avioliitossa. Ensimmäinen mieheni oli seurakunnanpalvelija Espoossa. Rakastin häntä syvästi. Hän kuoli syöpään. Harmagedonin jälkeen haluaisin hänet takaisin vierelleni vetreänä ja valppaana. Heivaan kaksi nykyistä sälliä ilomielin mäelle. Kuinka saan Jehovan kanssa sovittua asian ?
Olen kolmatta
kertaa
13660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
tunne asiat on aina vaikeita.EN osaa muuta sanoa kuin että jotka kuolee,ja herätetään on kuin enkeleitä.Mutta luota siihen et Jehova pitää huolen kaikkien ihmisten onnesta,ei kukaan oo paratiisis onneton
ihan kaikkea tämä oli pelkkä provo.
osa tänne kirjoittavista tärähtäneistä onkin provoja?
ottaa kantaa mutta jos on aloituksia jotka vaatisivat tervettä ajattelua niin hän ei koskaan ota kantaa,mutta se on totta Jt ei saa ajatella omin aivoihin ,kaikki on valmiiksi purtu hallintoelimessä,ja niin täytyy vastata
Ihan oikeasti ihminen voi surra tulevaisuuttaan taivaassa, kun on useamman perheen jäsen.
Useimmilla on se käsitys, että elämme paratiisissa perheittäin, kuten maan päälläkin.
Tavallisen maallikon järjellä mitaten paratiisissa kohtaamme aivan samat henkilökohtaiset ongelmat kuin elävässä elämässä.
Asia muuttuu, jos inhimilliset tunteemme katoavat hajoavan ruumiimme mukana, ja henkemme on vapaa kaikesta. Silloin tosin emme enää tunnista omaisiamme ja ystäviämme, emme hyvässä emme pahassa.
Liika miettiminen ahdistaa.
käy mielessä ja monet muutkin.Mutta Jehova on rakkaus ja varmasti ei kenelläkään joka saa elämän maan päälle ei oo paha olo,puhumattakaan niistä jotka saa elämän taivaaseen.
Ihmisten pitää luottaa Jehovaan ja Jeesukseen kuninkaana,jos sitä ei oo,silloin menee muiden mukana,ei kukaan pakota
käsitä,eikö niille jotka heittää hurttia huumoria löytyis joku palsta niille,pitääkö puhua paskaa ja ivata ihmisiä,jotka oikeesti haluais tietää jotain.Vois avata vaikka valehtelijoiden klubin
heille,myönnän et oon aikaste luottavainen ja pitäis kovettaa luonnetta
Et sinä ole luottavainen, vaan yksinkertainen.
on, että mihihkään kirjoitteluihin ei osallistuta, kysymyksiin ei vastailla seuran taholta.
Tänne kirjoittelee vain erotetut, hurahtaneet, tai joku itseään etsivä.
pohdin eri asioita,enkä esim.lähe su haukkumaan ny.Jotku ihmiset on liian naiivia,ku haluais auttaa.
Sä kai oot jo kevettanu tuntees ja sydämes,eikä mun tarvi prrustella kellekään itteeni,totesin vain et yritän vast edes suhtautua kriittisemmin eri kirjotuksiin,mut avoin ku oon toin sen esille,ei mua haittaa,mä uskallan olla oma itteni,kuka muu
Kuolemahan päättää avioliiton, ja olet sidottu nykyiseen mieheesi. Ellet sitten taktikoi ja tee aviorikosta ja saa avioeron, mutta sitten ei ole varmaa, pidetäänkö sinua seurakunnassa vai erotetaanko,ja jos erotetaan, otetaanko koskaan takaisin. Jos ei oteta, et tule ylösnousemuksia näkemäänkään, koska Harmagedon korjaa pois..
Toisekseen nykyisin ei enää puhuta seurakunnapalvelijoista. Mahdatko olla oikeasti/enää sisar?
Turhaa entisen kuolleen ukon takaisin saamisesta murehtia, jos oma paratiisiin pääsy on kysymysmerkkinä.
provo. Sika.
suuri helpotus, kun pääsen eroon akastani, joka oli pahasti huorahtava, ennenkuin hurahti jehovalaisiin.