Ei jaksa länkyttää enää. Tänään kävelin Tallinan aukion läpi ja siellä oli taas se sekava pariskunta jaanaamassa Jumalan sanaa. Tavallisesti olisin antanut heille suunvuoron ja sitten ladannut omat piippuni, mutta nyt alkoi oikeasti haukotuttaan. Että vittuako tässä kaikkien hullujen kanssa jankuttaa elämänsä kun voi istua joen suulla kalassa. Joten sanoin kuudpait ja jatkoin matkaa. Mielessäni ajattelin, että vittu pitäkää pystyssä tätä saakelin aukiota meitsi häipyy joelle.
Toinen tapaus pari päivää sitten... puolituttu jehovalainen tapaa käydä pihapiirissä paasaamassa maailmanlopusta. Koko kevään se on odottanut maailmanloppua viitaten wincapitaan. Tähän asti olen lyönyt löylyä kiukaaseen, mutta nyt ei jaksa enää. Totesin jehovalle, että kaverini on enemmän uskon ja vartiotornin tarpeessa. Meikä lähtee kalaan.
Että pitäkää uskonne ja uskottomuutenne. Tavataan taas keväällä jos virtaa riittää.
Toinen tapaus pari päivää sitten... puolituttu jehovalainen tapaa käydä pihapiirissä paasaamassa maailmanlopusta. Koko kevään se on odottanut maailmanloppua viitaten wincapitaan. Tähän asti olen lyönyt löylyä kiukaaseen, mutta nyt ei jaksa enää. Totesin jehovalle, että kaverini on enemmän uskon ja vartiotornin tarpeessa. Meikä lähtee kalaan.
Että pitäkää uskonne ja uskottomuutenne. Tavataan taas keväällä jos virtaa riittää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
olet sala-kalaan menossa. Onko hyväkin apaja tiedossa?
>>Meikä lähtee kalaan.
Että pitäkää uskonne ja uskottomuutenne. Tavataan taas keväällä jos virtaa riittää.
Mistä Ilmestyskirjan jakeesta löytyy Wincapita?
Ai niin, sieltähän löytyy kaikki, kun osaa sitä oikein lukea...
jaksa enää länkyttää. Mennään ongelle ja otetaan kori kaljaa mukaan.
On muuten hyvä kalapaikka tuo missä käyn. En mä sieltä niin kauheesti sitä kalaa saa, tai ainakaan, että sillä ruokkis koko seurakunnan, mutta ainakin soppaemmeet tulee ja joskus kuhaa uuniin.
Mitä kalastuslupaan tulee niin ei ole sellaista enkä hanki. Kalastuksen pitäisi olla jokamiehen oikeus ilman mitään lupia. JOkaisen pitää saada hankkia haukea pöytään jos nälkä vaatii.
Noi Tallinanaukion uskovaiset on tavallaan hauskoja. Jos niitten kanssa terassin kaiteen yli vaihtaa muutaman sanan niin ne istuu lopulta syliin jos ei vedä selvää rajaa. Pitää olla tiukka, että jospa nyt vain keskusteltais eikä aleta halailemaan tai pusimaan. Mä en voi oikein ymmärtää sitä tolkutonta halipussailua. Ne on mullekin yrittänyt paasata, että olisin isän sylin ja halin tarpeessa. Jotenkin niille ei mene jakeluun, että isin sylin tarve loppui semmoiset reilu kolmekymmentä vuotta sitten. Isä on halinut ja pusinut mitä on eikä tässä nyt enää ole tarve yhtyä sen kummemmin isään taikka maailmaan.
Toisaalta ymmärrän sen sylin tarpeen, mutta ne, jotka sitä syliä hakevat vielä aikuisenakin eivät näytä ymmärtävän, että jotkut ovat itsenäisiä ja olemassa ilman syliäkin.