Jälleen kuvia Neuvostoliitosta.

Silloin tällöin on varsin
mukavaa muistella vanhoja hyviä
aikoja. Eikös olekin?

Minä en koskaan käyttänyt
maksullisia.

Pöyristyttävää.

ammattituomari kirjoitti:

Silloin tällöin on varsin
mukavaa muistella vanhoja hyviä
aikoja. Eikös olekin?

Minä en koskaan käyttänyt
maksullisia.

Pöyristyttävää.

henkeni on halpa-arvoinen.

Pöyristyttävää. ai mikä? olis hauska tietää.

kyllä minulle luvattiin notta mennään palatsiin huomenna. olen sitten sinun maatuska. hän olis myynyt itsensä minulle tukussa, eikä vähittäis kaupalla. mikä oli minun maksuväline? pois pääsy neukkulasta länteen. eiks niin?

tämä lienee kammottavaa?
http://koti.mbnet.fi/atlas/filmi/kuvat/vankileirisaaristo.jpg

paskavaris kirjoitti:

henkeni on halpa-arvoinen.

Pöyristyttävää. ai mikä? olis hauska tietää.

kyllä minulle luvattiin notta mennään palatsiin huomenna. olen sitten sinun maatuska. hän olis myynyt itsensä minulle tukussa, eikä vähittäis kaupalla. mikä oli minun maksuväline? pois pääsy neukkulasta länteen. eiks niin?

tämä lienee kammottavaa?
http://koti.mbnet.fi/atlas/filmi/kuvat/vankileirisaaristo.jpg

nuo maksulliset palvelut.
Myönnän toki, että
minulla oli 1970-luvun alussa
naisystäviä NL.ssä.

Maksullisia en ole koskaan käyttänyt.
Enkä käytä.

Tuo vankileiriensaaristo on höpöjuttua.
Neuvostoliitossa oli muutamia mieli-
sairaaloita, joissa annettiin hyvää
hoitoa.

ammattituomari kirjoitti:

nuo maksulliset palvelut.
Myönnän toki, että
minulla oli 1970-luvun alussa
naisystäviä NL.ssä.

Maksullisia en ole koskaan käyttänyt.
Enkä käytä.

Tuo vankileiriensaaristo on höpöjuttua.
Neuvostoliitossa oli muutamia mieli-
sairaaloita, joissa annettiin hyvää
hoitoa.

jos isäni oli höpö juttu. eli häntä ei ollut olemassakaan. niin kerro miksi minä voin olla olemassa? eli noi berijan tarhat. väitätkö sinä poloinen notta niitä ei ollut olemassa? miksi minä olen olemassa? jos on höpö juttu? isäni oli berijan tarhoissa. eli joku valehtelee!!! et valehtele vaan kerrot uskomuksia. en usko isäni valehdelleen koskaan.'

etsitkö täältä totuutta vai uskonnollesi vahvistusta?

paskavaris kirjoitti:

jos isäni oli höpö juttu. eli häntä ei ollut olemassakaan. niin kerro miksi minä voin olla olemassa? eli noi berijan tarhat. väitätkö sinä poloinen notta niitä ei ollut olemassa? miksi minä olen olemassa? jos on höpö juttu? isäni oli berijan tarhoissa. eli joku valehtelee!!! et valehtele vaan kerrot uskomuksia. en usko isäni valehdelleen koskaan.'

etsitkö täältä totuutta vai uskonnollesi vahvistusta?

ei ollutkaan sinun isäsi...

ammattituomari kirjoitti:

nuo maksulliset palvelut.
Myönnän toki, että
minulla oli 1970-luvun alussa
naisystäviä NL.ssä.

Maksullisia en ole koskaan käyttänyt.
Enkä käytä.

Tuo vankileiriensaaristo on höpöjuttua.
Neuvostoliitossa oli muutamia mieli-
sairaaloita, joissa annettiin hyvää
hoitoa.

halveksia niiden ihmisten kohtaloa ja kärsimyksiä, jotka kieltämilläsi leireillä olivat.

