Suomalaisten geenit?

...eivät ole aasialaisia.

Kaltaisia tanakoita tumppeja löytyy myös Ruotsista, eli sukusi voi olla sieltäkin.

Seuraavasta osoitteesta saa alkutietoa suomalaisten perimästä:
http://www.fidna.info/pmw/index.php?n=Main.HomePage

Hyvä esimerkki uudesta sukututkimuksesta:
http://www.ikosensuku.com/dna.pdf
On paljon eri sukunimiä, samalla Itä-Suomen perimällä.

Suomalaisia oli satoja vuosia sitten Ruotsissa ja Saksassa.
Mielenkiintoisia vaelluksia, edestakaisin.
Suomalaiset eivät ole yleensä Aasiasta tulleita.
Aasialaiset ovat haarautunneet osin samalta suunnalta.
Mutta emme ole mongoleja, olemme suomalaisia.
Hurjinta juttua löytää Googlettamalla: kadonneet sukukunnat
Siitä voi päätellä, miksi olemme sisukas kansa.
Babyloniasta pohjoiseen, maan ääreen.
Ei tiedettä, mutta mielenkiintoisia löytöjä.

[HS 12.5.2008]

Itä- ja Länsi-Suomen geneettiset erot hakevat vertaistaan Euroopassa.

Tuo raja on havaittu useissa eri tutkimuksissa. Geneettinen rajavyöhyke – tarkka raja se ei ole – halkaisee maan Suomenlahden pohjukasta Pohjanmaalle.

Samoilla linjoilla kulkee itä- ja länsimurteiden raja, jota noudattavat monet folkloristiset piirteet.


Suomen ensimmäiset asukkaat saapuivat maahan pian jääkauden jälkeen Keski- ja Itä-Euroopasta.

Geneettisesti tämä näkyy erityisesti äitilinjoissa, jotka eivät juuri eroa keskieurooppalaisista.

Havainto uutisoitiin 1990-luvulla meillä näyttävästi.

Juuri sopivasti EU-jäsenyyden kynnyksellä geenit todistivat, että suomalaiset ovat eurooppalaisia.

Vanhat käsitykset Volgan mutkasta heitettiin romukoppaan. Suomalaisten isälinjoista paljastuneet itäiset piirteet kuitenkin pakottivat tutkijat jälleen tähyilemään Uralille.

Genetiikan tulokset ovatkin tukeneet vanhaa käsitystä. Kampakeraamisen kulttuurin aikaan idästä kulkeutui tänne suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia uudisasukkaita.


Seuraavava muuttoaalto lännestä synnytti jo eroja Itä- ja Länsi-Suomen välille. Uudet asukkaat Ruotsista ja Baltiasta toivat mukanaan nuorakeraamisen kulttuurin Lounais-Suomeen ja rannikolle.

Itä-Suomeen nämä vaikutteet eivät yltäneet. Sama kehitys jatkui pronssikaudella ja osittain myös rautakaudella.

Seuraukset näkyvät geneettisissä isälinjoissa. Suomalais-ugrilaiset piirteet ovat säilyneet paremmin Itä-Suomessa, skandinaaviset ja eteläiset piirteet vallitsevat lännessä.


Sattuman ansiosta alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Sota, kulkutauti tai nälänhätä jätti henkiin pitäjässä joskus vain muutamia perheitä.

Harvojen henkiin jääneiden geenit pääsivät sattumalta rikastumaan alueen väestössä. Tätä tutkijat kutsuvat geneettiseksi pullonkaulailmiöksi.

Näin kävi myös silloin, kun uusi asutus polveutui pienestä ryhmästä uudisasukkaita.

Sattuma on vaikuttanut erityisen paljon itä- ja pohjoissuomalaisiin. Asutus oli siellä vuosituhansien ajan niin harvaa. Rannikkoseuduilla väestö polveutuu jääkauden jälkeisistä ensimmäistä asukkaista. Siellä on asuttu pysyvissä kylissä jo tuhansien vuosien ajan.


1500-luvulla Kustaa Vaasa päätti asuttaa Itä- ja Pohjois-Suomen kasvattaakseen verotuloja ja sitoakseen erämaat osaksi Ruotsin valtakuntaa.

Tämä synnytti Suomen historiassa mittavan alueellistamisen. Valtava muuttoliike suuntautui Etelä-Savosta pohjoiseen.

Itä-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin asukkaat polveutuvat enimmäkseen näistä uudisasukkaista.



http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Itä - ja länsisuomalaisilla on erilainen geenitausta/1135236286344

Tiesitkö muuten, että natsien rotuopit ovat täyttä paskaa?