Kuka neuvotteli sopimuksen. Olisi varmaan saatu Leningrad kaupan päällisiksi, jos olisi ollut joku kyvykkäämpi neuvottelija paikalla.
Stalinilla oli tuolloin kova kiire Berliiniin ja muut liittoutuneet sympatisoivat pientä Suomea. Lisäksi maihinnousu Suomeen olisi ollut vaikea. Jos vaikkapa vain Rutsilla olisi ollut hieman enemmän sisua ja Suomella paremmat neuvottelijat, niin Suomi olisi vieläkin kokonainen.
Stalin sen sijaan osasi kyllä laittaa vaatimuksensa kattoon ennen neuvottelupöytään istumista. Onko Suomi täynnä ääliöitä? Vai istuiko Suomen puolella neuvottelupöydässä punikkien myyrä?
Lainaan hieman tarinaa:
"Neuvostoliitto aloitti 10. kesäkuuta suurhyökkäyksen Suomeen. Sosiaalidemokraattien Karl-August Fagerholm pyysi 27. heinäkuuta Heinrichsiä esittämään ns. lojaalin opposition laatiman ohjelmaehdotuksen marsalkalle. Fagerholm totesi, että sodan lopettaminen Neuvostoliiton kanssa oli saatava mitä pikimmin aikaan. Valtionpäämiestä piti vaihtaa. Eduskunta valitsi 4. elokuuta Mannerheimin Rytin tilalle, ja sotatoimet lopetettiin 4.-5.9. Suomen rauhanneuvotteluvaltuuskunta lähti Moskovaan, jolloin mukana oli myös Yleisesikunnan päällikkö Heinrichs. Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19. syyskuuta Moskovassa."
Oletettavasti Fagerholm sai ohjeet suoraan Neuvostoliitosta ja oli kuten muutkin SDP:ssä, todellisuudessa puna-armeijan myyrä Suomen poliittisessa koneistossa. Sama lienee tilanne edelleenkin SDP:ssä? Fagerholmin urahan koki sievoisen tähdenlennon sodan jälkeisinä vuosina, herää kysymys, kuka häntä oli tukemassa? Neuvostoliitto?!
Stalinilla oli tuolloin kova kiire Berliiniin ja muut liittoutuneet sympatisoivat pientä Suomea. Lisäksi maihinnousu Suomeen olisi ollut vaikea. Jos vaikkapa vain Rutsilla olisi ollut hieman enemmän sisua ja Suomella paremmat neuvottelijat, niin Suomi olisi vieläkin kokonainen.
Stalin sen sijaan osasi kyllä laittaa vaatimuksensa kattoon ennen neuvottelupöytään istumista. Onko Suomi täynnä ääliöitä? Vai istuiko Suomen puolella neuvottelupöydässä punikkien myyrä?
Lainaan hieman tarinaa:
"Neuvostoliitto aloitti 10. kesäkuuta suurhyökkäyksen Suomeen. Sosiaalidemokraattien Karl-August Fagerholm pyysi 27. heinäkuuta Heinrichsiä esittämään ns. lojaalin opposition laatiman ohjelmaehdotuksen marsalkalle. Fagerholm totesi, että sodan lopettaminen Neuvostoliiton kanssa oli saatava mitä pikimmin aikaan. Valtionpäämiestä piti vaihtaa. Eduskunta valitsi 4. elokuuta Mannerheimin Rytin tilalle, ja sotatoimet lopetettiin 4.-5.9. Suomen rauhanneuvotteluvaltuuskunta lähti Moskovaan, jolloin mukana oli myös Yleisesikunnan päällikkö Heinrichs. Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19. syyskuuta Moskovassa."
Oletettavasti Fagerholm sai ohjeet suoraan Neuvostoliitosta ja oli kuten muutkin SDP:ssä, todellisuudessa puna-armeijan myyrä Suomen poliittisessa koneistossa. Sama lienee tilanne edelleenkin SDP:ssä? Fagerholmin urahan koki sievoisen tähdenlennon sodan jälkeisinä vuosina, herää kysymys, kuka häntä oli tukemassa? Neuvostoliitto?!
Vastaukset 9
Vanhimmat
ellei se olisi niin surkuhupaisa.
niinhän se on. Totuuden kertoja ei ole koskaan kovin suosittu!
Rauhanehdoilla nyt ei ole mitään tekoa SDP:n kanssa, mutta tässä pientä kommenttia tuon ajan SDP:stä.
