Pakko kirjoittaa pari riviä Valtra-kaupasta, koska on se vaan nyt niin, että koskaan aikaisemmin ei suomalaisen traktorinvalmistuksen loppu ole ollut yhtä lähellä.
Vaikka Valtralla on teknisesti markkinoiden ehkä edistyksellisimmät mallit, niin voluumi on valitettavan pieni. Noin 10 000 kpl vuodessa ei tuo mitään etuja suuryritykselle, joka tekee yli 100 000 konetta vuodessa. Se on se teknologia mikä jenkkejä kiinnosti ja nyt se on hankittu omaan käyttöön. Muistetaan Valtran edistykselliset runkoratkaisut, ergonomia, moottorit, jne. Niihin kaikkiin liittyvät patentti- ja mallisuojat siirtyvät nyt kaupan myötä uuden omistajan hallintaan.
Ja mitä jää jäljelle - tuotantolaitos Amerikasta katsottuna maailman äärissä, jossa tehdään muutama prosentti Acgon vuosivolyymistä. Mikään taloudellinen perustelu ei riitä nykymaailmassa ylläpitämään tuotantolaitosta ja organisaatiota moisen prosentin takia. Varsinkin kun Acgolla on nykyisissä omissakin tuotantolaitoksissa maailmantaloudellisen tilanteen takia ylikapasiteettia.
Keskittyminen markkinoiden lähelle on avaintekijä globalisoituvassa maailmassa ja maatalouskoneiden volyymimarkkinat ovat valitettavasti ihan muualla kuin kotisuomessa.
Suomalaisena ja etenkin keskisuomalaisena toki toivon hartaasti olevani täysin väärässä uudesta omistajasta. On se vaan meikäläisittäin iso määrä perinteitä, osaamista, Valtran omia ja julkisia kehitysrahoja sekä työpaikkoja niin Valtralla kuin alihankkijoilla, pienen Suolahden kaupungin taloudesta puhumattakaan, vaarassa haihtua tuhkana tuuleen. Toivotaan nyt että Antti Herlin ja muu Koneen porukka todella mietti asioita laajemmaltikin kuin vain taseen rivien välistä... Tiettyä isänmaallisuutta bisneksessäkin soisi vielä löytyvän!
Vaikka Valtralla on teknisesti markkinoiden ehkä edistyksellisimmät mallit, niin voluumi on valitettavan pieni. Noin 10 000 kpl vuodessa ei tuo mitään etuja suuryritykselle, joka tekee yli 100 000 konetta vuodessa. Se on se teknologia mikä jenkkejä kiinnosti ja nyt se on hankittu omaan käyttöön. Muistetaan Valtran edistykselliset runkoratkaisut, ergonomia, moottorit, jne. Niihin kaikkiin liittyvät patentti- ja mallisuojat siirtyvät nyt kaupan myötä uuden omistajan hallintaan.
Ja mitä jää jäljelle - tuotantolaitos Amerikasta katsottuna maailman äärissä, jossa tehdään muutama prosentti Acgon vuosivolyymistä. Mikään taloudellinen perustelu ei riitä nykymaailmassa ylläpitämään tuotantolaitosta ja organisaatiota moisen prosentin takia. Varsinkin kun Acgolla on nykyisissä omissakin tuotantolaitoksissa maailmantaloudellisen tilanteen takia ylikapasiteettia.
Keskittyminen markkinoiden lähelle on avaintekijä globalisoituvassa maailmassa ja maatalouskoneiden volyymimarkkinat ovat valitettavasti ihan muualla kuin kotisuomessa.
Suomalaisena ja etenkin keskisuomalaisena toki toivon hartaasti olevani täysin väärässä uudesta omistajasta. On se vaan meikäläisittäin iso määrä perinteitä, osaamista, Valtran omia ja julkisia kehitysrahoja sekä työpaikkoja niin Valtralla kuin alihankkijoilla, pienen Suolahden kaupungin taloudesta puhumattakaan, vaarassa haihtua tuhkana tuuleen. Toivotaan nyt että Antti Herlin ja muu Koneen porukka todella mietti asioita laajemmaltikin kuin vain taseen rivien välistä... Tiettyä isänmaallisuutta bisneksessäkin soisi vielä löytyvän!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuotanto tullaan lopettamaan suomessa kun täällä ei kannata tehdä mitään kun AY=ÄÖ pellet kihnaavat palkat niin korkeiksi 5E/h olisi kohtuulinen korvaus laiskottelusta työpaikalla.
Niin, on Valtra tehnyt hienoa työtä, mutta se on muuttuvaan (yhdentyvään) maailmaan resusseiltaan valitettavan pieni toimiakseen itsenäisesti. Kone-yhtiön osana se ei sovi konsernin toimialaan: kehittelytyö on kallista ja markkinaosuus pieni. Kilpailu on kovaa ja yritysten täytyy pärjätäkseen joko fuusioitua tai erikoistua selviytyäkseen. Uusi omistaja on hyvin tietoinen Valtran osaamisesta ja tuskin sen kehittymistä haluaa estellä, päinvastoin. Kyse ei nyt todellakaan ole siitä, että paha kilpailija haluttaisiin eliminoida pois markkinoilta.
Muistan vieläkin tapauksen kun joukko isäntiä
(ja samalla mahdollisia ostajia) meni tutustumaan
traktorin tekoon. Tämän provokaation seurauksena
koko tehtaan väki pisti perseet penkkiin. Ja
olihan se ennenkuulumatonta että saaastaiset
maajussit häväisivät pyhän paikan.