Täällä käyty keskustelu vaalirahoituksesta on saamassa yhä merkillisempiä piirteitä. Helposti herää sellainen epäilys, että asioista ei ole oikeaa tietoa. Varsinkin yhteiskuntapolitiikasta oleva tieto on puutteellinen. Yritän tässä hieman selventää tätä näkökulmaa, viestini on varsin kuiva.
Vaalirahoituksessa on kaksi oleellista piirrettä yhteiskunnallinen ja puolueiden sisäinen.
Yhteiskunnalliseen osioon kuuluvat, yksityisten yritysten järjestämät salaiset avustukset. Mikäli vaalirahoitusta on annettu salaa, jonkin yrityksen toimesta, silloin herää epäilyt siitä, että korruptiosta on kyse. Suomessa lainsäädäntö on siten väljää, ettei korruptiosta voi oikeastaan syytettä nostaa, näyttökynnys on niin korkea. väljyydestä on se haitta, että myöskään epäilyistä ei voi puhdistautua. Oikeudenkäynti ei ole mahdollinen. Epäilyn varjo siis seuraa jatkuvasti, mikäli siihen on edes kohtalaisia perusteita. Puolueiden korruptio on erittäin vakava yhteiskunnallinen ongelma, koska se on vastoin yhteiskunnan moraalisia pelisääntöjä.
Ammattiliittojen avustukset ovat myös yhteiskunnallinen asia, ammattiliittojen toimenkuvaan kuuluva vaikuttaminen, vaatii toisaalta sitä, että myös poliitikkoja pyritään valitsemaan. Valinta kohdistuu tietenkin siihen ryhmään, jonka voi ajatella ajavan nimenomaan kyseiseen liittoon kuuluvan etuja. Moraalinen ongelma liittyy siihen, että rahoja joita jaetaan on kerätty ihmisiltä aivan toiseen tarkoitukseen, kuin yksittäisten ihmisten vaalien tuentaan. Rahojen käyttöä pitäisi pystyä valvomaan ja sen tulisi olla avointa.
Talkootyö, mikäli työväenyhdistysten tms.. talkootyön merkitystä pyritään mittamaan, samalla on pohdittava myös tupailtojen tms. vastaavien järjestelemisiä, nehän ovat samantapaista talkootyötä.
Puolueiden sisäinen vaaliavustustenjako, ei oikeastaan ole yhteiskunnallisesti vaikuttava asia, tietenkin sen avulla voidaan mitata puolueen eettisiä pelisääntöjä.
Työväenyhdistysten vaaliavustukset ovat puolueen sisäisiä ongelmia, tähän ryhmään kuuluu myös Ohjelma työ, Punajuuri, jne.. Yhdistykset ovat perustettu siksi, että ne keräävät rahaa, jotta aatteellisia ihmisiä saataisiin vallanpitäjiksi. Kyse ei siis ole mistään laittomasta korruptoituneesta toiminnasta. Ongelmana onkin se, miten rahoja on jaettu eri ehdokkaille?
Onko puolueiden sisällä olemassa moderni versio pitkistälistoista ja miten on mahdollista, että päätöksenteko on ollut vain harvojen ja valittujen käsissä, käytännössä myös salattujen henkilöiden? Tämä sama ongelma on myös Keskustapuolueen käsissä, mikäli kytkökset KMS.än voidaan osoittaa. Puolueen sisällä tapahtunut suosinta herättää vaikeita kysymyksiä, ne ovat kuitenkin vain yksilötasoisia.
Vaalirahoituksessa on kaksi oleellista piirrettä yhteiskunnallinen ja puolueiden sisäinen.