Olet samanlaista paskasakkia, kuin holokaustin kieltäjätkin.

Puolia, mutta myös niitä epäkohtiakin,
kuten äskettäin jo totesitkin. Minä
jäin henkilökohtaisesti kaipaamaan
Neuvostoliittoa suuresti. Toista
samankaltaistaei taida tulla enää koskaan.

Suomalaiset pitivät Neuvostoliitosta
kovin. Yhteen väliin Suomi-Neuvostoliitto-
seurassa oli mukana reilut 100 000
henkeä. Se kertoo jo jostain.

Ikävää kun tuhotaan toisten, vaivalla
tehtyjä gallerioita että kotisivuja.
Onko se mielipiteenvapautta...?

Aika jännä homma, että
kuvaamasi alukset ovat kuvauksen
jälkeen vast´ikään uponneet.

On todellakin niin, että
ei suuri menetys ole, vaikka
muutama NATO-alus uppoaisikin...

Puhumattakaan USA:n lipun alla
seilaavasta.

ammattituomari kirjoitti:

Puolia, mutta myös niitä epäkohtiakin,
kuten äskettäin jo totesitkin. Minä
jäin henkilökohtaisesti kaipaamaan
Neuvostoliittoa suuresti. Toista
samankaltaistaei taida tulla enää koskaan.

Suomalaiset pitivät Neuvostoliitosta
kovin. Yhteen väliin Suomi-Neuvostoliitto-
seurassa oli mukana reilut 100 000
henkeä. Se kertoo jo jostain.

Ikävää kun tuhotaan toisten, vaivalla
tehtyjä gallerioita että kotisivuja.
Onko se mielipiteenvapautta...?

Aika jännä homma, että
kuvaamasi alukset ovat kuvauksen
jälkeen vast´ikään uponneet.

On todellakin niin, että
ei suuri menetys ole, vaikka
muutama NATO-alus uppoaisikin...

Puhumattakaan USA:n lipun alla
seilaavasta.

jonka ei ole koskaan tarvinnut olla neuvostokansalainen, on helppo ihailla kansojen vankilaa. Kun tietomäärä on pelkän propagannan varassa, voi ihailla mitä paskaa tahansa. Kysy niiltä entisiltä neuvostokansalaisilta, jotka vapauduttuaan NL:n miehityksestä liittyivät heti länteen. Kokemukset ovat sitä luokkaa, ettei nostalgia tulvahtele mieleen. Ja missä ovat näiden vapautuneiden maiden "onnelliset kommunistit", nyt kun ihmiset saavat ensimmäisen kerran vapaasti valita?

Ihmisen, kirjoitti:

jonka ei ole koskaan tarvinnut olla neuvostokansalainen, on helppo ihailla kansojen vankilaa. Kun tietomäärä on pelkän propagannan varassa, voi ihailla mitä paskaa tahansa. Kysy niiltä entisiltä neuvostokansalaisilta, jotka vapauduttuaan NL:n miehityksestä liittyivät heti länteen. Kokemukset ovat sitä luokkaa, ettei nostalgia tulvahtele mieleen. Ja missä ovat näiden vapautuneiden maiden "onnelliset kommunistit", nyt kun ihmiset saavat ensimmäisen kerran vapaasti valita?

Jos ei ole sikamaista ihailla
USA:ta tai mitään muutakaan maata,
niin ei Neuvostoliiton ihannointikaan
ole sikamaista.

Enkä minä sitä paitsi ihaile.

Lännessä levitettiin propagandaa
Neuvostoliitosta, kaikenlaista
höpöjuttua, jota sinäkin uskot.

Minulla on muutamia venäläisiä tuttuja,
jotka ovat sitä mieltä, että
Neuvostoliitossa oli paljon hyvää
ja nyky-Venäjällä monet asiat ovat
huonommin.

