Ateismille on vaihtoehto: agnostisismi, skepsismi
Vaikka jumalaan ei uskoisikaan, ei jumalan olemassaoloa ole silti pakko mennä kieltämään
Vaikka jumalaan ei uskoisikaan, ei jumalan olemassaoloa ole silti pakko mennä kieltämään
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei ymmärrä...mutta sähän oot trolli...eikö sulla oo parempaa tekemistä? Onko uskonlahkon ruoskaniskut vieläkin niin kivuliaat? Ota yhteyttä Sherwoodin sukkahousuprinssiin! Jeesus tulee, tule sinäkin! Be there or be squre!
Tarkoitatko tällä hetkellä muodissa olevaa jahvea? Jumalia on niin monta tuhatta että voisit edes jumalan nimen antaa, että tiedettäisiin ketä niistä tarkoitat.
"Vaikka jumalaan ei uskoisikaan, ei jumalan olemassaoloa ole silti pakko mennä kieltämään"
Nykyäänhän puhutaan mm. positiivisesta ja negatiivisesta ateismista. Molemmat on ateisteja, mutta toinen ei varsinaisesti kiellä, vaikkei uskokaan.
Eli jos et usko olet joka tapauksessa ateisti.
Agnostikko taas ei tavallaan ota kantaa, koska kokee ettei ole tarpeeksi tietoa. Käytännössä agnostikot on kuitenkin aika lähellä ateisteja.
Itselleni ihan sama mitä nimeä käytetään.
Jos ei usko, niin mitä välitä kieltääkö vai ei. Ei se asiaa sen kummemmaksi muuta.
Minä kiellän jumaluskon olemassaolon!!! Onko sulla siihen jotain sanottavaa?
ATEISMI.
Mikä tuon juttusi pointti mahtoi olla?
Agnostikko on sitä mieltä, että jumalasta ei voi saada mitään tietoa. Sana "jumala" on siis hänelle täysin merkityksetön. Yhtä tyhjä käsite kuin vaikkapa "dfjivnzl".
Mitä eroa on lauseilla
- dfjivnzlistä ei voi saada tietoa
- dfjivnzliä ei ole
Minun nähdäkseni ei mitään. Agnostikko on ateisti. Ateisti on agnostikko.
Agnostisesta ateismista on wikipediassakin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agnostinen_ateismi
"Agnostinen ateismi on käsitys, johon sisältyvät sekä ateismi että agnostisismi. Agnostisella ateismilla tarkoitetaan tavallisesti agnostista filosofista maailmankuvaa, josta seuraa välillisesti samaistuminen ns. heikkoon ateismiin.
Filosofisena käsitteenä agnostisismi on tietoteoreettinen kanta, jonka mukaan jumalien olemassaolosta ei ole mahdollista saada mitään tietoa, sillä jumalat ovat määritelmällisesti yliluonnollisia. Tämän pohjalta filosofinen agnostikko tekee rationaalisen johtopäätöksen olla uskomatta jumaliin.
Ateismi puolestaan jaetaan tavallisesti tietoteoreettisesti ns. vahvaan ateismiin, jonka mukaan on vahvoja empiirisiä todisteita jumalien olemassaoloa vastaan, sekä heikkoon ateismiin, jonka mukaan ei ole mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita jumalien olemassaolon puolesta. Kummassakin tapauksessa ateisti tekee lisäksi ontologisen johtopäätöksen, että jumalia ei ole olemassa.
Rationaalisesta agnostisismista seuraa siis välillisesti uskon kieltäminen (eli ateismi laajassa merkityksessä, ks. ateismin määritelmä) lähes samoin perustein kuin heikossa ateismissa. Tätä agnostisismin lajia pidetäänkin usein synonyymina heikolle ateismille, tai siitä voidaan käyttää tarkennettua termiä agnostinen ateismi. Agnostisismi poikkeaa sen sijaan varsin selkeästi vahvasta ateismista, jossa pyritään ontologisen johtopäätöksen tieteelliseen todistukseen. Agnostikko voi pitää sitä jopa filosofisesti kyseenalaisena, sillä ontologinen todistus perustuu väistämättä evidenssiin puuttumiseen, joka agnostikon mielestä seuraa jo alkuoletuksista, eli todistus olisi tällöin tautologia. Näitä agnostisismin ja ateismin eroja on pyrkinyt havainnollistamaan tunnettu agnostisen ateismin edustaja Bertrand Russell."
Ateismi on sitä ettei usko jumalan/ jumalien olemassa oloon.
Agnostisuus taas tarkoittaa tietämistä.
Agnostinen ateisti siis tietää ettei jumalaa ole olemassa kun taas ateisti ei tiedä onko jumalaa olemassa mutta ennenkuin joku esittää jonkinlaisia perusteluja väitteelleen ateisti ei usko mihinkään jumalkäsitykseen.
Agnostinen teisti taas tietää jumalan olevan olemassa kun taas kristinusko on lähes tulkoon aina agnostista kristinuskoa jonka edustajat sanovat tietävänsä että heidän nimenomainen jumalansa Jahve on ainoa jumala joka on olemassa.
Eli olen ateisti, en siis usko mihinkään jumalopilliseen käsitykseen maailmankaikkeudesta ennenkuin joku tulee esittämään edes jonkinlaisen todisteen siitä että he ovat oikeassa.
Toinen asia joka sinulta on ilmeisesti jäänyt huomioimatta on se tosi asia ettei ateismi pois sulje mitään aatetta jumaluusopin ulkopuolelta.
Minä siis kannatan seuraavia aatteita ateismin lisäksi.
Naturalismi, rationalismi, skeptisismi, materialismi, sekularismi, humanismi ja individualismi.
Ateismi määrittää ainoastaan yhden asian ei mitään muuta mitä muutta sitten kukin kannattaa on jokaisen ateistin oma asia.
tarkoitin gnostisuutta, mutta no joka tapauksessa.
Agnostisuus taas puolestaan on varman tiedon puutetta kuten varmasti tarkoitit.
No minä suhtaudun periaatteessa agnostisesti jumalan/ jumalien olemassa oloon. Toisaalta taas suhtaudun aivan samalla tavalla esim: lampunhenkien olemassaoloon.
Kummastakaan ei ole todisteita eikä kumpaakaan voida todistaa vääräksi, mutta jumal käsitys on minulle aivan yhtä todellinen kuin lampunhenget ja vesihiidet.
hemmo sanoo olevansa rationalisti, niin voiko hän olla a) ateisti b) uskis c) ei kumpaakaan
Agnostikko on pelkuri. Hän lähtee siitä,ettei koskaan voi tietää. Jos kaikki tiedemiehet olisivat agnostikkoja, tiede ei olisi koskaan edistynyt.
Uskis sietää agnostikkoja paremmin kuin ateisteja. Agnostikossa on toivoa tulla uskikseksi.
En kiellä jumalaa, en vain usko sellaisten olemassaoloon. Olen ateisti.