Yhteiskunnalliseen osioon kuuluvat, yksityisten yritysten järjestämät salaiset avustukset. Mikäli vaalirahoitusta on annettu salaa, jonkin yrityksen toimesta, silloin herää epäilyt siitä, että korruptiosta on kyse. Suomessa lainsäädäntö on siten väljää, ettei korruptiosta voi oikeastaan syytettä nostaa, näyttökynnys on niin korkea. väljyydestä on se haitta, että myöskään epäilyistä ei voi puhdistautua. Oikeudenkäynti ei ole mahdollinen. Epäilyn varjo siis seuraa jatkuvasti, mikäli siihen on edes kohtalaisia perusteita. Puolueiden korruptio on erittäin vakava yhteiskunnallinen ongelma, koska se on vastoin yhteiskunnan moraalisia pelisääntöjä.
Ammattiliittojen avustukset ovat myös yhteiskunnallinen asia, ammattiliittojen toimenkuvaan kuuluva vaikuttaminen, vaatii toisaalta sitä, että myös poliitikkoja pyritään valitsemaan. Valinta kohdistuu tietenkin siihen ryhmään, jonka voi ajatella ajavan nimenomaan kyseiseen liittoon kuuluvan etuja. Moraalinen ongelma liittyy siihen, että rahoja joita jaetaan on kerätty ihmisiltä aivan toiseen tarkoitukseen, kuin yksittäisten ihmisten vaalien tuentaan. Rahojen käyttöä pitäisi pystyä valvomaan ja sen tulisi olla avointa.
Talkootyö, mikäli työväenyhdistysten tms.. talkootyön merkitystä pyritään mittamaan, samalla on pohdittava myös tupailtojen tms. vastaavien järjestelemisiä, nehän ovat samantapaista talkootyötä.
Puolueiden sisäinen vaaliavustustenjako, ei oikeastaan ole yhteiskunnallisesti vaikuttava asia, tietenkin sen avulla voidaan mitata puolueen eettisiä pelisääntöjä.
Työväenyhdistysten vaaliavustukset ovat puolueen sisäisiä ongelmia, tähän ryhmään kuuluu myös Ohjelma työ, Punajuuri, jne.. Yhdistykset ovat perustettu siksi, että ne keräävät rahaa, jotta aatteellisia ihmisiä saataisiin vallanpitäjiksi. Kyse ei siis ole mistään laittomasta korruptoituneesta toiminnasta. Ongelmana onkin se, miten rahoja on jaettu eri ehdokkaille?
Onko puolueiden sisällä olemassa moderni versio pitkistälistoista ja miten on mahdollista, että päätöksenteko on ollut vain harvojen ja valittujen käsissä, käytännössä myös salattujen henkilöiden? Tämä sama ongelma on myös Keskustapuolueen käsissä, mikäli kytkökset KMS.än voidaan osoittaa. Puolueen sisällä tapahtunut suosinta herättää vaikeita kysymyksiä, ne ovat kuitenkin vain yksilötasoisia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pekkarisen valikoiva muisti pätkii pahasti
Minkälaisia johtopäätöksiä edellämainitusta ennakkotapauksesta voidaan vetää:
- kauppa- ja teollisuusministeri (valan vannonut) teki päätöksen noin 800 000 euron investointiavustuksesta osakeyhtiölle, joka jakaa verottomia pääomatuloja sijoittajille
- vuotta myöhemmin osakeyhtiö ostaa ministerin tukiyhdistykseltä tauluja 5 000 eurolla.
- oikeuskanslerin mielestä asia on selvä, kun puolustuksenaan ministeri esittää hänellä olevan valikoivan muistin. Ministeri ei muista mitenkään lähes viiden miljoonan markan "pikku" investointiavustusta osakeyhtiölle.
- saako ministeri yksin päättää osakeyhtiöiden satojentuhansien eurojen avustukset?
- muistaako joku toinen ministeriössä investointia, ja kuka asian valmisteli?
On vedettävä se johtopäätös, että ministeri voi antaa yrityksille satojen tuhansien eurojen tuet ja ottaa vastavuoroisesti yrityksiltä rahaa vaalikassaan ja sen on ihan OK?