SDP:n tilanne oli sodan loppuvaiheessa se, että puolueessa oli pieni vähemmistö vasemmalla, jotka olivat lähellä SKDL:lää ja ei kovin lojaaleja Suomen hallitukselle. Tämä johtui kommunistien asemasta Suomessa. Tavallaan jotkut heidän edustajistaan pyrkivät vaikuttamaan SDP:n kautta. Kommunisteihin he pian liukenivatkin. Fagerholm taas ei kuulunut heihin, mutta oli kyllä aika pehmeä ja taipuvainen moneen. Mutta ei hänellä tuolloin mitään suurta vaikutusvaltaa ollut.
SDP oli tällöin Väinö Tannerin puolue. Tanner edusti Suomessa erittäin tiukkaa linjaa suhteessa Neuvostoliittoon, ehkä jopa liiankin. Tanner ja rintamalta palaavat sotaveteraanit organisoivat taitavasti SDP:n toiminnan seuraaviksi vuosiksi. Isänmaallinen taisteleva sosialidemokratia kävi armottomaan propagandahyökkäykseen kommunisteja vastaan. Kommunistien organisaatio solutettiin SDP:n vakoojilla ja kaikki heidän toimensa tehtiin tyhjäksi, vaikka kannatus oli suuri ja takana mahtava NKP. Kommunistien valta esim. ammattiyhdistysliikkeessä jäi haaveeksi. Suomi pelastui.
Sotaveteraanien SDP vuosina 1944-67 oli aivan eri kuin se tötsynpolttajien ja nuorten radikaalien puolue mitä se oli 1970-luvulla tai siitä eteenpäin. Tiettävästi muuten sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu Tanner oli kaikkein eniten vihattu suomalainen neuvostoliittolaisten edessä. Tanner ei käynyt heitä myöskään koskaan myöhemmin nöyristelemään, niin kuin kävi monelle muulle suomessa, törkeässä sotasyyllisyysoikeudessakin tuomituille.
NL saneli rauhanehdot. Ei niihin saanut muutoksia.Molotov oli voimansa tunnossa.
Fagerholmilla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. Sodan jälkeen hän yritti kyllä olla maltillinen, mutta koki pääministerinä mm yöpakkaset 1958.On mieletöntä väittää, että häntä tai jotain muuta sdp:n johtajaa olisi Moskovasta tuettu.
"Ryti allekirjoitti 31. heinäkuuta erokirjeensä teknisesti terveydentilaansa vedoten (oli tällöin kuitenkin ilmeisesti täysin terve) ja 4. elokuuta virkaanastunut uudeksi presidentiksi valittu Mannerheim katsoi Rytin tekemän sopimuksen olevan pätemätön ja solmi aselevon Neuvostoliiton kanssa."
Mannerheimillä oli niin kova kiire puukottaa Rytiä selkään, että hän solmi mitkä tahansa rauhanehdot Stalinin kanssa? Säälittävä totuus?
Marski laski omiin housuihinsa, siinä lienee ylitotuus?
Presidentti vaihtui juuri siksi, että Rytin sopimuksen katsottiin koskevan vain häntä.Rauhaan pääsemiseksi oli Saksasta sanouduttava irti. M. ilmoitti siitä kohteliaalla kirjeellä Hitlerille.
Rauhanehdoissas ei ollut neuvotteluvaraa. NL oli voittaja ja saneli ne. Oli vain pidettävä kiinni itsenäisyydestä. Siinä onnistuttiin.
riehuessa.
Nyt Mannerheimistä tuli tilanteen herra kun hänet oli Rytin eron jälkeen valittu presidentiksi. Kenraali Oskar Enckell lähetettiin Tukholmaan antamaan lisäselvityksiä Kollontaille.
Tiedustelematta Neuvostoliiton mielipidettä hän ilmoitti 2.9.1944 että Suomi pysyy omin voimin internoimaan saksalaiset joukot, EDELLYTTÄEN että vihollisuudet lakkaisivat itärajalla Suomen ja Neuvostoliiton välillä 3.9.1944 kuten ollaan sovittu. Suomalaisille joukoille voitaisiin antaa 6.9.1944 käsky vetäytymisen aloittamiseksi vuoden 1940 rajalle.
Näin Mannerheim luopui valloittamistaan alueista, ja jopa saada takaisin vuoden 1939 rajat.
Näin Mannerheim asetti Stalinin fait accomplin eteen. Stalin antoi tarpeelliset määräykset 7.9. ja Suomen neuvotteluvaltuuskunta ylitti rintamalinjan ja jatkoi lentokoneella matkaansa Moskovaan.
vai mitä höpiset?