Suomessa elintarvikkeiden hinta on korkeammalla kuin EU-maissa keskimäärin. Suomi on ruuan ruuan suhteen kallis maa. Vielä kalliimpi kuin Suomi on EU:n ulkopuolella oleva Norja. Kummallekin näille maille on tyypillistä oman elintarviketuotannon etujen ajaminen ja pyrkimys mieluummin rajoittaa kuin lisätä kilpailua.
Paras tapa alentaa elintarvikkeiden hintoja on edistää kilpailua erityisesti vähittäiskaupan alalla, mutta myös elintarviketuotannossa ja tukkukauppaportaassa. Niin ikään alkutuotannossa kaikkien kilpailurajoitteiden poistaminen tulisi kuluttajien hyväksi. Suomessa Kepu ei halua edistää millään tavoin tätä. Sen vuoksi se yrittää mieluummin alentaan elintarvikkeiden hintaa keinotekoisesti pudottamalla alvin tasoa alemmas. Monet asiantuntijat ovat varoittaneet, ettei tällainen alennus valu kuluttajien hyväksi, vaan jää väliportaiden tuloksen parantamiseen ja niin mudoin vaikeuttaa entisestään vapaampaa kilpailua. Kartellisoituneessa elintarviketaloudessa alvin alennuksen poimiminen "oikeaan" osoitteeseen on helppo nakki. Kuluttajalle jää pelkkä kaluttu luu kouraan.
Kepulaiset ovat uskotelleet itselleen, että ruuan alvin alentaminen tarkoittaa samaa kuin ruuan vähittäishinnan alentaminen, vaikka monet muut ovat hallituskumppaneita myöten yrittäneet kertoa Kepulle, että ruuan hinnan alentamiseen ja vähävaraisten tukemiseen löytyisi paljon tehokkaampia keinoja. Tässäkin on kuitenkin hyvä huomata, kenen etuja Kepu "kehittyvissä maakunnissaan" tosiasiallisesti ajaa.
Parturi ja kampaamoalan alvin alennuksesta ei valunut senttiäkään kuluttajien hyväksi. Tämä esimerkki ei tietysti ole kepulaisia hetkauttanut mitenkään. Eikä hetkauta sekään, että OECD pitää ruuan alvin alentamista järjettömimpänä mahdollisena veropolitiikkana ja varoittaa Suomea tekemästä tällaista mokaa.
Ruuan hinnan alentaminen
6
321
Vastaukset
- oikeaan.
Kepun touhussa ei ole mitään järkeä.
Kun tavoitteena on ruuan hinnan alentaminen, niin kyse on sama kuin valtio ostaisi kymmenellä eurolla viiden euron setelin. Se toinen vitonen häipyy välikäsille - kaupalle ja tuottajille.
Herää kysymys, että minkälaiset vaalirahasidokset tässä kepun järjettömässä vaatimuksessa on? - HEH-HEH-HO-HOO
..simppeli-sossua, kun et muista eilisiä avauksiasi ja niihin saamiasi vastineita. Juoksithan kuin rotta piiloon....
- lälläripoika
Olen ollut Nuuksiossa jo sienessä ja itse olen pienessä. Nyt minä ernesti tulin sanomaan suorat sanat teille kepulireppanoille.
Minulla on morsio ja se ei ole Uusi-Ukki, reppanat. Viime yönä kuului rapinaa ulkoa ja menin katsomaan, niin karhu istui lintulaudalla, minä kun asun metsässä.
Tulen taas kun MINULLE sopii ja katson sen kepulireppanat aiheelliseksi. Nyt on tärkeää tekemistä, kun pitää mennä puliukkojen pikkujouluun ja minäkin olen pienessä he he he sievässä. - vastausta odottava
Muutama tarkentava kysymys, koska juttusi on kuin demarien ohjelma; täynnä pitäisi, tulisi, löytyisi tyyppisiä ilmaisuja vailla yhtään konkreettista tointa. Toivottavasti myös vastaat etkä paina demarimaisesti päätä pensaaseen kuten niin kovin usein.
Kirjoitat: "Paras tapa alentaa elintarvikkeiden hintoja on edistää kilpailua erityisesti vähittäiskaupan alalla". Miten mielestäsi kilpailua voidaan lisätä? Kaavoittamalla lisää liiketilaa vaiko vähentämällä liiketilan rakentamista? Mitä muita tapoja yhteiskunnalla on ohjata kilpailua kuin kaupan neliömäärien ohjaus, sillä jo nyt esim. ulkolaisten kauppaketjujen pääsy markkinoillemme on täysin vapaata.
