Vesivoima on veden liikkeen muuntamista johonkin ihmiselle hyödyllisempään muotoon. Nykykielessä vesivoimalla tarkoitetaan ensisijaisesti uusiutuvan energian tuotantomuotoa, jossa veden potentiaalienergiaa hyödyntävät vesivoimalat tuottavat sähköä.
Vesivoima on tulen jälkeen vanhin tunnettu energian tuottamisen tapa. Aurinko haihduttaa ensin vettä meristä ja vesistöistä pilviin, joista se sataa alas kerääntyen sisävesistöihin merenpinnan yläpuolelle. Koskissa ja putouksissa virtaavalla vedellä on potentiaalienergiaa, joka muuttuu liike-energiaksi. Sitä hyödyntävät vesipyörät ja vesirattaat on tunnettu jo tuhansia vuosia ja niitä on käytetty mekaanisen työn tekoon maanviljelyssä, myllyissä, tekstiilien valmistuksessa ja puusahoissa. Vesiturbiini keksittiin 1800-luvulla. Nykyaikana veden liike-energia otetaan talteen vesiturbiinilla myös kaikkein pienimmissä voimalaitoksissa ja muutetaan sähköenergiaksi generaattorilla.
----------
Energian varastointi ja kulutushuippujen tasaaminen on helppoa tekojärvien ansiosta, joihin varastoidun veden potentiaalienergia hyödynnetään sähkön kulutushuippujen aikana vesivoimalassa. Hyötysuhde on erittäin hyvä ja voimalan huolto- ja hoitokustannukset ovat alhaiset. Vesivoiman tuotantoa voidaan säätää helposti ja nopeasti, ja siksi niitä käytetään erityisesti säätelyvoiman tuotannossa. Vesivoiman tuotantoa siis lisätään kulutushuippujen ajaksi ja vähennetään alhaisen kulutuksen aikana, mikä poikkeaa merkittävästi esimerkiksi ydinvoimaloista, jotka ovat parhaimmillaan jatkuvan täyden tehon tuottajina. Tekoaltaiden säätelyvoiman käytöllä voidaan korvata CO2-päästöjä aiheuttavia hiilivoimaloita säätelytehon tuottajina.
Vesivoimaa hankitaan usein patoamalla suuret määrät vettä tekojärviksi, jolloin saadaan keskitettyä suuret määrät energiaa hydrostaattiseksi paineeksi. Näin vesivoimaloiden tehoa ja hyötysuhdetta voidaan lisätä merkittävästi.
Suomessa ensimmäinen vesivoimalla toimiva sähkölaitos otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Vuonna 1928 otettiin käyttöön Imatrankosken voimala Vuoksessa, nykyisellä Imatralla. Voimala on 170 MW tehollaan edelleen Suomen suurin. Kemijoen ensimmäinen voimalaitos otettiin käyttöön 1948 Isohaarassa. Nyttemmin Kemijoen valuma-alueella on 18 vesivoimalaitosta ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Suomessa korkeuserot vesistöissä ovat vähäisiä eikä täällä nähdä satojen metrien pudotuksia, vaan voimalaitosten korkeuserot ovat tyypillisesti joitakin kymmeniä metrejä. Kemijärvellä Jumiskon maanalaisessa voimalaitoksessa pudotus on kuitenkin 96 metriä.
Vesivoima on tulen jälkeen vanhin tunnettu energian tuottamisen tapa. Aurinko haihduttaa ensin vettä meristä ja vesistöistä pilviin, joista se sataa alas kerääntyen sisävesistöihin merenpinnan yläpuolelle. Koskissa ja putouksissa virtaavalla vedellä on potentiaalienergiaa, joka muuttuu liike-energiaksi. Sitä hyödyntävät vesipyörät ja vesirattaat on tunnettu jo tuhansia vuosia ja niitä on käytetty mekaanisen työn tekoon maanviljelyssä, myllyissä, tekstiilien valmistuksessa ja puusahoissa. Vesiturbiini keksittiin 1800-luvulla. Nykyaikana veden liike-energia otetaan talteen vesiturbiinilla myös kaikkein pienimmissä voimalaitoksissa ja muutetaan sähköenergiaksi generaattorilla.