Näin tulevat varmasti tekemään muutkin ministerit tulevaisuudessa - onhan meillä nyt ennakkopäätös, jonka mukaan - ei mitään korruptiota ole tapahtunut.
**
YRITYSTEN INVESTOINTITUET SAMOIN KUIN MAATALOUSTUET ON TEHTÄVÄ JULKISIKSI.
Edellä mainitut tuet maksetaan kansalaisten verorahoista, joten kansalaisilla on oikeus oikeusvaltiossa tietää, mihin verorahoja käytetään.
Ai niin, mutta onko suomi oikeusvaltio - Kepun ja Kokoomuksen häärätessä ja määrätessä?
Tämän kirjoittaja on aidosti huolissaan suomalaisten päättäjien moraalista. Eikö millään ole enää mitään väliä?
Kaikkein huolestuttavinta on se, että Kokoomuksen PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma) onnistuu Kepulaisten vaalirahoituksen avulla.
Kokoomus auttoi Kepun hallituskumppanikseen. Kepun vaalitappio oli näköpiirissä, joten tehtiin listat niistä Kepun ehdokkaista, joilla oli läpimenomahdollisuus ja jotka olivat mahdollisesti kuntapäättäjiä (kaavoitusapu).
Kun Kokoomus ja Kepu alkoivat hallita tätä maata Kokoomuksen PTS:aa alettiin toteuttaa.
Perintö- ja lahjaveroa vähennettiin 165 milj. euroa Kokoomuksen ja Kepun omilta intressiryhmiltä, vaikka Kokoomus oli kiristänyt varallisuusveron poiston jo demareilta hallituksessa ollessaan.
Alkoholi- ja energiaveroa korotettiin 300 miljoonalla eurolla - vaikka seuraukset tiedettiin - kiihtyvä inflaatio. "Teollisuusyrityksiä energiaveroa ei saa rasittaa", oli Kokoomuksen vaalitunnus - eikä se rasitakaan.
Viime vuonna 500 suurimmalla yrityksillä on mennyt paremmin kuin koskaan. Investointi- ym. tukia on siis jaettu muillekin kuin Suomi-Soffalle. Kokoomuksen intressiryhmä.
Maatalousyrittäjien tulokehitys on ollut kaikkein korkein (Tilastokeskuksen tulonjakotilasto). Kepun intressiryhmä.
Työntekijöiden ja työttömien tulokehitys on ollut kaikkein heikointa (tulonjakotilasto). Opposition intressiryhmät.
KOKOOMUKSEN VEROPOLIITINEN OHJELMA ON RIKKAIDEN 0-VEROTUS. KEPUN TAVOITTEENA ON VEROVAPAAT RÄLSSITILAT.
Ja näitä tavoitteita ne yhdessä toteuttavat. Seurauksena on se, että Suomessa on nyt 100.000 pienituloista enemmän kuin laman jälkeen eli noin 700.000.
Leipäjonot ovat yhä pitempiä ja asunnottomuus nousee uusin lukemiin vuokrien ja asuntojen hintojen karatessa pilviin.
Rahaa ei kukaan jaa vastikkeetta, rahan vastaanotosta seuraa aina kytkentä. Nyt onkin menneillään varsin hankala tilanne, joka liittyy (osin) näihin korruptioepäilyihin ja samalla myös yhteiskunnallisiin muutoksiin, jota hallitus on tekemässä. Suuri perusturvauudistus on, veroratkaisujen jälkeen, merkittävin, mikäli ajatellaan kansaa kokonaisuudessaan. Kuinka jatkossa tullaan tukemaan kaikkein heikommassa asemassa olevien tilannetta, onko avustukset jatkossa vastikkeellisia ja miten? Luodaanko siis rälssin lisäksi yhteiskuntaluokka, jonka on henkensä pitimiksi myytävä työtään, millä hinnalla tahansa?