Sitten: "...ruuan hinnan alentamiseen ja vähävaraisten tukemiseen löytyisi paljon tehokkaampia keinoja." Mitkä ovat ne keinot jolla ruuan hintaa voi alentaa? Ja mitä ovat ne keinot joilla vähävaraisia voisi tehokkaammin tukea (ymmärrän että tarkoitat kustannustehokkaammin).
Väität vielä: "Parturi ja kampaamoalan alvin alennuksesta ei valunut senttiäkään kuluttajien hyväksi". Oma parturini alensi hintojaan alvin muututtua, joten itse maksan vähemmän nyt kuin ennen. Onko tuo tietosi siis peräisin jostain tutkimuksesta vaiko pelkkä mielikuva, joita sinulla toden totta kyllä piisaa...Ensin on syytä muistuttaa siitä, että ruuan alvin alentamista vaaleissa vastustivat vahvimmin Vihreät ja Kokoomus. SDP suhtautui Kepun aloitteseen neutraalimmin, mutta kriittisesti.
Vähittäiskaupan kilpailuedellytyksiä voidaan toki parantaa kaavoituksella. Kyse ei ole siitä, kaavoitetaanko liiketilaa enemmän vai vähemmän, vaan siitä, että sitä ei kaavoiteta vain jotakin keskusliikettä suosien. Parhaiten kilpailu voi toteutua riittävän tiheään asutuilla alueilla, missä on jo olemassa liiketilaa elintarvikekaupoille. On typerää kaavoittaa automatkojen päähän hehtaarimarketteja, jotka tappavat vain alueen taajamissa sijaitsevat pienkaupat.
Ulkomaisten kauppaketjujen osalta maahan on rantautunut Lidl. Senkin alkutaipaleella esiintyi arvostelua siitä, että paikkakuntaisesti oli pyrkimyksiä torjua kaavoituksella hyvien kauppapaikkojen tuleminen Lidlin hyväksi. Lidlin tulo sai aikaan hintakilpailua ja suuret keskusliikkeet joutuivat perustamaan mm. omia halpaketjuja Lidlin vastapainoksi.
Muitakin keinoja kuin kaavoitus on olemassa. Sellaisia ovat esim. kilpailuvapautta valvovien viranomaisten resurssien lisääminen. Kaupan kartellisoituminenhan on julkinen salaisuus. Edelleen kaikenlaisten kiintiöjärjestelmien olemassaolo ja muut kilpailurajoitukset EU-systeemissä heijastuvat helposti Suomen kaltaisille marginaalialueille kaikkein vahvimmin.
Vähävaraisten ruokalaskuja voitaisiin pienentää tehokkaammin suorilla tulonsiirroilla. Tällöin olisi varmaa, että suoraan annettu satanen menisi kokonaisuudessaan saajalle eikä kaupan unohtuisi katteisiin. Jos rahaa halutaan kohdentaa nimenomaan elintarvikkeiden hankintaan, jaettakoon suoraa tulotukea sitten vaikka ruokakuponkien muodossa.
Parturi- ja kampaamoliikkeiden alvia alennettiin 22 prosentista 8 prosenttiin. Koko maassa hinnat alenivat keskimäärin 3 prosenttia tuon alennuksen jälkeen. Huomattavan suuri osa (noin kolmannes-puolet) liikkeistä ei alentanut lainkaan hintoja ja osa jopa nosti niitä. Piemmällä aikavälillä on tietysti jo aika mahdoton sanoa, mitkä seikat ovat vaikuttaneet hintakehitykseen.
Olennaista asiassa on kuitenkin se, että miksi käyttää niin epävarmaa keinoa kuin alvin alennus hintojen laskemiseen taikka vähävaraisen väestön ostovoiman parantamiseen ruokapuolella. Alvin alennuksessa on olemassa selkeä riski siihen, että hyödystä merkittävä osa valuu muiden kuin kuluttajien hyödyksi. Miksi ottaa tällainen riski, kun on olemassa vaihtoehtoisiakin toimintapoja?- ja kommentteja
Mielipidepankki kirjoitti:
Ensin on syytä muistuttaa siitä, että ruuan alvin alentamista vaaleissa vastustivat vahvimmin Vihreät ja Kokoomus. SDP suhtautui Kepun aloitteseen neutraalimmin, mutta kriittisesti.
Vähittäiskaupan kilpailuedellytyksiä voidaan toki parantaa kaavoituksella. Kyse ei ole siitä, kaavoitetaanko liiketilaa enemmän vai vähemmän, vaan siitä, että sitä ei kaavoiteta vain jotakin keskusliikettä suosien. Parhaiten kilpailu voi toteutua riittävän tiheään asutuilla alueilla, missä on jo olemassa liiketilaa elintarvikekaupoille. On typerää kaavoittaa automatkojen päähän hehtaarimarketteja, jotka tappavat vain alueen taajamissa sijaitsevat pienkaupat.