Nykyään on rikollisuutta, narkkareita,
kodittomia, köyhiä, onnettomuutta
vaikka millä mitalla.

NL.ssä ei ollut.

ammattituomari kirjoitti:

Jos ei ole sikamaista ihailla
USA:ta tai mitään muutakaan maata,
niin ei Neuvostoliiton ihannointikaan
ole sikamaista.

Enkä minä sitä paitsi ihaile.

Lännessä levitettiin propagandaa
Neuvostoliitosta, kaikenlaista
höpöjuttua, jota sinäkin uskot.

Minulla on muutamia venäläisiä tuttuja,
jotka ovat sitä mieltä, että
Neuvostoliitossa oli paljon hyvää
ja nyky-Venäjällä monet asiat ovat
huonommin.

Nykyään on rikollisuutta, narkkareita,
kodittomia, köyhiä, onnettomuutta
vaikka millä mitalla.

NL.ssä ei ollut.

taistolaisten paasaamia "neuvostovastaisia" höpöjuttuja ja propagandaa. Tällaisia juttuja oli stallareiden mielestä kaikki informaatio, missä ei kritiikittömästi ylistetty NL.a.
Ammattituomari varmaan muistaa mikä kaikki näistä neuvostovastaisista informaatiosta oli valetta.

noita* kirjoitti:

taistolaisten paasaamia "neuvostovastaisia" höpöjuttuja ja propagandaa. Tällaisia juttuja oli stallareiden mielestä kaikki informaatio, missä ei kritiikittömästi ylistetty NL.a.
Ammattituomari varmaan muistaa mikä kaikki näistä neuvostovastaisista informaatiosta oli valetta.

sanomaan mitään ei-taistolaisena.
Mutta sen sanon, että länsi
on aina levittänyt neuvostovastaista
tietoa, varsinkin kaiken pahan
alku Usa.

Neuvostoliitossa oli toki vikansa,
mutta suuri määrä hyviä puolia
pyyhki vähäiset epäkohdat pois.

ammattituomari kirjoitti:

sanomaan mitään ei-taistolaisena.
Mutta sen sanon, että länsi
on aina levittänyt neuvostovastaista
tietoa, varsinkin kaiken pahan
alku Usa.

Neuvostoliitossa oli toki vikansa,
mutta suuri määrä hyviä puolia
pyyhki vähäiset epäkohdat pois.

vaikka vain yhden prosentin "neuvostovastaisesta" propagandasta osoittanut valheeksi. Vai onko liian vaikeaa?

kuitenkin, kirjoitti:

vaikka vain yhden prosentin "neuvostovastaisesta" propagandasta osoittanut valheeksi. Vai onko liian vaikeaa?

Neuvostovastaisesta propagandasta kaikki
on yhtä propandaa.

ammattituomari kirjoitti:

Neuvostovastaisesta propagandasta kaikki
on yhtä propandaa.

ei totuudenvastaista propagandaa.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000009&posting=22000000032107593

mutta' kirjoitti:

ei totuudenvastaista propagandaa.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000009&posting=22000000032107593

oli nimenomaan totuuden vastaista.
Eihän se muuten olisikaan
propagandaa.

ammattituomari kirjoitti:

oli nimenomaan totuuden vastaista.
Eihän se muuten olisikaan
propagandaa.

propagandaa. Mutta NL oli niin mätä, että politbyroo ja KGB pelkäsivät enemmän totuutta kuin valhetta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000352&posting=22000000019683568#22000000019683568

'Iivana kirjoitti:

propagandaa. Mutta NL oli niin mätä, että politbyroo ja KGB pelkäsivät enemmän totuutta kuin valhetta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000352&posting=22000000019683568#22000000019683568

Älähän höpötä. Neuvostoliitto
ei pelännyt yhtikäs mitään.
Se oli maailman pelottomimmista maista.

ammattituomari kirjoitti:

Älähän höpötä. Neuvostoliitto
ei pelännyt yhtikäs mitään.
Se oli maailman pelottomimmista maista.

