Meille kaille on varmaan tuttua se, että napajäätiköistä päätellään eri aikakausien ilmasto-olojen laatua?
Mutta miten selitetään se, että nytkään joka vuosi napajäätikköön ei jää sulamatta viimeistä vuosikertymää?
Miten voidaan vuosilustoja laskea niiltä vuosilta, joiden vuosilustot ovat sulamisen vuoksi jääneet tallentumatta, sillä varmasti niitä aikakausia ei voida rekonstruioida jälkikäteen näkyviin?
Ja noita kokonaan sulaneita jaksoja voi olla pitkiltäkin aikaväleiltä.
Mutta miten selitetään se, että nytkään joka vuosi napajäätikköön ei jää sulamatta viimeistä vuosikertymää?
Miten voidaan vuosilustoja laskea niiltä vuosilta, joiden vuosilustot ovat sulamisen vuoksi jääneet tallentumatta, sillä varmasti niitä aikakausia ei voida rekonstruioida jälkikäteen näkyviin?
Ja noita kokonaan sulaneita jaksoja voi olla pitkiltäkin aikaväleiltä.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Toisin sanoen jäätiköistä pois jääneet "vuosikertymät" tarkoittaa sitä, että nuo jäätiköt voivat olla *vielä* vanhempia kuin miltä ne vuosikertymiensä perusteella näyttävät olevan?
Terävä havainto hihhulilta... :D
Tiedemiehet arvelevat (USA) uutisten mukaan, että tänä vuonna Pohjoisnavalla voi sulaa muutaman vuoden kertymä syksyyn mennessä.
Anteeksi *kuinka*?
Mistä lähtien lumen *sulaminen* on ollut sama kuin lumen *sataminen*?
Ihmetteletkä koskaan miksi kaltaisillesi hihhuleille nauretaan?
välillä pois, niin jää on vanhempi kuin mitä uskotaan, ei nuorempi
Hauska onkin "uteljaksen" avaus ketjussa "mistä se kertoo":
"Mistä se kertoo, ettei kukaan viisas usko evoluutioteoriaan?
En ainakaan ole koskaan sellaisesta ihmeestä kuullut?".
Kysehän onkin enemmälti joidenkin tieteentekijöiden väitteiden epäilemisestä vääriksi, kuin mistään muusta.
Evoluution kannattajat polleilevat keksittyjen tietojen esittelyillä, ja tämäkin esilletullut ilmiö todistaa, ettei edes jäätiköistä voida lukea oikeaa aikajanaa.
Aloitusviestin kirjoittaja ei ole esittänyt mitään vuosimäärää sinänsä mahdottomuudeksi.
Kyseenalaistan vain vanhoista ajoista annettujen tietojen antajien luotettavuutta.
Eikä hyvää kuvaa menneiden aikojen ilmaston tuntemuksesta anna sekään, kun nykyistäkään ilmastokehitystä ei tunneta.
Tiedemiesten riita nykyisestäkin ilmastonmuutoksesta osoittaa luotettavan tiedon tason vääjäämättä.
Vanha maailma on siitä hankalampi asia arvosteltavaksi, että sen parissa työskentelee varsin påieni sisäpiirijoukkue.
Ei suinkaan. Kyse on kaltaistesi pölvästien osoittamisesta tietämättömiksi pölvästeiksi kuten satut olemaan.
Luuletko *todella*, että tutkijat ovat yhtä tietämättömiä kuin sinä?
Kannattaa paneutua tuohon linkkiin ja *tarkasti*:
http://www.apa.org/journals/features/psp7761121.pdf
talteen tulevaa käyttöä varten.
Eihän puunkaan runko sula vedeksi ja silti on lustoja. Järvien pohjassa on aina sulaa ja silti monista löytyy lustoja..
