Ote erään pariutuneen feministin neuvoista:
"Parisuhteessa elävälle on aika selvää, että sopu säilyy ja onni kukoistaa suhteessa, jossa molemmat joustavat ja tekevät yhdessä niinkin arkisia ja masentavia asioita, kuin kotitöitä.
Jos jossain perheessä jompi kumpi rakastaa kotitöitä yli kaiken, niin sitten on tietysti hyvä antaa tämän henkilön hoitaa ne"
tämä on vastoin kaikkia feministien oppeja! Helvetti, ei tollasessa elämässä voi femakko olla onnellinen. Kaikki hommat on listattava ja jaettava tasan. Siis kaikki kevyet kotityöt. Fyysisiä ominaisuuksia vaativat tehtävät tekee tietenkin ne, jotka niihin pystyvät.
Tämä on juuri esimerkki siitä rintamakarkuruudesta, johon rakastuneet feministit saattavat sortua. Kaikki tulikivenkatkuiset vihanpurkaukset jäävät taustalle, kun elämään astuu mies, jota ex-femakkopalvoo. Hänestä tulee normaali nainen. Mikäli hän tulee järkiinsä ja lopettaa alistavan suhteen miehen kanssa, on hänellä taas mahdollisuus palata taistojen tielle. Mahdollisuuksia tietenkin parantaa, mikäli on tullut hankittua yksinhuoltajuus.
"Parisuhteessa elävälle on aika selvää, että sopu säilyy ja onni kukoistaa suhteessa, jossa molemmat joustavat ja tekevät yhdessä niinkin arkisia ja masentavia asioita, kuin kotitöitä.
Jos jossain perheessä jompi kumpi rakastaa kotitöitä yli kaiken, niin sitten on tietysti hyvä antaa tämän henkilön hoitaa ne"
tämä on vastoin kaikkia feministien oppeja! Helvetti, ei tollasessa elämässä voi femakko olla onnellinen. Kaikki hommat on listattava ja jaettava tasan. Siis kaikki kevyet kotityöt. Fyysisiä ominaisuuksia vaativat tehtävät tekee tietenkin ne, jotka niihin pystyvät.
Tämä on juuri esimerkki siitä rintamakarkuruudesta, johon rakastuneet feministit saattavat sortua. Kaikki tulikivenkatkuiset vihanpurkaukset jäävät taustalle, kun elämään astuu mies, jota ex-femakkopalvoo. Hänestä tulee normaali nainen. Mikäli hän tulee järkiinsä ja lopettaa alistavan suhteen miehen kanssa, on hänellä taas mahdollisuus palata taistojen tielle. Mahdollisuuksia tietenkin parantaa, mikäli on tullut hankittua yksinhuoltajuus.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Alkaa mennä jo vähän överiksi....
Sinä nyt vain uskot feminismistä sitä mitä tahdot uskoa, että pääsisit mustamaalaamaan feministejä... esim. minua sinäkin varmaan mielelläsi "haukut" feministiksi kirjoitusteni pohjalta, ja silti elän parisuhteessa miehen kanssa, teenpä jopa enemmän kotitöitäkin... jos se perustuu vapaaehtoisuuteen, se ei riko feminismiä.
äijä, oikein? :)
""Parisuhteessa elävälle on aika selvää, että sopu säilyy ja onni kukoistaa suhteessa, jossa molemmat joustavat ja tekevät yhdessä niinkin arkisia ja masentavia asioita, kuin kotitöitä...tämä on vastoin kaikkia feministien oppeja! ""
Ai on vai??? Juujuu, niinpäniin, ofkoos
Tietenkin molemmat joustavat, PölhöKustaa, eikö tuo tuo nyt ole itsestään selvää?
Taitaa Jackilla olla ihan oma feminisminsä, kuten proffalla ym. kumppaneillakin. Sitten sitä tapellaan jotain sellaista (feminismiä) vastaan, jota edes oikeasti ei ole olemassa.
...asioista ei ole olemassa (joita vastaan mm. olen argumentoinut)?
1. Jo olemassa olevaa käytäntöä, jonka mukaan naisen työnantaja joutuu kustantamaan osan äitiysvapaista.
2. Ideaa, jonka mukaan myös miehen työnantaja joutuisi kustantamaan isyys/äitiysvapaita.
3. Ideoita kiintiöistä mm. yrityksien hallituksiin (esim. Ruotsi, hajanaisia kannatushuutoja Suomessa).
4. Täysin älytöntä käytäntöä sallia naisille vapaaehtoinen armeija samalla kun miehille se on pakollinen.
... tai mikä yllä olevista asioista on sellainen, jota kukaan feministi EI ole ajanut naisten tasa-arvon nimissä?
Jos voit nuo kaikki asiat osoittaa ei-olemassaoleviksi, niin silloin hypoteesisi siitä, että vastustan "sellaista feminismiä, jota ei ole olemassa", on TÄLTÄ OSIN relevannti.
Näiden lisäksi vastustan myös feminismiä, joka retoriikassaan, vaikka toisaalla julistaa äitiyden "arvoa", toisaalta näkee äitiyden lähes kokonaan vain rasitteena ja velvollisuutena (noin retoriikan suhteen). (ESimerkkejä tällä palstalla ihan alla olevissa keskusteluissa lukuisia, palaan niihin). Ts. yksisilmäistä katsantokantaa maailman tapahtumiin.