KGB.n sisällä omien kansalaisten urkkimis- ja ilmiantojärjestelmät, joiden "ansiosta" miljoonat syyttömät ihmiset tuomittiin, ilman puolustautumisen mahdollisuutta, vankileirien saaristoon. Miksi ihmisiä, joiden epäiltiin olevan toisinajattelijoita, lähetettiin mielisairaaloihin määräämättömäksi ajaksi. Kaikki tämä johtui hysteerisestä pelosta, jonka johdosta kaikki toisin ajattelijat piti likvitoida.

http://koti.mbnet.fi/atlas/filmi/kuvat/vankileirisaaristo.jpg

ammattituomari kirjoitti:

Jos ei ole sikamaista ihailla
USA:ta tai mitään muutakaan maata,
niin ei Neuvostoliiton ihannointikaan
ole sikamaista.

Enkä minä sitä paitsi ihaile.

Lännessä levitettiin propagandaa
Neuvostoliitosta, kaikenlaista
höpöjuttua, jota sinäkin uskot.

Minulla on muutamia venäläisiä tuttuja,
jotka ovat sitä mieltä, että
Neuvostoliitossa oli paljon hyvää
ja nyky-Venäjällä monet asiat ovat
huonommin.

Nykyään on rikollisuutta, narkkareita,
kodittomia, köyhiä, onnettomuutta
vaikka millä mitalla.

NL.ssä ei ollut.

"Nykyään on rikollisuutta, narkkareita,
kodittomia, köyhiä, onnettomuutta
vaikka millä mitalla.

NL.ssä ei ollut."

Mutta samana päivänä, kun NL romahti, niin kyseiset ongelmat syntyivät kuin tyhjästä? Eikö teitä hävetä päästellä moisia valheita? Vai oletteko todellakin, niin sokeita, ettette näe todellisuutta?

ammattituomari kirjoitti:

Älähän höpötä. Neuvostoliitto
ei pelännyt yhtikäs mitään.
Se oli maailman pelottomimmista maista.

NL oli kaikista missään koskaan olleista avaruusajan kokkareista, joita maiksi kutsutaan, ylivoimaisesti mahtavin ja kaunein. Ja sen johtajat olivat viisaudessaan ja lempeydessään jumalallisia.

uskomatonta puppua kirjoitti:

"Nykyään on rikollisuutta, narkkareita,
kodittomia, köyhiä, onnettomuutta
vaikka millä mitalla.

NL.ssä ei ollut."

Mutta samana päivänä, kun NL romahti, niin kyseiset ongelmat syntyivät kuin tyhjästä? Eikö teitä hävetä päästellä moisia valheita? Vai oletteko todellakin, niin sokeita, ettette näe todellisuutta?

Niitkä kehittyi vähitellen
sitten 90-luvun.
Talous oli romahtanut Jeltsinin
takia.

miten muutenkaan kirjoitti:

NL oli kaikista missään koskaan olleista avaruusajan kokkareista, joita maiksi kutsutaan, ylivoimaisesti mahtavin ja kaunein. Ja sen johtajat olivat viisaudessaan ja lempeydessään jumalallisia.

NL. otti hukeita edistysaskeleita
avaruusteknologian suhteen.

ammattituomari kirjoitti:

Niitkä kehittyi vähitellen
sitten 90-luvun.
Talous oli romahtanut Jeltsinin
takia.

ollut rikollisuutta. Sehän on kommunismissa mahdotonta. Heh heh. Tajuatko edes miten vähä-älyiseltä vaikutat kieltäessäsi itsestäänselvyyden?

Jos jostain kumman syystä vältyit omakohtaisilta kokemuksilta, niin ota edes oppia viisaimmiltasi:

"Organized crime is deeply rooted in the 400-year
history of Russia’s peculiar administrative bureaucracy, but it was especially shaped
into its current form during the seven decades of Soviet hegemony that ended in
1991."