Investointitukien tulisi olla läpinäkyviä, jo siksi, koska ne vääristävät vapaata kilpailua ja ovat merkki myös protektionismin olemassa olosta.
Vastaus kysymykseesi, kyllä ministerillä on valta päättää antamistaan avustuksista, myös yksityisille yrityksille. Ei myöskään ole mitenkään tavatonta, että muutaman sadan tuhannen avustus voi unohtua, se kun ei ole mitenkään poikkeuksellista toimintaa sinänsä. Pekkariselle tuli vain tämä avustus henkilökohtaiseksi ongelmaksi, koska kytköksiä oli löydettävissä.
Laki korruptiosta on niin väljä, ettei laittomuuksia ole tapahtunut, tämä on eräs esimerkki siitä. Pekkarisen kannalta tilanne on tietenkin hankala, epäily jää, toimipa hän miten suoraselkäisesti tahansa -jatkossa.
Minulla on vahva epäily siitä, että tulevaisuudessa tultaneen pitämään aika tarkkaa huolta myös yhteiskunnallisen moraalin toteutumisesta. Tämä on pakollista, koskapa median kiinnostus on herännyt. Ihmiset haluavat seurata päättäjiensä tekemisiä, näin myös sillä on mahdollisuus rahastaa. Eettiset pelisäännöt ovat muutettavissa näin rahaksi -vapaassa yhteiskunnassa, niin kuin kaikki muukin.
minulle ei ole vieläkään auennut se miksi ihmeessä tällaisen asian takia tärkeämmät ja yhteiskunnallisesti merkittävämmät asiat jäävät täysin pimentoon kun jaksetaan joka puolella jauhaa kuka antoi kenelle, miksi, missä ja miten.
Epäillään rahoitajien saaneen vastinetta rahoitukselleen päätösten muodossa. Todisteita ei vielä ole, mutta siksi tämä on niin kuuma peruna.
Mark Twain on joskus sanonut: "Vain ihminen kykenee katumaan tekemäänsä pahaa ja vain ihmisellä on siihen syytä".
Ajatuksessa on oikeastaan, tiivistetty inhimillisen olemassa olon eräs syvimpiä tekijöitä. Mikäli ihmisten perustarpeet ovat tyydytettyjä, seuraavaksi tulevat yhteisölliset tarpeet, toisten ihmisten läheisyyden ja kumppanuuden haenta. Yhteisöllisyys on siis perustarve, koska kyseessä on eräs olemassa olemisen kannalta välttämätön tekijä, myös yhteisöllisyyteen liittyvät säännöstöt ovat poikkeuksetta tärkeitä.
Syntyy varsin luonnollinen mekanismi, me vahdimme toistemme tekemisiä, sitä tiiviimmin, mitä tärkeämmistä ihmisistä tai asioista on kyse. Mikään ei ole tärkeämpi asia, kuin toisten ihmisten tekemiset, mikäli ajatellaan ihmisyyden syvintä olemusta.
Yhteiskuntaan liittyvät moraaliset arvot ovat myös keskustelunaiheina sikäli helppoja, että jokaisella on niistä oma kanta ja oikeastaan oikeita vastauksia ei ole. Moraalihan ei sinänsä ole faktinen, se on pikemminkin joustava säännöstö, jonka muutos on tosin niin hidasta, että sitä on vaikea havaita. Murrostilanteissa moraaliset muutokset voivat tosin olla varsin nopeita ja jopa yllättäviä. Nytkin on havaittavissa se, että poliitikot ovat toimineet aivan kuten ennenkin, vain ympäröivä todellisuus on oleellisesti muuttunut. Hölmistys on ymmärrettävää.
Siis, vaikka rationaalisesti ajatellen, yhteiskunnassa on paljon tärkeämpiäkin asioita, kuin puoluepukarien moraali, yksilöiden kannalta katsottaessa -mikään ei sen tärkeämpää ole.