Toinen esimerkki voisi olla vaikka se, että jos mies alkaa puhumaan dildoista ja keinopimpoista, se katsotaan heti "pelleilyksi" ja "maniaksi" (tosin tämä lienee enemmän yksilöiden, kuin feminismin sinänsä, ongelma).
Etupäässä vastustan sitä, että feminismi tuntuu päinvastaisista eksplisiittisistä väitteistään huolimatta tukevan sukupuolten vastakkainasettelua ja aika yksipuolisesti ajavan vain naisten "etua" (sen mukaan kuin "eduiksi" käsittävät). Jo sitten tuollainen agressiivinen retoriikka, joka entisestään korostaa tuota vastakkainasettelua, osoittaa sen, että todellisuus on lähempänä tuota, mitä kuvasin.
Tosin valtaosa suomalaisista naisista ei sano juuri tuon asian takia itseään feministeiksi, heille on itsestään selvää, ettei turhaa vastakkainasettelua tarvita.
Dildokeskustelun alla avasin ihan siksi, kun alkoi tuntumaan, että onko "dildo" jotenkin "hovikelpoisempi" käsite kulttuurissamme, kuin "keinopimppa"... En vielä ole päässyt asiasta selvyyteen, galluppini tuloksia odottelen vielä pari-kolme päivää, sitten alan vetämään johtopäätöksiä. Mutu-aineistoa asiasta jo on..
Mitä tarkoitat ensimmäisellä listakysymykselläsi?
Se, mitä tarkoitan "proffankäsitys feminismistä"-termillä tarkoittaa seuraavaa: sinulla on ennakkoasenne, josta et edes aio luopua. Ennakkoasenteesi olet luonut/luot jostain kummallisista syy/seuraussuhteista, ihme subjektiivisista kokemuksista /näkemyksistä, kuten vaikkapa käsitykset abortin oikeutuksesta näet väen väkisin vinkkelistä naisen vastuuuttomuus ja egoismi, mikä on sinänsä aika puusilmäistä ja luutunutta asenteellisuutta jos mikä. En nyt jaksa ruveta muistelemaan muita vastaavia esimerkkejä.
Tai sitten joku ihme yleistävä väitös naisista tyyliin :"Tosin _valtaosa_ suomalaisista naisista ei sano juuri tuon asian takia itseään feministeiksi, heille on itsestään selvää, ettei turhaa vastakkainasettelua tarvita"
Mistä sinä sen voit tietää, onko siitä olemassa jokin tutkimus vai perustuuko se vain sinun mututuntumaasi ja kokemuksiisi lähipiiriistäsi, perheestäsi ja uskonsisaristasi? Sinulla on voimakkaita väitteitä ja käsityksiä naisista, joita ainakaan minä en tunnista itsessäni. "Leimaat" mielelläsi naiset feministeiksi, mutta ainakaan minä en halua tulla leimatuksi sellaiseksi feministiksi jonka itse värität joksikin sellaiseksi mitä se edes ei ole.
Feikkipimpero/pippeli oli minusta ihan hauska, proffa villiintyi innostumaan kuin pikkupoika ja yritti provosoida naisia osallistumaan kyselyyn, :D Ei ne taida osallistua, siinä saattaa joutua taas ihme syy/seuraussuhteeksi oudosta näkövinkkelistä tarkasteltuna, jolla keksitään kummallisista näkökulmista vahvistusta proffan dislikefeminismikäsitykselle. Siksi ainakaan minä en osallistu ;)
ts. noiden aborttimielipiteitteni valossa sitten jätät vastaamatta alkuperäiseen kysymykseeni, joka osoittaa mielestäni sinun ampuvan "ohi".
Olen muuten korostanut, että löysä asenne aborttiin kertoo koko yhteiskuntamme vastuuttomuudesta ja egoismista elämän suojeluideaalin sijasta - ei PELKÄSTÄÄN naisen sellaisesta (minusta esim. mies on vähintään yhtä syypää tuollaisessa tilanteessa kuin nainenkin).
Nuo naiset, joiden kanssa feminimistä olen keskustellut, eivät ole enimmäkseen uskovia - ainakaan sano itseään sellaisiksi.
Kaikin mokomin voit olla vastaamatta galluppiin - sikäli olet oikeassa, että kaikkea tällä palstalla olevia tekstejä usein ymmärretään aktiivisesti väärin. Tällä kertaa se nyt ei ainakaan toistaiseksi ole ollut tarkoitukseni.
Dildokyselyyn vastaaminen tai vastaamatta jättäminen ei tee Sinusta silmissäni parempaa tai huonompaa ihmistä. Ihmisillä on ja pitää olla vapaus osallistua heitä kiinnostaviin keskusteluaiheisiin. Se ihmetyttää, että jos vastaat, niin mitä pelkäät? Voit myös vastata "anonyymilla" nikilla, niin vastauksesi ei kohdistu sitten henkilöön - tuloksien analysointi on sitten kyllä kaikkien, myös feministien, arvioitavissa jälkeenpäin. Kukaan ei voi sanoa, että sitten se "proffan näkökulma ja tulkinta" olisi "se ainoa oikea".
Tosin sitä pidän mauttomana, jos ei edes anonyymina vastaa, mutta sitten olisi itse repostelemassa noita tuloksia, oli näkökulma mikä hyvänsä.