----------
Energian varastointi ja kulutushuippujen tasaaminen on helppoa tekojärvien ansiosta, joihin varastoidun veden potentiaalienergia hyödynnetään sähkön kulutushuippujen aikana vesivoimalassa. Hyötysuhde on erittäin hyvä ja voimalan huolto- ja hoitokustannukset ovat alhaiset. Vesivoiman tuotantoa voidaan säätää helposti ja nopeasti, ja siksi niitä käytetään erityisesti säätelyvoiman tuotannossa. Vesivoiman tuotantoa siis lisätään kulutushuippujen ajaksi ja vähennetään alhaisen kulutuksen aikana, mikä poikkeaa merkittävästi esimerkiksi ydinvoimaloista, jotka ovat parhaimmillaan jatkuvan täyden tehon tuottajina. Tekoaltaiden säätelyvoiman käytöllä voidaan korvata CO2-päästöjä aiheuttavia hiilivoimaloita säätelytehon tuottajina.
Vesivoimaa hankitaan usein patoamalla suuret määrät vettä tekojärviksi, jolloin saadaan keskitettyä suuret määrät energiaa hydrostaattiseksi paineeksi. Näin vesivoimaloiden tehoa ja hyötysuhdetta voidaan lisätä merkittävästi.
Suomessa ensimmäinen vesivoimalla toimiva sähkölaitos otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Vuonna 1928 otettiin käyttöön Imatrankosken voimala Vuoksessa, nykyisellä Imatralla. Voimala on 170 MW tehollaan edelleen Suomen suurin. Kemijoen ensimmäinen voimalaitos otettiin käyttöön 1948 Isohaarassa. Nyttemmin Kemijoen valuma-alueella on 18 vesivoimalaitosta ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Suomessa korkeuserot vesistöissä ovat vähäisiä eikä täällä nähdä satojen metrien pudotuksia, vaan voimalaitosten korkeuserot ovat tyypillisesti joitakin kymmeniä metrejä. Kemijärvellä Jumiskon maanalaisessa voimalaitoksessa pudotus on kuitenkin 96 metriä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kemijoen vesistöalueen kaikkien voimalaitosten teho on yhteensä 938 megawattia. Viime vuonna niillä jauhettiin sähköä yhteensä 3 957 gigawattituntia. Se oli kolmasosa Suomessa tuotetusta vesivoimasta.
Kemijokea pidetäänkin Suomen sähköhuollon selkärankana, sillä se tuottaa myös häiriötilanteissa nopeasti saatavaa säätövoimaa.
"Enemmänkin voitaisiin tuottaa, mutta melkoinen määrä Kemijoen vettä joudutaan laskemaan tulvaluukuista ohi koneistojen".
Vapun tienoilla avataan Rovaniemeltä alavirtaan sijaitsevan Valajaskosken voimalaitoksen tulvaluukut. Kemijoen virtaama on silloin ympäristökeskuksen tulvaennusteen mukaan noin 1 100 kuutiota sekunnissa, kun se on nyt noin 500 kuutiota sekunnissa. Huipputulvassa virtaama voi nousta jopa 4 000 kuutioon sekunnissa.
Kemijoella viime vuonna tulvaluukkujen kautta juoksutetulla energialla olisi voitu jauhaa sähköä noin 500 gigawattituntia, jos tulvavesi olisi voitu varastoida altaaseen.
Suomen kirjastojen kirjat poltettaisiin lämpövoimalaitoksissa niin niistä saataisiin 2384398579485 kWh energiaa jolla energiamäärällä voitaisiin syytää 92387232341 kpl typerää roskaviestiä nettipalstoille.
Revi siitä, ääliö!
Ja, jos kaikki järvet viinaksi muuttuisi. Tai kirjastojen kirjojen poltto.
Tahvon ajatuksia.
mm. Kemijosta saataisiin helposti 300 MW lisää. Vuotos..Ounas..
Uuno ei ole tainnut hoksata, että Vuotos juna meni jo 1970-luvulla eikä Neuvostoliittoa eikä Kekkostakaan enää ole.
Viikonloppuisten uutisten mukaan eduskunnassa puuhataan jo kovasti Kemihaaran ja Vuotoksen alueen liittämistä kansallispuistoon. Toki natarassahan se on jo lisäsuojelu on vain silkka muodollisuus.
Lähivuosina on tarkoitus purkaa kaikki Suomen vesivoimalat ja korvata ne yhdellä uudella ydinreaktorilla. Joku vanhemmista ydinreaktoreista ajetaan sitten siinä vaiheessa alas kun paperiteollisuus on vetänyt pari tehdasta siirtää vielä Etelä-Amerikkaan, Indonesiaan tai Venäjälle tai kun tuulivoimaa on saatu lisättyä suunnitellut 2.000 megawattia.