Lustojen oikeellisuuden yksi merkki on esim. se että 2000 lustovuoden takaa löytyy lyijyä kerroksessa, eli juuri siltä Rooman vallan ajalta jolloin roomalaisilta pääsi ilmaan ja ekosysteemeihin hirmuiset määrät lyijyä kun rikastivat malmeista suuret määrät hopeaa lyijymenetelmällä..
Näyttää sille, että olet ymmärtänyt aloitusviestini väärin.
Viimeisten arvioiden perusteella napajäätiköltä on sulamassa osin koko jää vedeksi Pohjoisnavalle asti siten, että moniin vuosisatoihin napa on avovedessä.
Tämä tarkoittaa, että ikijää on saattanut aiemminkin sulaa niin, että pintajäästä on hävinnyt kerrostumista kokonaisia vuosilustoja. Kun lämmin jakso sulattaa, se tapahtuu juuri pintakerrosten poistumisena, joka sitten jään taas karttuessa normaaliin tapaan jatkaa kerrostumista siten, että välistä voi puuttua ajanjaksoja.
Kun puu kasvaa, ei mikään poista vuosilustoja välistä, sillä puuhan ei sula vedeksi, mutta jäästä ne poistuvat.
Katsos kun niitä tuhansien vuosien vuosilustoja ei kerätä mistään pohjoisnavalla veden päällä lilluvasta jääkerroksesta, joka on varsin nuorta, ja nyt sulamassa pois. Eihän siinä olisi mieltä. Sen sijaan jäätä kerätään hyvin vanhoista mannerjäätikkökerroksista, joita löytyy pohjoisnavan tienoilta Gröönlannista (joka ei suinkaan ole sulamassa tänä, ensi, eikä sitä seuraavanakaan vuonna) tai Antarktikselta (josta jääkerros ei luultavasti katoa edes koko ihmisen aikaansaaman lämpenemisjakson aikana).
Kyseessä oli siis ihan ymmärrettävä tiedonpuutteesta johtunut väärinkäsitys. Toivottavasti nyt ymmärrät mistä on kyse.
Grönlannin päällä on todellakin mannerjää, joka ei sula.
Mutta Gönlannin jäätikkö liukuu koko ajan kohti reunaa josta se poistuu kesäisin irtolohkareina.
Jäätikön kulkema nopeus vaihtelee, mutta koko jäätikkö on liikkeessä.
Alin kerrostuma poistuu sulaen aiheuttaen liukumisen.
Maan ytimestä käsin poistuu lämpöä kaikkialla ja maan vakiolämpötila on yleisesti lämpimän puolella.
Pohjoisen napa-alueen pakkanen ei pääse jopa satojen metrien paksuisten jääkerrosten läpi jäähdyttämään alimpia kerroksia.
Eipä tohon dendrokronologiaan ole muutenkaan luottamista.
http://creationontheweb.com/images/pdfs/tj/j20_3/j20_3_95-103.pdf
Jääkerrosten synty napa-alueilla ei noudata vuosikiertoa. Saman vuoden aikana saattaa olla kaksikin sadejaksoa jotka näkyvät kahtena eri kerrostumana jos niiden aikaväli on kuukausia. Lisäksi Etelämantereella nykyisinkin on talvia jolloin lumi/jääkertymän paksuus jää varsin ohueksi, sillä joka vuosi ei kaikkialle jää pysyvää lunta lainkaan. Etelämanner on nimittäin tuulista seutua jolloin suuret alat jäävät kiinnittymättä paikalleen. Nämä alueet muuttavat eri paikoille aikojen saatossa kuten Saharan hiekkakumpareetkin .
Jäälakeudella toimii myös eroosio.
Linkki Etelämantereen sivullemme.
http://www.southpole.fi/manner.html
Et taida tietää mitä dendrologia edes tarkoittaa...
Haeppa aikaisemmat kirjoitukseni esille ja katso mitä kirjoitin jo vuonna 2006 noista puiden lustoista.
"Kirjoitustesi" tason tuntien, tuskinpa.