En ihan kevyesti luovu feminismi-käsityksestäni ainakaan tähänastisten feministien argumenttien perusteella (esim. janne tuntuu olevan kanssani aika samoilla linjoilla - jostain syystä minua on mukavampi kritisoida sitten?). Nyt tosin esim. dildogallupissa Nainen 25:n kanssa käymäni keskustelu ja ihan äskettäin Jabberwockyn kanssa käymäni kommentointi kohottaa näkemystäni feministien diskurssista... Sirpankin kanssa alkaa vähän yhteistä pohjaa löytyä.
Toistaiseksi pidän sinua samanlaisena marisijana kuin vaikkapa Idaa tai Herttaa... (Ks. perusteet tuolta Hertta on epätasa-arvoinen ja dominoiva kommunikoija -viestistäni). Et ole toistaiseksi keskustelussa osoittanut mitään sellaista, jonka takia muuttaisin näitä käsityksiäni.
I rest my case.
Sen verran vielä, että en ole kieltäytynyt vastaamasta kysymykseesi, kunhan tuohtumuksesi(?) menee ohi, huomannet että sanoin etten ymmärrä kysymyksiäsi kommenttini yhteydessä. Voisit siis tarkentaa, mitä tarkoitat.
Veditkö herneen nenuun, kun nimitin Jack'ia PölhöKustaaksi? Nimitys oli merkityksessään verrattavissa hellänironiseen puheeseen, kun joku tuttu puhuu höpsöjä, tyyliin *lempeällä äänensävyllä sanottuna* "senkin, höhlä" :), kun joku sanoo jotakin itsestään selvää. Taisi mennä ohi johtuen tämän areenan viestinnän ongelmallisuudesta eli elekielettömyydestä. Olisi kait pitänyt laittaa perään hymiö :)
En muistaakseni ole "marissut" mistään, sen sijaan olen kyllä kritisoinut asenteitasi ja muistaakseni myöskin perustellut ne. Jos näin, voinet laittaa linkin tai kopsata minulle kohdat, joissa olen "marissut"? Mielellään perusteluiden kera, miksi ovat mielestäsi marinaa. Toisaalta en myöskään tarkoittanut, että sinun pitäisi muuttaa käsitystäsi minusta feministinä vaan tarkoitin ylipäätään käsityksiäsi feminismistä aatteena.
Toisaalta en myöskään tunnista itsessäni niitä piirteitä, joita sinä mariset minun omaavan(vain koska olen feministi mielestäsi, ja nimenomaan tietyntyyppinen feministi, sinun käsityksesi mukaan). Tätä kritisoin yllä, muistaakseni.
1. mariset, että kuvamme (JAckin, minun) feminismistä on sellainen, ettei se vastaa todellisuutta (ts. feminismi ei aja oikeasti asioita, joita esim. minä kritisoin, kun uskon feminismin ajavan niitä)
2. Sitten, kun kysyn, että kun miellän feminismin esim. ajavan kuvaamiani konkreettisia asioita, joita olen kritisoinut, että ajaako feminismi niitä - niin sinä et yhtään ymmärrä, miten se liittyy siihen, onko kuvani feminismistä harhainen sen suhteen, mitä feministit konkreettisesti ajavat?
Vaikka tämä ei aborttikeskustelu olekaan, totean, että mielestäni abortin pahuus on tekopyhyyttä niin kauan, kun jo syntyneiden elämien annetaan mennä hukkaan päihderiippuvuudessa, itsemurhissa, syrjäytymisessä, sodissa, kuolemanrangaistuksissa...
Vastustat lakia, joka takaa vanhemmalle mahdollisuuden pitää työpaikkansa vanhemmuudesta huolimatta.
Kannatat sitä sinulle sopinutta vaihtoehtoa; teillä rouvalla oli varaa jäädä kotiin ilman tietoa töistä, ilman kunnollista äitiyspäivärahaa. Lain pitää kuitenkin mahdollistaa ihmisten tasapuolinen kohtelu, ja silloin vähävaraisten ja yksinhuoltajien, sekä useimpien naisten (muutenkin heikko työtilanne) mahdollisuus vanhemmuuteen pitää taata. Lait ovat yhtälailla lapsirakkaiden miesten etu.
Käsittääkseni lain mukaan myös isän työnantaja maksaa nyt jo.
Kiintiöille löytyy hyvin vähän kannatusta tälläkin palstalla. Miten voit sanoa muutaman vanhemman kommentoijan mielipidettä feminismiksi, kun enemistö ei kannata kiintiöitä?
Feministit eivät ryhmänä kannata miesten pakollista palvelusta.
Mikä esimerkiksi minun kannanotoissani korostaa sukupuolten etujen vastakkainasettelua. Tai voitko antaa tästä esimerkin ylipäätään?
...jos olet lukenut aiemmat kommenttini, niin nimenomaan pitää etsiä parempi käytäntö vanhemmuuden tukemiseen kuin se, joka sortaa pienyrittäjää äidin/isän kustannuksella.
...kiintiöistä: islam-palstallakin muslimit valittelevat islamin "leimautumista" ääriryhmien äänekkyyden takia. Kuitenkaan en osaa kuvitella sukupuolikiintiöasiaa mitenkään "ei-feministisenä" ilmiönä, vaan mielestäni se on aika kiistattomasti nimenomaan feminismin "kohdusta" syntynyt. Vai osaako joku tässä kohden oikaista minua?