Uunon hölisemä Kemijoen 300 megawatin hölinä on liittoitelu ja siitä huolimatta määrä on naurettavan pieni kun sitä vertaa mihin tahansa nykyaikaiseen isoon voimalaan tai isoon tuulivoimalapuistoon.
Ainoa järkevä kohta Uunon hölinä postauksessa näytti olevan kohta jossa Uuno kertoi Suomen olevan tasamaata jossa korkeuseroa ei ole eikä mitään edellytyksiä vesivoiman mittavalla hyödyntämiselle.
Sähkön kulutus vaihtelee joka hetki. Aina kun jokin sähkölaite kytketään päälle tai sammutetaan, muuttuu sähkön sen hetkinen tarve ja tuotannon täytyy kyetä reagoimaan tähän muutokseen.
Sähköä täytyy siis tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Suuressa mittakaavassa sen varastointi sähkönä ei ole kannattavaa, vaan sen varastoidaan raaka-aineen muodossa. Siispä vesivoiman ollessa kyseessä, on luonnollista, että energia varastoidaan vetenä altaisiin.
Lyhytaikanen säännöstely
Vesivoiman yksi ylivoimaisimmista ominaisuuksista on sen nopeus. Kun esimerkiksi tavallisen lämpövoimalan käynnistämiseen menee jopa vuorokausi, niin vesivoima-kone on täydellä teholla yleensä muutamassa minuutissa. Myös pysäyttäminen ja tehon säätäminen ovat muihin tuotantomuotoihin verrattuna erinomaiset. Nämä ominaisuudet aiheuttavat sen, että kulutuksen vaihteluiden vaatimat muutokset tuotannossa hoidetaan käytännöllisesti katsoen yksinomaan vesivoimalla. Tämä tuotannon säätö puolestaan aiheuttaa sen, että vedenpinnat niin voimalaitosten ylä- kuin alapuolellakin vaihtelevat joka hetki jonkin verran.
Pitkän ajan säännöstely
Täällä pohjoisilla alueilla lämpötilaerot eri vuodenaikoina ovat hyvin suuret. Kesällä taloja ei tarvitse juurikaan lämmittää, mutta talvella, kun pakkasta voi olla jopa yli neljäkymmentä astetta ja päivänvaloakaan ei riitä kuin lyhyeksi aikaa, on energian tarve hyvin suuri.
Vesi on luonnollinen ja tehokas tapa varastoida energiaa. Talvella satanut, keväällä sulava lumi ja kesällä vetenä tuleva sade varastoidaan suuriin varastoaltaisiin. Talvella näiden varastoaltaiden vesi juoksutetaan voimalaitosten läpi ja näin saadaan puhdasta energiaa juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan.
Uuno on sekoillessaan postittanut tänne vanhen Kemijoki Oy:n teokseen kirjoittamansa pätkän lainauksen ylle.
ks. sivu 4.
http://www.kemijoki.fi/Kemijoki/kemijoki.nsf/TD/CAA482C0955EE9C642256D1D003EDBE3/$File/Kemijoki_yleisesite.pdf?OpenElement
Kemijoki Oy oli johdonmukaisesti toiminut ikioman maan tapansa mukaan heti vuoden 1982 hallituksenkielteisen Vuotos-päätöksen jälkeen: se palkkasi kokoaikaisen tiedotuspäällikön Pentti Lahdenperän "kiertämään kuin matkasaarnaaja ja käännyttämään ihmismielet altaalle otollisiksi" (Markkinointiviestintä).
Markkinointiviestintä-niminen lehti kirjoitti elokuun numerossaan vuonna 1988 artikkelissa "Kansa altaalle" seuraavaa: "Pentti Lahdenperä on ansainnut viestinnän Grand Prix'n", kun 'viestintäsodassa yhden taistelijan henkilökohtaiset suoritukset ovat saaneet aikaan suuren muutoksen.'"
Nykyään Pentti Lahdenperä on evp tai potkittu oikeastaan ikänsä takia eläkkeelle Kemijoki Oy:n leivistä. Siltikin Pena jaksaa kirjoitella mitä sattuu hölinöitä Vuotoksen tekoaltaan ihanuudesta milloin mihinkin maakuntalehteen ydinvoimala horinoidensa ohessa. En tiedä maksetaanko Penalla Vuotosta puoltavista horinoista edelleen jotain suolarahaa Kemijoki Oy:stä vai onko mies mennyt kokonaan sekaisin ja uskoo olevansa vieläkin yhtiön leivissä?
Varmaan jokainen ei Uuno palstaa seuraava ymmärtää heti mikä yhteys tämän palstan Uunolla ja yllä kuvatulla "Pena" henkilöllä on.