Mitä tarkoittaa horma? Se esiintyy monissa paikannimissä eri puolilla Suomea. Esim. Lohjan Hormajärvi.
Törmäsin taas tänään lehtijuttuun Tverin Karjalasta. Siellä 'horma' tarkoittaa venäjän kieltä.
Tietääkö kukaan tuon sanan alkuperää?
Törmäsin taas tänään lehtijuttuun Tverin Karjalasta. Siellä 'horma' tarkoittaa venäjän kieltä.
Tietääkö kukaan tuon sanan alkuperää?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Horma (esp.) = lesti (muotti?). Forma, formu? (Sanottakoon, että en osaa espanjaa lainkaan.)
Epilobium angustifolium (Chamaenerium angustifolium)?
En ole missään päin Suomea kuullut horsmaa sanottavan hormaksi, mutta en toisaalta ole kaikkia murteita päässyt kuulemaankaan.
Horsma on kyllä sanana sikäli erikoinen, ettei kai missään muussa suomen sanassa esiinny -rsm- konsonanttiyhtymää.
Mutta tuo horman tverinkarjalainen merkitys minua yhä ihmetyttää...?
Yksi löytynyt viite:
• Etymologian harhapoluilta: horma, jukopuu ja kolkka. - Virittäjä 94, 1990 s. 328-332.
http://www.helsinki.fi/hum/sugl/kulonen/artikkel.htm
Hakusanoja ”horma” ja ”horoma” lienee käsitelty Virittäjä-lehdessä myös 1939, -58 ja -93. Ks.
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/sanat/ka_h.pdf
Raamattu-viite:
"Niin israelilaiset julistivat heidät Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosivat kaupungit asukkaineen. Siitä paikka sai nimen Horma." (Neljäs Mooseksen kirja, tarkempi kohta ei tiedossa)
Ja sitten:
Maitohorsma
Epilobium angustifolium
Onagraceae-heimo (Horsmakasvit)
Hepohäntä, _horma_, hormu, häränhäntä, häränhäntike, Jesuksen kukka, maitiainen, maitohorma, paloheinä, palohorma, palohorsma, palokukka, paloruoho, rieskaruoho, tuliheinä, tulivormu, tuulensääri, vormuruoho
(Missä ”rentun ruusu”?)
http://www.yrttitarha.com/kanta/maitohorsma/
Tuossa viimeisessä vinkissä olivat nimet "tulivormu" ja "vormuruoho". Eikös "vormu" ole jonkinlainen muotti kuten tuo epsanjanlestikin ("horma")? Yhteen muotoon valettu pukeutuminen = univormu.
Mikä ammattikunta ottaisi käyttöön maitohorsmasta eli vormuruohosta tehdyt univormut?
Entäpäs pujo (Artemisia vulgaris), Asteraceae-heimo eli Asterikasvit? Maruna, hepohäntä, häränhäntä, koturi, miespujo, pujoheinä, pujojuuri, pujolainen... Erinomaista pujoliivien raaka-ainetta?
Minulla on 3 vuotta sitten ostettu leveälierinen hattu, jonka raaka-aineena ovat Cocos nuciferan lehdet
http://www.taigamedia.fi/php/kuva.php?kuvaid=371
Valmistaja ei ole Stetson, Roston, Harrison eikä Fredrikson.
On minulla myös joitakin vaatteita, joiden materiaalina on varsinainen kasviharvinaisuus, Malvaceae-heimoon kuuluva Gossypium spp.
http://www.oardc.ohio-state.edu/seedid/single.asp?strId=181
Löytyihän sieltä yrttitarhasta sentään uskottavia selityksiä.
Horsman versot ovat kyllä toukokuussa oikein makupaloja suoraan maasta syötyinä, silloin kun lehdet eivät vielä ole täysin avautuneet.
Heinäkuun puoliväliin asti lehdistä voi keittää teetä. Loppukesällä siinä ei enää ole kunnon makua.
loppukesästä voipi toki polttaa eli öyhyytellä kuivaa tai kuivattua horsmaa pikkusikarin puutteessa..
Tuomarien Kirja 1:17
"Juudan miehet lähtivät yhdessä Simeonin miesten kanssa Sefatissa asuvia kanaanilaisia vastaan ja voittivat heidät. Sitten he julistivat kaupungin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosivat sen. Näin kaupunki sai nimen Horma"
* Nimi Horma muistuttaa heprean sanaa, joka merkitsee `julistaa tuhottavaksi Herralle kuuluvana uhrina`.
Japa, japa
-Rontti
raamatussa, mistä Hormajärvi on saanut nimensä?
Juhani Horma oli ilmailumiehiä sieltä nimekkäämmästä päästä, mutta niin vain hänenkin kohtalokseen tuli menehtyä hukkumalla!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Horma
Voisipa melkein kuvitella, että Hormajärvi olisi saanut nimensä juuri järvenä, johon Horman taivallus päättyi, mutta Wiki tietää miehen hukkuneen Lehijärveen.
Mikael Agricola kuoli 1557 Kuolemajärvellä, mutta tämäkään paikkakunta ei ole tiettävästi saanut nimeään kyseisen merkkitapahtuman mukaan vaan on vanhempaa perua.
Poistetaanpa tämä yli seitsemän vuotta kestäneen joskin hidastempoisen keskustelun arvoituksellisuus.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo:
”hormi
Savu-tai tuuletuskanavaa merkitsevä /hormi/ on lainaa ruotsin sanasta /forma/ ’hormi’. Suomen murteissa samassa merkityksessä esiintyy myös /horma/ tai /hormu/.”
Varmaankin ”horma” on tämän sanan alkuperäinen muoto suomen kielessä (sikäli kuin se ei ehtinyt elää jopa muodossa ”forma”). Nykyruotsissa sana esiintyy asussa ”form”, ja mahdollisesti asu ”hormi” perustuu siihen, että sana on uudestaan lainautunut uudemmasta ruotsista ja konsonanttiloppuiseen sanaan on tullut täytevokaaliksi i kuten yleensäkin. Ruotsin sanan alkuperästä ja merkityksenkehityksestä ks.
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Eiköhän todennäköisin selitys ole, että Hormajärvi on saanut nimensä savuhormia tarkoittavan horma-sanan mukaan. Järven muodon voi nähdä koostuvan kolmesta pitkulaisesta osasta, jotka joku on ehkä mieltänyt hormia muistuttaviksi.
Hormajärvi-yhdistyksen sivuilla esitetään samaan hengenvetoon kolme eri selitystä, joista yksikään ei vaikuta uskottavalta, pikemminkin esimerkiksi tästä keskustelusta vetäistyltä:
http://www.hormajarvi.fi/HormajarvenNimistoa.html
Horma on pohjoisessa isoja mänty tai isoja mäntyjä (murretta)
Tulikukka eli formuruoho eli horma eli horsma.
Sitä lienee kasvanut järven rantaniityillä niin paljon, että järvikin voitiin nimetä sen mukaan.