Hienoa, että feminismit eivät ryhmänä kannata myöskään miesten pakollista asepalvelusta... Minä taas kannatan. Minä en kannata puolestani sitä asiaa, että naisia yleensäkään ihan muiden, kuin maanpuolustuksellisten syiden takia sotketaan koko systeemiin sinänsä.
Miten muuten koet lapsirakkaan miehen "etuna" sen, että työnantaja joutuu maksamaan hänen isyysvapaistaan - oletko kysynyt työssä käyviltä lapsirakkailta miehiltä, miten tämä on heidän etunsa? Tai vaikkapa pienyrittäjiltä, jotka lystin maksavat?
Eräs pointeistani on ollut se, että miten voi sanoa "mitään" feminismiksi, kun sen voi sitten "kiertää" sanomalla, "etteivät kaikki feministit ole tätä mieltä...". Ts. yksi feminismin tarpeettomuutta argumentoivista kommenteistani on ollut se, etteivät feministit oikein aja mitään konkreettisia asioita...
Feminismi jo terminä on sukupuolikeskeinen, joka korostaa yhtä näkökulmaa muita "vasten".
Onko muuten fakta, että naisilla on huonompi työtilanne? Onko kortistossa enemmän naisia vai miehiä? (mielenkiinnosta kysyn, en siis tiedä asiaa?). Ts. pohjaako nyt se vastakkainasettelusi, että korostat tässä NAISTEN heikkoa työtilannetta, etkä yleensä SUOMALAISTEN heikkoa työtilannetta, faktoihin.
Jos taas naisia on merkittävästi miehiä enemmän työttöminä, silloin kommenttisi ei ole "vastakkainasettelua". Vastakkainasettelu feministisessä retoriikassa on usein implisiittistä - sitten julkipuheissa korostetaan "tasapuolisuutta", seuraavassa hengenvedossa sitten voivotellaan automaattisesti vain naisten asemaa, muut unohtaen.
Naisen asian ajaminen ei ole tekopyhää - mutta se on, jos sitten väitetään feminismi "moninäkökulmaiseksi", aidosti.
Opiskelijat elävät toista kymmenettään vuotta köyhyysrajan alapuolella. Miten realistista on ajatella, että valtio ottaisi jonkun toisen ryhmän toimeentulon omalle kontolleen, kun yhtä perusteltua on maksattaa se yrittäjillä? Eikä kyse ole vain äitiys/vanhemmuus rahoista, vaan myös työpaikan säilyttämisestä.
Sattumoisin pienyrityksessä työskenneltyäni opin, että pienyrittäjillä on kaikenlaisia mukavia vero ym. etuuksia, mistä he ovat hyvin hiljaa. Ehkä joillain yrittäjillä menee huonosti, mutta syy tuskin on lastenteosta syntyvistä kustannuksissa.
Muslimit, kuten feministitkään eivät ole yhtenäinen ryhmä. Eivät hyvässä, eivätkä pahassa.
En katso, että naiset ryhmänä tarvitsevat yhteiskunnan paapomista, vaan niiden, jotka uskovat armeijan sopivan itselleen, kannattaa toki mennä. Omaa harkintaa pitäisi miestenkin saada käyttää.
Lapsirakkaan miehen etu on, että kustannukset jakautuvat, sillä paremmat työllisyysnäkymät (syntyvät, kun miehestä tulee yhtä "vaarallinen" palkattava) rohkaisevat lasten tekoon (tai ainakin pätkätyöt hiljentävät haluja)
Työtilannetta voit käydä katsomaan osoitteesta stat.fi
Feministit ajavat konkreettisia asioita, jotka tähtäävät naisten hyvinvointiin. Useimmat näistä asioista hyödyttävät myös miehiä. Feminismi ei iloitse, kun miehillä menee huonosti. Osa feminismistä kuitenkin toivoo, että miehet kehittäisivät miesliikkeensä, sillä ei naiset voi kaikkea teidän puolesta tehdä. Kuten jo aiemmin selitin, tässä kulttuurisessa tilanteessa ei vielä ole sijaa yhtenäiselle tasa-arvoismille.
Ilman feminismiä olisi aika mahdotonta saada kuuluville huolta esimerkiksi siitä, miksi naiset työllistävät heikosti itse itseään (yrittäjyys).
...ihmettelen suuresti, miksi juuri naiset ovat aliedustettuina yrittäjissä?
Millä perusteella on perusteltua maksattaa lastenteko yrittäjillä? (kommunismi uskontona ei riitä tähän vielä).
Tuo isyyden maksattaminen lopulta on keski-ikäisten naisten työllistymisen etu, joten etupäässä korvausvelvollisuuden laajentamista ajavat (feministit?) ajavat sitten keski-ikäisen, jo vaihdevuodet ohittaneen naisen asemaa. Silloin tuollaisesta tulee riskittömin palkattava.
Feministit ovat olleet enimmäkseen hiljaa siitä, että naiset eivät ole yrittäjiä... pitäneet ääntä siitä, miten naiset pääsisivät yrittäjien ja yritysten "hienoihin" työpaikkoihin (esim. "lasikatto"-hypoteesi).
On hienoa, että olet "oppinut" ja saanut yrittäjyydestä positiivisen kuvan TYÖSKENNELTYÄSI pienyrityksessä - nyt sitten varmaan sait kipinän perustaa oman, kun ne etuisuudet on niin rajuja?