Organisoitunut rikollisuus siis kehittyi nykyiseen muotoonsa neuvostoliiton aikana.

www.ncjrs.gov/pdffiles1/nij/187085.pdf



"History of Russian organized crime and its relationship with the State

A criminal underworld has existed in Russia for centuries. Under the Tsars, bands of outlaws and rebellious peasants lived in defiance of the law. Outlaws did more than simply reject authority. These criminal societies also demanded that their members withdrawal from conventional society and renounce any allegiance to the state or excessive materialism. In the twentieth century, when the newly formed Communist Party replaced the Tsarist autocracy, the ideology of the regime changed, but the oppression did not. Traditional outlaws were just as reluctant to acquiesce to Soviet authority as they were to Tsarist rule.

In the first years of Soviet rule, criminal societies crystallized into what became known as the vorovskoi mir, or thieves world. Led by a criminal elite called vory-v-zakone, literally thieves-in-the-law,20 members of the vorovskoi mir continued to abstain from all aspects of conventional, in this case Soviet life. The worst violation of the vorovskoi mir was to cooperate with the authorities. In fact, collusion with the government in fighting the Germans during World War II is what led to a schism within the vorovskoi mir, which subsequently transformed its relationship with the state.

During this schism a fratricidal battle ensued in the late 1940s and 1950s, through which the power structure of vorovskoi mir was dramatically altered. From the aftermath a different breed of criminals appeared, ostracized from the traditional group and indifferent to the old-school vory values and restraints. There was greater cooperation among the prison authorities and prisoners as some of the latter turned into informants. Other rules changed as well. Amassing wealth was no longer taboo for the new ilk of criminals. Soviet authorities eventually took advantage of these changes in the rules of the game.

The inherent inefficiencies in the planned economy system became more apparent in the decades following World War II. As the state determined supply failed to keep up with consumer demand, the Soviet leadership looked to other means in order to ameliorate the growing scarcity. A budding relationship with a new criminal class which exhibited some entrepreneurial spirit suited the needs of the state. From the 1960s until the demise of the Soviet Union, a second economy prospered which filled the gaps left by the state planning mechanism. Black market trade and underground factories collaborated with state enterprises in order to fill quotas for production. Very influential positions emerged: tsekhoviki, the underground factory owners and tolkachi, the unofficial though well-connected supply officers of state firms. The new type of criminals which grew out of the split in the vorovskoi mir became these black marketeers. In this manner, they attained wealth and political influence which was unheard of by their predecessors.

The shadow economy developed rapidly in the 1970s under Brezhnev, as the need for its services increased. As William Clark expressed in his study of Soviet officialdom during the years 1965 to 1990: "Informal practices that tended to produce better outcomes than those of the formal system overcame formal Soviet procedures and acquired something close to the status of an informal regime supported, if only implicitly, by the Soviet leadership."21 These informal practices grew so much that by the 1980s it was estimated that 83 percent of the Soviet population employed the shadow economy to obtain necessary goods and services. State corruption had become institutionalized in the wake of bribes and mutual favors, which were the driving force behind the system. However, official corruption did not only reflect the abuse of power by the political elite for personal gain. There were social benefits as well. Bending the rules was a method of "system maintenance."22 Soviet leaders, at least until Gorbachev, favored supporting the system through functional corruption rather than reform. As a result, government officials came into ever increasing contact with post-vory criminal elements.

When the Soviet leadership did attempt to preserve the system through active reform (perestroika) instead of passive acceptance of corruption, the nature of the Soviet elite changed correspondingly. By the 1980s the ruling political elite, or nomenklatura, had well established itself as a privileged class. However, they were not rich in the conventional sense. The nomenklatura enjoyed a higher standard of living, which was supported by an entire system of indirect payments and benefits: exclusive housing rights; distribution of high-quality foodstuffs; special polyclinics, stores, etc. As the transition under Gorbachev made political positions less certain, the emphasis for privileges shifted from power to private property.23 Members of the nomenklatura were the first, and arguably biggest, beneficiaries of economic reform.