Ulkomaisten kauppaketjujen osalta maahan on rantautunut Lidl. Senkin alkutaipaleella esiintyi arvostelua siitä, että paikkakuntaisesti oli pyrkimyksiä torjua kaavoituksella hyvien kauppapaikkojen tuleminen Lidlin hyväksi. Lidlin tulo sai aikaan hintakilpailua ja suuret keskusliikkeet joutuivat perustamaan mm. omia halpaketjuja Lidlin vastapainoksi.
Muitakin keinoja kuin kaavoitus on olemassa. Sellaisia ovat esim. kilpailuvapautta valvovien viranomaisten resurssien lisääminen. Kaupan kartellisoituminenhan on julkinen salaisuus. Edelleen kaikenlaisten kiintiöjärjestelmien olemassaolo ja muut kilpailurajoitukset EU-systeemissä heijastuvat helposti Suomen kaltaisille marginaalialueille kaikkein vahvimmin.
Vähävaraisten ruokalaskuja voitaisiin pienentää tehokkaammin suorilla tulonsiirroilla. Tällöin olisi varmaa, että suoraan annettu satanen menisi kokonaisuudessaan saajalle eikä kaupan unohtuisi katteisiin. Jos rahaa halutaan kohdentaa nimenomaan elintarvikkeiden hankintaan, jaettakoon suoraa tulotukea sitten vaikka ruokakuponkien muodossa.
Parturi- ja kampaamoliikkeiden alvia alennettiin 22 prosentista 8 prosenttiin. Koko maassa hinnat alenivat keskimäärin 3 prosenttia tuon alennuksen jälkeen. Huomattavan suuri osa (noin kolmannes-puolet) liikkeistä ei alentanut lainkaan hintoja ja osa jopa nosti niitä. Piemmällä aikavälillä on tietysti jo aika mahdoton sanoa, mitkä seikat ovat vaikuttaneet hintakehitykseen.
Olennaista asiassa on kuitenkin se, että miksi käyttää niin epävarmaa keinoa kuin alvin alennus hintojen laskemiseen taikka vähävaraisen väestön ostovoiman parantamiseen ruokapuolella. Alvin alennuksessa on olemassa selkeä riski siihen, että hyödystä merkittävä osa valuu muiden kuin kuluttajien hyödyksi. Miksi ottaa tällainen riski, kun on olemassa vaihtoehtoisiakin toimintapoja?Pari kommenttia: "...Parhaiten kilpailu voi toteutua riittävän tiheään asutuilla alueilla, missä on jo olemassa liiketilaa elintarvikekaupoille". Otetaan yksi tiheään asuttu alue, Helsinki. Siellä ei Kepu ole ollut estämässä kaavoittamista muillekkin kuin isoille ketjuille. Kuitenkin elintarvikeliikkeitä ei ole muiden kuin S-ryhmän tai Keskon kylttien alla muutamaa pikkuruista Valintataloa lukuunottamatta. Lidlitkin on survottu jonnekin teollisuusalueiden kylkeen. SDP käyttää kaupunkisuunnitteluvaltaa Helsingissä, miksi siis kilpailua ei edistetä esimerkkinä kepulandian keskittymille?
Toinen kommentti. Miten rajaat ruokakuponkien saajat tai muut suorat tuet ruokaan. Sosiaaliturvan varassa elävät tietysti on helppo rajata lisätuen saajiksi, muita he ovat kuitenkin onneksi pieni vähemmistö, Sen sijaan vaikkapa pienipalkkaiset siivoojat tai kaupan kassat ostavat ruokansa ihan sillä palkallaan, tai pientä eläkettä nauttivat eläkeläiset sillä eläkkeellään. Tarvittaisiin melkoinen byrokratia pyörittämään lisätukien jakelua, olisiko se sitten verovarojen oikeaa käyttöä? Sosialidemokratiaan tietysti kuuluu kouhea kontrollointi, mutta järkevää tuollainen ei olisi, ei ainakaan yhtään järkevämpää kuin tuen suuntaaminen veron kautta
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?591174Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,11840Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol75795- 53634
Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.83603Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt33537Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs45532Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv36524Hurmasit sitten minut
kauneudellasi nainen ja kun sait minut rakastumaan itseesi muutuit ihan porsaaksi etkä välitä vartalostasi enää yhtään.43503Tietysti olen varovainen,
ei kaikki ole pelkkää epävarmuutta. En halua sotkea mitään, enkä aiheuttaa kenellekään hankaluuksia. Ja luulen että ehkä40501