Feministit tuntuvat ajavan konkreettisia asioita, jotka tähtäävät KESKI-IKÄISEN (suurten ikäluokkien) naisten hyvinvointiin. Esim. tuo vastakkainasettelusi suhteessa opiskelijoihin kertoo siitä, että itsekin koet, että "opiskelijat ajavat omia asioitaan - huonosti" ... mutta feminismin agendaan se ei kuulune (paitsi ehkä naisopiskelijat?).
Ts. aika lokeroivalta ja suppealta tuo maailmankuvasi näin minun näkövinkkelistäni tuntuu - ja mielikuvani vahvistuu vain, mitä enemmän viestejäsi luen.
Mitäs sitten jos naiset alkaisivat perustamaan yrityksiä. Pienen yrityksen pyörittämiseen menee helposti 12 tuntia päivässä matkat päälle! Niin, mitäs jos yhteiskuntamme olisi tälläinen, niin pieni veikkaus asiasta: eiköhän proffa olisi ensimmäisenä täällä totitottomassa, kuinka itsekkäitä ja egoistisia naiset ovat nykyaikana, kun he ajattelevat vaan rahaa ja työntekoa, eivätkä välitä tehdä lapsia ja omistautua lapsilleen.
Mieti nyt vähän, proffaseni ,niin ei tarvitse ihnmetellä suuresti.
Naisia ei kannusteta yrittäjyyteen, ei rohkaista tyttöinä ottamaan riskejä. Naisasia-ajattelijatkaan eivät tule ajatelleeksi mahdollisuutta naisesta yksityisyrittäjänä.
Yhtä perusteltua, kirjoitin. Sekä yritys, että yhteiskunta hyötyy ihmisen työkyvystä ja taidosta. Yhteiskunta huolehtii suuresta osasta ihmisten heikkoja hetkiä. Työnantajan pitää maksaa osansa, jos haluamme elää yhteiskunnassa, missä jokaisen lapsen kodin minimivarallisuus mahdollistetaan.
Naisten tahto "hienoihin työpaikkoihin" on antifeminististä liioittelua (kuten vaikkapa kotityöstä laadittavat listat, olkiukkoja!). Kyse on siitä, että naisella ei todella ole yhtä hyvät mahdollisuudet tarttua haasteeseen, vaikka hänestä siihen olisikin. Hienoja nimikkeitä emme halua, vaan päästä näyttämään taitomme ja tietomme (osa pääsee, sitä en kiellä). Ne ovat merkityksettömiä, jos niitä päätetään olla huomioimatta.
Tyttöjä ei kannusteta yhtäläiseen kilpailuun ja kiipimiseen, vaan tyytymään oloonsa työttömyyden ja pätkän pelossa. Toisaalta voidaan miettiä, kuinka mielekästä on suosia kilpailuhenkisyyttä yli muiden ominaisuuksien. Eikö silloin ole vaara, että pyyteettömän vaihdon suhteet häviävät, kun kilpailu ja arvon mittaus siirtyy perheisiin?
mitäs pelleilyä tuo tuollainen kotitöiden jakaminen on, häh?! Kyllä kuule jos minä raadan koko päivän sohvalla saippiksia katsellen, suklaata mässäten ja piereskellen, niin on se ny jumaliste kumma, jos siinä viimeisillä voimillaan pitäis vielä jotain kotitöitä tehdä ja äijää palvella. Kyllä se on äijän velvollisuus töistä tullessaan tiskata, siivota, pyykätä ja käydä kaupassa hakemassa mulle lisää sipsejä, että jaksan paremmin nalkuttaa, pihdata ja kirota äijien sikamaisuutta. Kyllä se kuule, Jack, tämä on asioiden oikea ja luonnollinen järjestys.
Ni.
Oikein Lissu, tiesin että sinuun voi luottaa. Olet varmasti esikuva kaikille sinkkufemakoille ja todistit tinkimättömän asenteesi taistelussasi miehiä vastaan. Sinulla on rautainen itsekuri, et ole sortunut turhaan hempeilyyn ja olet nähtävästi rakentanut parisuhteesi periaatteistasi tinkimättä.
Mutta mistä löytyisi muille femakoille tuollainen nössö mieheksi. Tässä vaiheessa ymmärrän femakoiden peränkuuluttamaa "tasa-arvokasvatusta".
Ei se nyt niin vaikeaa ole, että vaatisi tarkkaa listanpitoa, kunhan nyt suurin piirtein menee tasan. Ja jos toisella on joku erityisen kiireinen projekti menossa, niin sitten toinen tekee sillä aikaa enemmän, ja toinen vastaavasti myöhemmin. Jos taas tulee tarvetta kantaa sata tonnia painava alasin olohuoneesta kylppäriin, minkä mies varmaan tekee vahvempana koska meillä ei ole konetta alasimen siirtoon (vielä), niin minä korvaan sen hänelle vaikka tiskaamalla.
Ei ole kyse siitä, että mä välttämättä vaatisin saada korjata pyöränkumit perusteella kyllä naisetkin pystyvät siihen. Totta kai pystyvät (jokaisella aikuisella ihmisellä on kyky ns. pinsettiotteeseen ja lukutaito ohjeiden lukemiseen), mutta jos mies tekee sen mielellään ja minä taas en tykkää, niin korvaan sen tekemällä jotakin muuta. Jos kumpikaan ei tykkää, niin sitten vaikka arvotaan.