One of the most effective ways they secured their advantages was through the so-called "Komsomol"24 economy of the late 1980s. A series of initiatives beginning in 1986 gave Komsomol officials exclusive rights in setting up the first commercial structures in the Soviet Union. What started as a network of scientific and technical centers founded to provide services to other enterprises, by 1990 gave birth to a Komsomol commercial bank, an import-export center, a chain of fashion shops, and over 17,000 cooperatives with a staff of about one million. The privileges awarded the nomenklatura during the late Gorbachev period were of an increasingly economic nature, including: establishment of joint ventures with foreign enterprises; conversion of assets into cash; advantageous credits from the state; property dealings; privileged import-export operations; and "privatization of the state by the state."25 Thus, the outlook of the elite assumed a more monetary character, and so did the corruption associated with it. Reform triggered what has been called the "monetization" of corruption.26

By the end of the Soviet era, the foundations of today's organized crime were in place. The criminal underworld which existed for centuries had transformed from outlaw groups in opposition to the state to more profit motivated organizations colluding with the authorities. Likewise, the nature of the political elite evolved during the Soviet period. Soviet leaders used corruption as a means to maintain the state system and their hold on power. As the need for corruption increased, government officials developed closer ties with the new breed of the criminal world. When the economic reform of the late Soviet era allowed the political elite to acquire more monetary privileges, connections with organized criminal elements became stronger. What occurred was not only an increase in interaction between the two, but a shift in the balance of power from the state to organized crime.

Patricia Rawlinson, in her doctoral work at the London School of Economics, offers an insightful assessment of the relationship between organized crime and the state in Russia. "The history of organized crime in Russia," she writes, "...has been a history of responses by legitimate structures to the presence of the former."27 By legitimate structures she refers to the political, economic and criminal justice system - in short, the state. Her interpretation makes the legitimate structures the initially dominant partner, since it is their responses to organized crime which determine, up to a certain point, organized crime's development. Rawlinson explains her analysis within the framework of an intriguing model called the Chameleon Syndrome, which traces the ability of organized crime, through interactions with the legitimate structures, to merge with and eventually play a proactive role in the Russian state.28 Organized crime was able to assert itself because the legitimate structures increasingly relied on the former's services for survival. Looking at the history of Russian organized crime and its relationship with the state through the Chameleon Syndrome allows us to appreciate why the Russian perception of organized crime is synonymous with the state mafia."

http://www.dushkin.com/connectext/econ/ch17/article.mhtml

ammattituomari kirjoitti:

NL. otti hukeita edistysaskeleita
avaruusteknologian suhteen.

vai sekö tekee NL:stä mahtavimman ja kauneimman? Niin, että se pyhittää kaikki kymmenet miljoonat murhat?

mitä sitten kirjoitti:

vai sekö tekee NL:stä mahtavimman ja kauneimman? Niin, että se pyhittää kaikki kymmenet miljoonat murhat?

Kuka niin väitti?
Sinäpä tietenkin.

NL.ssä ei murhia tehty sitten stalinin
jälkeen.

eihän siellä kirjoitti:

ollut rikollisuutta. Sehän on kommunismissa mahdotonta. Heh heh. Tajuatko edes miten vähä-älyiseltä vaikutat kieltäessäsi itsestäänselvyyden?

Jos jostain kumman syystä vältyit omakohtaisilta kokemuksilta, niin ota edes oppia viisaimmiltasi:

"Organized crime is deeply rooted in the 400-year
history of Russia’s peculiar administrative bureaucracy, but it was especially shaped
into its current form during the seven decades of Soviet hegemony that ended in
1991."

