen kauniina päivänä saisin puukosta, koska olen "autistinen psykopaatti".

        - käyttämä termi potilaistaan 1940-luvulla...

        - kehitys on mennyt huimasti eteenpäin...

        - nyt puhutaan autismin kirjosta...

        - asperger diagnosoidaan edelleen varsin myöhään...

        ...jotkut eivät diagnoosia halua...

        - diagnoosin tarvitsee yleensä erilaisiin tukitoimiin...


      • Asperger pojan äiti

        As-henkilöt syntyvät terveinä eivätkä ole pikkulapsina mitenkään poikkeavia. As-oireet alkavat tulla esiin vasta 3-4:n vuoden iässä. Diagnoosi voidaan tehdä noin 5-vuotiaana.

        Suomessa on näitä diagnooseja tehty vasta noin 10 vuotta, joten aikuisväestössä on paljon diagnosoimattomia tapauksia. As ei parane, mutta as-henkilöt, jotka yleensä ovat älykkäitä, oppivat elämään poikkeavuutensa kanssa.

        Aspergerin syndroomalla ei ole mitään tekemistä persoonallisuushäiriöiden kanssa, mutta totta kai as-henkilökin voi sairastua psyykkisesti, jos häntä jatkuvasti kohdellaan väärin.


    • että osa

      alan lääkäreistä on paneutunut Aspergeriin siinä määrin, että dg:n saa, jos on vahva näyttö.
      Mikä on sitten vahva näyttö? Sen päättää k.o lääkäri/neurologi.
      Kun oma lapsi sai dg:n sitä edelsi pitkä tutkimusjakso ja tuolloin diagnosointi oli vasta alussa suomessa, eli n 10 v sitten.

      Vanhempien keskusteluryhmä kokoontui ( ilm autismiliitto käynnisti) ja kävin useita kertoja kuuntelemassa toisten vanhempien kokemuksia ja tapauskertomuksia, miten lapsi oireili, miten pääsi lääkäriin ja tutkimuksiin...miten dg jne?
      Kirjoa löytyi ja erilaisia kokemuksia ja siinä sai samalla vertaistukea.

      Sellaisessa tilaisuudessa kävi myös eräs isä, jolla oli jo aikuistuva opiskeleva poika, jolla oli ollut vaikeuksia pitkän aikaa ja perhe oli ymmällään, mikä oli takana. Isä oli jostain lukenut Asssista ( oli silloin usein lehdissä esillä, kun oli uusi...) ja isä vei pojan asiantuntevalle neurologille, kertoi koko pojan kehityksen ja missä asioissa on ollut vaikeuksia elämän aikana. As dg oli tullut heti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      66
      3402
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      46
      3212
    3. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      127
      2820
    4. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      45
      2574
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1963
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1860
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1646
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      87
      1525
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1340
    10. Et siis vieläkään

      Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k
      Ikävä
      39
      1291
    Aihe