Mielestämme tiukka jako miesten töihin ja naisten töihin ei toimi. "Miesten työt" ovat yleensä kertaluonteisia, esim. meillä tarvitsee kiinnittää lamppu kattoon n. kerran viidessä vuodessa, ruohonleikkuria ei tarvitse korjata koskaan, sillä selaista meillä ei ole (eikä kumppanini sitä paitsi osaisi myöskään korjata sitä), eikä mopoakaan, jota pitäisi "rassata". Näin ollen "miehen töitä" tekevällä olisi runsaasti vapaa-aikaa ja "naisen töitä" tekevällä joka päivä paljon hommaa. Koska en itse pidä kotitöistä sen enempää kuin kaverini, niin otaksuisin tämän herättävän katkeruutta ja kiistaa. Yhdellä ihmisellä kotityöt ansiotöiden ohella aiheuttavat kovan taakan. Väsymys taas aiheuttaa esim. seksihaluttomuutta. Ja monet femakotkin pitävät seksistä, ja toimivasta parisuhteesta. En tiedä yhtään femakkoa tai muutakaan joka haluaisi toimimattoman parisuhteen. Eikä mieheyskään kai ole siitä kiinni, minkä tyypin kotitöitä tekee, ei ainakaan mun tuttavapiirissä. Mistä nämä päätökset edes tulevat, että mikä on miesten ja mikä naisten työtä? Jako on usein pedanttiuudessaan suorastaan hilpeän kummallinen...
Sen sijaan muistan lukeneeni tutkimuksesta, jossa todettiin sellaisten parisuhteiden olevan onnellisimpia, joissa molemmat oikeasti tekee kotitöitä. Ei siis niin, että nainen tekee ja mies "auttaa siivoamisessa ja ruoanlaitossa. Olen muuten huomannut että naisetkin ylläpitää tätä muorin pikku apuri-kuviota. Eihän siinä mitään, jos kukaan ei katkeroidu, mutta olen kyllä nähnyt ettei se oikein tahdo toimia.
En ole koskaan ollut tulikivenkatkuinen. En tiedä mitä ymmärrät normaalilla naisella, mutta ei mua ainakaan rusettimarsuun tai kolmipiikkikalaan ole sekoitettu.
Ihan kuin olisit jotenkin vihainen...
Olen samaistanut feminismin ja antifeminismin hyvän ja pahan väliseen taisteluun. Nyt sitten yhä useampi alkaa lipeämään sieltä pahan puolelta normaaliksi naiseksi... tunnen sotani vähitellen tarpeettomaksi, mitä tämän jälkeen voisin oiken vastustaa?
Kun kuulee feministien napinaa niin sieltä nousevat esille:
- urakehitys ja lasikatto
- kotityöt
- palkkaerot
- yleiset valtarakenteet
- asenteet ja ajatukset
- porno ja huorissa käynti (ei prostituutio)
- abortti
- lasten kasvatus
- jne, lista on lähes loputon, niin väärin kaikki on!
Noh, noi kotityöt on ollut yksi keskeisin valituskohde, miestä ei saa passata. "silittäköön itse paitansa, tehköön itse ruokansa, neulokoon nappinsa jne, ei ole naisten töitä, ehkä kuitenkin miestentöitä (raskaat)". "Ei nainen tarvitse miestä yhtään mihinkään"! Pelin henki on se, että ei passaa missään olosuhteessa, koska silloin elää alisteisessa suhteessa.
Näitä lukiessa kävi usein mielessä, että voiko parisuhde rakentua tuollaiselle "tasa-arvolle". Jotenkin tuntuu siltä, että se rakkaus ja toisesta välittäminen on niinku vasta sen jälkeen. Olen myös epäillyt, että näitä teesejä laukovat miehettömät naiset tai sitten vain rakkaudessaan pettyneet reppanat. Heidän näkemyksistään ei missään vaiheessa käy ilmi rakkaus vaan pikemminkin omien töiden laskeminen. Tuollainen järjestys ei ole järjen mukainen eikä siinä toisaalta tunteetkaan roihua.
Ja nyt sitten alkaa ilmestymään ihan normaaleja näkemyksiä, jonka mukaan hinmassa kaikkien on tehtävä parhaansa kykyjensä mukaan...? Mitä ihmeen feminismiä tällainen oikein on? Aloin epäilemään, että joukossanne on sittenkin ihan onnellisia ihmisiä, jotka eivät noudatakaan opintopiireissä esitettyjä oppeja puhdasverisesti. Toisaalta, kyllähän ne lestadiolaisetkin katselevat telkkaria salaa.
Koittakaa nyt pikkuhiljaa päättää, mitä te oikein haluatte!
Totuus on, että hyvin koulutetut naiset tekevät eniten pätkätöitä. Tosielämään ja joukkojen haastatteluista päätellen tämä kaikki ei ole vapaaehtoista, vaan naisen on vaikeampi päästä uraputkeen. Onko kaikki kiinni siitäkään, että naiset markkinoisivat itseään huonommin? Tai olisivat säikkyjä tms. Onko kuitenkin niin, että työporukkaan on yksinkertaisempaa valita mies, koska naiskollegaa koskevat ennakkoluulot (vaikea tapaus, äitiys, kuukautiset, naisen logiikka jne.) ovat voimakkaita?
