Olen aivan uudessa tilanteessa suvussa, jossa veljeskateus kaikkinensa (entisini ja uusine tyttöystävineen ynnä jälkeläisten kautta) ei voi olla koskettamatta minua. Tunnistan tämän heikkouden itsessäni, ja miestystäväni avulla olen pystynyt pysyttelemään sen yläpuolella.
Tuntuu kuitenkin, että ystäväni rauhantekijä purkaa turhautumansa liian usein minuun ja lisäksi itsensä loppuun liian nuorena. Omakin terveyteni alkaa kärsiä aivan fyysisten oireiden muodossa.
Onko tässä nyt jokin väärinkäsitys? Jos me periksiantajat menetämme toinen toisemme?
Tuntuu kuitenkin, että ystäväni rauhantekijä purkaa turhautumansa liian usein minuun ja lisäksi itsensä loppuun liian nuorena. Omakin terveyteni alkaa kärsiä aivan fyysisten oireiden muodossa.
Onko tässä nyt jokin väärinkäsitys? Jos me periksiantajat menetämme toinen toisemme?
Vastaukset 2
Vanhimmat
En ole vielä tavannut niin luovaa yksilöä, että pystyisi tämän kaiken irrationaalisen mielivaltaisen kohtelun selittämään muuten kuin itseensä (tai itsensä jatkeena olevan lähimmäisen puoleen)kääntyen. Sydäntä tykyttää ja tuntuu, että loppu on lähellä ... Siihen sitten viinan tuoma "helpotus" lisäksi.
Kummalista on se, että ne, jotka tästä näyttäisivät hyötyvän, vetävät vielä pahemmat lärvit. Kiksit otetaan lyhyellä tähtäyksellä, ja sitten ... keksitään jotain uutta kujetta.
Eli tähän kai Jumalan tulisi puuttua: Kuka ei opi nöyräksi sitä kautta, että kuolemahan siitä tulee, lopettaisivat etsimästä uusia kiksejä toisten kuin omasta elämästään.
että jokaisella on oikeus tehdä omalla ajallaan, mitä tahtoo. Se ei ole itsekästä.
Itsekästä on vaatia toista ihmistä tekemään hänen omalla ajallaan, mitä itse tahtoo hänen tekevän.
yksinkertaista eikö?
Jokainen ihminen vastaa myös itse omista negatiivisista tunteistaan vaikka toinen ihminen niitä häneen lietsoisikin?
Jos ystävä vie minulta tikkarin, voin syyttää häntä varastamisesta tms. mutta voinko todella syyttää häntä kyyneleistäni?
Olemme vastuussa omasta ajastamme, Olemme vastuussa omien käsiemme tekemisistä ja Olemme vastuussa omista tunteistamme.
Se on hyvä ymmärtää ja loppujen lopuksi on helpompaa.
Kateus, kuolemansynti? en tiedä, voi olla.