Organisoitunut rikollisuus siis kehittyi nykyiseen muotoonsa neuvostoliiton aikana.

www.ncjrs.gov/pdffiles1/nij/187085.pdf



"History of Russian organized crime and its relationship with the State

A criminal underworld has existed in Russia for centuries. Under the Tsars, bands of outlaws and rebellious peasants lived in defiance of the law. Outlaws did more than simply reject authority. These criminal societies also demanded that their members withdrawal from conventional society and renounce any allegiance to the state or excessive materialism. In the twentieth century, when the newly formed Communist Party replaced the Tsarist autocracy, the ideology of the regime changed, but the oppression did not. Traditional outlaws were just as reluctant to acquiesce to Soviet authority as they were to Tsarist rule.

In the first years of Soviet rule, criminal societies crystallized into what became known as the vorovskoi mir, or thieves world. Led by a criminal elite called vory-v-zakone, literally thieves-in-the-law,20 members of the vorovskoi mir continued to abstain from all aspects of conventional, in this case Soviet life. The worst violation of the vorovskoi mir was to cooperate with the authorities. In fact, collusion with the government in fighting the Germans during World War II is what led to a schism within the vorovskoi mir, which subsequently transformed its relationship with the state.

During this schism a fratricidal battle ensued in the late 1940s and 1950s, through which the power structure of vorovskoi mir was dramatically altered. From the aftermath a different breed of criminals appeared, ostracized from the traditional group and indifferent to the old-school vory values and restraints. There was greater cooperation among the prison authorities and prisoners as some of the latter turned into informants. Other rules changed as well. Amassing wealth was no longer taboo for the new ilk of criminals. Soviet authorities eventually took advantage of these changes in the rules of the game.

The inherent inefficiencies in the planned economy system became more apparent in the decades following World War II. As the state determined supply failed to keep up with consumer demand, the Soviet leadership looked to other means in order to ameliorate the growing scarcity. A budding relationship with a new criminal class which exhibited some entrepreneurial spirit suited the needs of the state. From the 1960s until the demise of the Soviet Union, a second economy prospered which filled the gaps left by the state planning mechanism. Black market trade and underground factories collaborated with state enterprises in order to fill quotas for production. Very influential positions emerged: tsekhoviki, the underground factory owners and tolkachi, the unofficial though well-connected supply officers of state firms. The new type of criminals which grew out of the split in the vorovskoi mir became these black marketeers. In this manner, they attained wealth and political influence which was unheard of by their predecessors.

The shadow economy developed rapidly in the 1970s under Brezhnev, as the need for its services increased. As William Clark expressed in his study of Soviet officialdom during the years 1965 to 1990: "Informal practices that tended to produce better outcomes than those of the formal system overcame formal Soviet procedures and acquired something close to the status of an informal regime supported, if only implicitly, by the Soviet leadership."21 These informal practices grew so much that by the 1980s it was estimated that 83 percent of the Soviet population employed the shadow economy to obtain necessary goods and services. State corruption had become institutionalized in the wake of bribes and mutual favors, which were the driving force behind the system. However, official corruption did not only reflect the abuse of power by the political elite for personal gain. There were social benefits as well. Bending the rules was a method of "system maintenance."22 Soviet leaders, at least until Gorbachev, favored supporting the system through functional corruption rather than reform. As a result, government officials came into ever increasing contact with post-vory criminal elements.

When the Soviet leadership did attempt to preserve the system through active reform (perestroika) instead of passive acceptance of corruption, the nature of the Soviet elite changed correspondingly. By the 1980s the ruling political elite, or nomenklatura, had well established itself as a privileged class. However, they were not rich in the conventional sense. The nomenklatura enjoyed a higher standard of living, which was supported by an entire system of indirect payments and benefits: exclusive housing rights; distribution of high-quality foodstuffs; special polyclinics, stores, etc. As the transition under Gorbachev made political positions less certain, the emphasis for privileges shifted from power to private property.23 Members of the nomenklatura were the first, and arguably biggest, beneficiaries of economic reform.