Kotitöistä ei juurikaan näe valitettavan, paitsi tapauksessa, missä toinen osapuoli ei tee mitään. Tai jos tekee, häntä on siihen patistettava. Ihannetilanteessahan kummatkin ovat selvillä, mitä talous tarvitsee ja osaa itsekin tarttua toimeen, oli se sitten imurointi tai renkaiden vaihto. Kiitosta voi puolisolleen jaella usein, ajatellen vaikka niin, että jokainen tehty kotityö on huomionosoitus toista kohtaan.
Naisille naisammateissa maksetaan vähemmän, koska naisten töiden arvostus nojaa vieläkin "vähän suolarahoja"- periaatteelle. Toisaalta naisammattilaisen palkkaa viilataan alaspäin tittelin muutoksella. Yliopistollakin naisasistentit pitävät kokeita ja miesyliasistentit tekevät omaa tutkimusta.
Valtaosa julkisen ja yksityisen sektorin johtopaikoista on miesten käsissä. Myös pääosa hallituksesta, sekä kansanedustjista on miehiä. Jos ne eivät ole valtarakenteita, mitkä ovat?
Feminismi (osa) vastustaa ajatusta, jonka mukaan (yleisimmin nais)ihmisen voi ostaa, ja tyydyttää häneen tarpeensa.
Naisella pitää olla oikeus päättää, synnyttääkö ruumiistaan uuden ihmisen, vai ei. Miehen ruumista tämä asia ei voi koskettaa. Minusta on ylipäätään tekopyhää puhua abortin pahuudesta niin kauan, kun ihmisten annetaan tuhota elämänsä ja päätyä itsemurhaan. Huolehditaan ensin jo syntyneistä ihmisistä, lopetetaan sodat ja kuolemantuomiot. Murehditaan sitten syntymättömiä.
Miehet itse (ja feministit, osa) haluavat miesten suurempaa oikeutta isyyteen ja lapsiin. Tämä syntyy tekemisen, ei kiintiöajattelun kautta. Miehen kannattaa alusta asti pitää kiinni oikeudestaan hoivata, ja kasvaa lapselle läheiseksi ihmiseksi. Pelkkä verisukulaisuus ei tuo läheisyyttä.
Olet siis pettynyt koska et saa taistella? Olen ihan varma, että keksit jonkun paremman harrastuksen tilalle ja samalla maailmassa on vähän vähemmän taisteluita...
Veikkaan että tän palstan ongelma on monta kertaa se, että eri puolille asettuvat taistelevat muka pahaa vastaan ja tulkitsevat toisten näkemykset turhaksi napinaksi vain sillä perusteella, että toinen identifioituu omasta näkökulmasta väärään porukkaan. Jos joku "samalta puolelta" esittäisi saman mielipiteen, niin suhtautuminen siihen olisi ihan eri luokkaa, silloinkin kun mielipide ei vastaa omia henkilökohtaisia kokemuksia.
Narrasin muuten vähän, ei se mun mieskään jaksaisi tota hirveen painavaa alasinta kantaa. Yhdessä me se kannetaan.
...kun kaipasit esimerkkiä, missä vastakkainasettelet sukupuolia, lainaus:
"Yliopistollakin naisasistentit pitävät kokeita ja miesyliasistentit tekevät omaa tutkimusta"
tuo vastakkainasettelu vihjaa
1. kaikki assistentit (tai enemmistö) ovat naisia
2. kaikki yliassistentit (tai enemmistö) ovat miehiä
(fakta on, että yliassistentilla on enemmän tutkimusaikaa, ainakin virallisesti, kuin assistentilla).
Nyt kaipaisin sitten jonkilaista tilastoa asiasta, ennen kuin uskon edes tuohon enemmistöhypoteesiin, korjattuna kunkin alan sukupuolijakaumalla yleensä.
Ei tarvinnut kauankaan browsailla noita kommenttejasi, kun tuon haastamasi "sukupuolten vastakkainasettelun" kommenteistasi löysin.
Mitäs minä todellisuudelle mahdan? Minäkö sen vastakkainasettelun saan aikaiseksi, kun mainitsen sen ääneen? Vai onko se kenties olemassa, koska tässä asiassa vallitsee epätasa-arvo?
En ehdi nyt vierailla tilastosivuilla, mutta ihan oman yliopistoni tuntien, asia on , kuten sanoin. Myös aloilla, joissa reilu enemistö on naisia.
Jos idea on puhua naisten tasa-arvoisuudesta yhteiskunnassa, on pakko huomioida sukupuolet, muutenhan puhe olisi järjetöntä, sillä 100% yliopistotyöntekijöistä on ihmisiä. Naisten epätasa-arvosta on pakko puhua, niinkauan, kun sitä ilmenee. Arvelinkin, että sinun tasa-arvoismiäsi noudattamalla lakattaisiin puhumasta sukupuolista, ja vielä vallalla oleva maskuliininen kulttuuri ottaisi lopullisen niskalenkin feminiinistä.
...yliopistosi
professorien
yliassistenttien
ja assistenttien
- takana olevaa työuraa
- julkaisujen määrää / laatua
- ja muita portfolioon kuuluvien "ansioiden" laajuutta
...ennen kuin oikeasti menet väittämään mitään laitosta epätasa-arvoiseksi.
Ihan vinkkinä.
Yrität vihjata, että sukupuoli ei vaikuttaisi uralla etenemiseen. Miten sinä selität, että vaikka opiskelijoista suurin osa on naisia, henkilökunnan jakauma on kuvaamanilainen? Myös nuoresta (kolmekymppisestä) henkilökunnasta.
opiskelijoista on kolmasosa naisia, henkilökunnassa ei yhtään. (tohtoriopiskelijoita onneksi on nyt 50%).
