Alistar McGrath kirjoittaa teoksessaan Dawkinsin jumala, että käypä määritelmä kristilliselle teologialle voisi olla "rationaalinen vaivan näkö salaisuuden edessä", samalla kun tunnustamme, että saavutuksillamme voi olla rajat, uskomme että tälläinen älyllinen kamppailu on sekä hyödyllistä että välttämätöntä.
Kyseessä on yksinkertaisesti jonkin niin suuren kohtaaminen, että emme voi sitä käsittää.
Siksi meidän täytyy tehdä voitavamme käytettävissä olevin analyyttisin ja deskriptisin keinoin.
Miksiköhän tuon salaisuuden jota emme voi käsittää, kohtaaminen analyyttisin keinoin on hyödyllistä ja vältämätöntä?
McGrath ei välitä sitä kertoa?
Kyseessä on yksinkertaisesti jonkin niin suuren kohtaaminen, että emme voi sitä käsittää.
Siksi meidän täytyy tehdä voitavamme käytettävissä olevin analyyttisin ja deskriptisin keinoin.
Miksiköhän tuon salaisuuden jota emme voi käsittää, kohtaaminen analyyttisin keinoin on hyödyllistä ja vältämätöntä?
McGrath ei välitä sitä kertoa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
siksi että me emme voi kokonaan käsittää jumalaa
me voimme käsittää jumalasta vain jotakin
siksi raamattu käyttää termiä "se mikä jumalasta voidaan tietää"
jumala. Mielikuvituksen tuote siinä missä Aku Ankkakin.
Sääli vaan että alkukantaiset aikuiset pitävät satuja totena.
"siksi että me emme voi kokonaan käsittää jumalaa "
ja siis minkäverran te käsitte jumalaa?
"me voimme käsittää jumalasta vain jotakin"
kuten mitä?
"siksi raamattu käyttää termiä "se mikä jumalasta voidaan tietää" "
Kuka käytti?
Mutta tuossa ei kyllä ollut vastausta itse esitettyyn kysymykseen joka oli..
Miksiköhän tuon salaisuuden jota emme voi käsittää, kohtaaminen analyyttisin keinoin on hyödyllistä ja vältämätöntä?