One of the most effective ways they secured their advantages was through the so-called "Komsomol"24 economy of the late 1980s. A series of initiatives beginning in 1986 gave Komsomol officials exclusive rights in setting up the first commercial structures in the Soviet Union. What started as a network of scientific and technical centers founded to provide services to other enterprises, by 1990 gave birth to a Komsomol commercial bank, an import-export center, a chain of fashion shops, and over 17,000 cooperatives with a staff of about one million. The privileges awarded the nomenklatura during the late Gorbachev period were of an increasingly economic nature, including: establishment of joint ventures with foreign enterprises; conversion of assets into cash; advantageous credits from the state; property dealings; privileged import-export operations; and "privatization of the state by the state."25 Thus, the outlook of the elite assumed a more monetary character, and so did the corruption associated with it. Reform triggered what has been called the "monetization" of corruption.26

By the end of the Soviet era, the foundations of today's organized crime were in place. The criminal underworld which existed for centuries had transformed from outlaw groups in opposition to the state to more profit motivated organizations colluding with the authorities. Likewise, the nature of the political elite evolved during the Soviet period. Soviet leaders used corruption as a means to maintain the state system and their hold on power. As the need for corruption increased, government officials developed closer ties with the new breed of the criminal world. When the economic reform of the late Soviet era allowed the political elite to acquire more monetary privileges, connections with organized criminal elements became stronger. What occurred was not only an increase in interaction between the two, but a shift in the balance of power from the state to organized crime.

Patricia Rawlinson, in her doctoral work at the London School of Economics, offers an insightful assessment of the relationship between organized crime and the state in Russia. "The history of organized crime in Russia," she writes, "...has been a history of responses by legitimate structures to the presence of the former."27 By legitimate structures she refers to the political, economic and criminal justice system - in short, the state. Her interpretation makes the legitimate structures the initially dominant partner, since it is their responses to organized crime which determine, up to a certain point, organized crime's development. Rawlinson explains her analysis within the framework of an intriguing model called the Chameleon Syndrome, which traces the ability of organized crime, through interactions with the legitimate structures, to merge with and eventually play a proactive role in the Russian state.28 Organized crime was able to assert itself because the legitimate structures increasingly relied on the former's services for survival. Looking at the history of Russian organized crime and its relationship with the state through the Chameleon Syndrome allows us to appreciate why the Russian perception of organized crime is synonymous with the state mafia."

http://www.dushkin.com/connectext/econ/ch17/article.mhtml

-Minä kun laitoin oikein
hyvän vastauksen...

ammattituomari kirjoitti:

-Minä kun laitoin oikein
hyvän vastauksen...

Tuntuu meikäläisen nimmari olevan punainen
vaate sheriffille.

Jostain kumman syystä?

T Urpo kirjoitti:

Tuntuu meikäläisen nimmari olevan punainen
vaate sheriffille.

Jostain kumman syystä?

-Olen huomannut että sinun viesteihisi
on kajottu paljon.
Minuakin harmittaa, kun olen ollut
keksinyt hyviä vastauksia.

Ja rehellisesti sanoen
hain palstan sheriffin- tehtävää
tässä viikko sitten.

Mitä sinä siitä?

ammattituomari kirjoitti:

Mitä sinä siitä?

ohjelmaa kuin kaupassa lihaa.

Ressukat tuijottivat pimeää ruutua.

yhtä paljon kirjoitti:

ohjelmaa kuin kaupassa lihaa.

Ressukat tuijottivat pimeää ruutua.

hyvää asiaohjelmaa. Ei mitään
rappiokulttuurin höpötyksiä

ammattituomari kirjoitti:

hyvää asiaohjelmaa. Ei mitään
rappiokulttuurin höpötyksiä

kuvaa. Siinä on kuvaruutu pimeänä ja silti ihmiset töllöttävät sitä.

linkittämääsi kirjoitti:

kuvaa. Siinä on kuvaruutu pimeänä ja silti ihmiset töllöttävät sitä.

Nainen oli juuri laittamassa televisiota
päälle. Etkö sitä tiennyt?

Taukki.