Tarkistin asian, ei ole kukaan nainen hakenut kymmeneen vuoteen - muuta kuin sihteeriksi. Viime vuonna haki yhteen paikkaan, mutta kahdella miehellä neljästä hakijasta oli pätevämmät paperit: yhdellä korkeampi tutkinto (nainen ei ollut tohtori), toisella samatutkintoisellakin enemmän julkaisuja ja käytännön työkokemusta, sitten yksi mieshakija rankattiin (ulkopuolisen valitsijakunnan toimesta) huonommaksi.
Akateemisessa maailmassa selitän homman seuraavasti:
1. Tohtoritutkinto pitää olla useimpiin virkoihin
2. Sen lisäksi katsotaan sitten akateemista portfoliota
- julkaisut (määrä/laatu)
- opetuskokemus (jos on opetusvirka)
- jne.
Vai onko oikeasti jollakin täällä kirjoittelevalla akateemisella naisella kokemusta siitä, että olisi epäpätevämpi mieshakija mennyt edelle?
Viittaan sitten esim. aiemmin viittaamaani Lea Pulkkiseen... kun on pätevä raskaan sarjan tutkija, kuten hän, on uralla eteneminen kyllä selviö. Hän on tosin ikäpolvea, joka on oikeasti vielä voinut kokea syrjimistä. Nykyisin pitäisin asiaa aika mahdottomana, on ne valintaprosessit jo aika aukottomia...
Ts. tämä AKATEEMISELLA uralla etenemisestä (joka on vähän kaikille juuri nyt nihkeää, ihmisiä on ylikoulutettu aika paljon tietyillä aloilla). Ehkäpä akateemisella uralla vakiona olevat pätkätyöt eivät jostain syystä houkuttele turvallisuushakuisia nuoria naisia, akateeminen ura yleensäkin on vähän "riskinottoa" - huonot palkat ja pätkätyöt...
tuomitsi elokuun lopussa Oulun yliopistollisen sairaalan maksamaan korvauksia tasa-arvolain rikkomuksesta poispotkitulle naislääkärille - pätevyysero oli kerrassaan huikea, "kosmista luokkaa" kuten eräs todistaja luonnehti, silti mieslääkäri sai paikan. Sotku tuli maksamaan sairaanhoitopiirille yli 30 tuhatta euroa. Olen kuullut, etei Pohjois-Suomessa juuri olla kiinnostuineita laeista ja asetuksista, siellä eletään ihan omaa elämää.
...että systeemi toimii.
Meillä on ollut nimenomaan ongelmana, että (pätevät) naiset ei hae, vaikka on etsitty kissojen ja koirien kanssa.
On ollut pakko palkata miehiä "paremman puutteessa"... Ja sitten paikkakunnan lehti tasa-arvopäivänä repostelee... Se tuntuu kyllä epäreilulta.
Mitäköhän on seurauksena jos listojen analysoinneissa pitkäaikainen keskiarvo paljastaa miehen olleen vähemmän aktiivinen tiskivuoroissa?
Jos esim. listat paljastavat tiskivuorossa naiselle 52 kertaa ja miehelle 48 kertaa, niin järjestättekö feministit rästivuoroja ja tuleeko niiden päälle vielä toinen mokoma rangaistuksena yrityksestä alistaa naista?
tiskivuoroista?? Eikö teillä ole vielä konetta?
Silloin kun oli vielä avio jossa olla, sotkun siivosi se, jonka pinna petti ensin. Koska minä pystyn uppoutumaan kirjaan täysin ympäristöni unohtaen, sotkun siivosi - no, kuka jää jäljelle, kissa, koira, lapsi, puoliso, kotiapulainen. Oikea vastaus, kaikki. Kissa ja koira hoitivat esipesun.
Kyllä, perheessämme on ollut tiskikone kautta aikojen ja nykyään kun ei tarvitse tapella tiskaamisesta jää jäljelle ainoastaan taistelu siitä, kuka korjaa astiat koneeseen tai sieltä pois. Mutta, onneksi himassa on lapsia, joten omalle kohdalle vuoro iskee vain joka neljäs kerta. Ei kotitöitä pidä jakaa miehelle tai naiselle vaan koko perheelle.
Muuten, minua hirvittää ajatus taloudenpidosta, jossa siivoamiseen yhdistyy aina pahanolontunne. Kyllä kämpän pitää olla kunnossa ennen sen syntymistä. MIelummin tartun imuriin hyvällä kuin pahalla mielellä. Minusta teidän (ex) suhteenne oli pikemminkin välinpitämättömyyttä kotia kohta. Noh, niin kai sen oli tarkoituskin, vai?
kurinalaisempia kuin toiset - itse tarvitsen ehdottomasti dead linen, tulosta tulee kauhealla paniikilla viisi minuuttia ennen, järkevämpää olisi toki valmistella hyvissä ajoin ja huolellisesti. Välinpitämättömyyttä? En tiedä, luonteeltaan kun on laiska, varsinkin imurin suhteen. Inhoan sitä. Sensijaan tärkkään huolella lautasliinat ja pidän kukat hengissä. Mieheni piti tavastani laittaa kotia, tosin ei milloinkaan ymmärtänyt miten joku voi käyttää toista tuntia verhojen asetteluun.