Roskaa löytyy helpomminkin kuin roskalaatikkojen pohjia tonkimalla.
Olisikos kyse hammasjuurihoidosta?
olen huomannut sinun olevan verrattoman roska-asioiden tuntian.
Kunnioitan taipumustasi!
tässä keskustelussa oli puhe jäätiköistä eikä puiden vuosirenkaista.
Sanotut vuosirenkaat ovat mentelmä, jolla mennään taksepäin vertaamalla eri-ikäisien puiden renkaita toisiinsa, ja näin hitaasti on rakennettu "ikäportaikko".
Jäätiköiden kerrostumia tutkitaan samlla menetelmällä vertailemalla eri alueiden jäätiköiden kerrostumia (esimerkiksi Grönlannin ja Etelämantereen). Lisäksi eri menetelmin saatuja aikamääritelmiä verrataan toisilla menetelmillä saatuihin.
Siellä kyseenalaistetaan nuo puun vyosirenkaat. Yhtä epävarmalla pohjalla ovat muutkin ajoitukset. Myös tuolle jäälustohypoteesille voimme viitata kinttaalla. Liian paljon epävarmuustekijöitä.
>
Joo-o, mutta keskitytäänkö siinä epäolennaisuuksiin ? Tosiaan, saattaa olla, että on jopa ihan oikeutettua kiistää joitankin vuosirenkaita, jotka voi olla mahdollisesti muodostuneet saman vuoden aikana, mutta tällaisia kiistettäviä renkaita on kenties muutamia kymmeniä, maksimissaan ehkä parhaalla tahdolla edes etäisesti voidaan keskustella muutamista sadoista renkaista (muut ovat selkeää). Mitä muutama sata vuotta vaikuttaisi mihinkään, jos kyse on siitä, että vuosirengassarjoilla päästään esim. 12000 vuoteen ?
Eikö lustoteoria ole ristiriidassa sen kanssa, että miljoonien vuosien aikana pudonneet meteoriitit ovat yleensä näkyvillä jään pinnalla ja niitä voi kuuleman mukaan paikoitellen poimia kuin sieniä koriin? Miksei meteoriititr peity lumeen?
Miksi kuvittelet, että ne *eivät* peittyisi lumeen?
Jäätiköiden pinnalta löytyy ainoastaan lyhyen aikaa sitten pudonneita meteoriitteja.
Wikipedian Etelämantereesta kertova juttu;>
""Tieteen kannalta katsoen Etelämanner esiintyy huomattavana meteoriittien löytöpaikkana. Miljoonien vuosien aikana pudonneet meteoriitit ovat yleensä näkyvillä jään pinnalla ja niitä voi kuuleman mukaan paikoitellen poimia kuin sieniä koriin.lähde? Ainakin Carnegie Mellon -yliopiston Nomad-robotti on lähetetty tutkimaan aluetta. Monia uusia halotyyppejä on myös havaittu alueella, muutamia niistä ovat suomalaiset löytäneet. ""
Paha sanoa enempää, kun en itse ole siellä käynyt!
Kaikki on edessänne KAIKKI ON OLEMASSA USKOKAA USKOKAA
>
Miten monta vuosikertymää on jäänyt sulamatta ?
Vaikka oletettaisiin, että joskus sulaa jonkun vuoden jäljet kokonaan pois, niin eikö vaan, että näkyvät vuodet (vuosikertymistä) osoittavat, kuinka vanhaa jää ainakin on. Tuo oletettavasti "puuttuvien" lustojen olettaminenhan vaan lisää jään (ja samalla siitä lasketun Maan) ikää. Miten tuollainen sopii nuoren Maan uskoon ? Toki noissa voi olla epätarkkuuksia, mutta sitten kun muilla metodeilla saadaan samoja tuloksia, voidaan arvioida, kuinka monta vuotta lustoista on jäänyt "merkkiintymättä". Kyse on tosiaan tarkimmasta mahdollisesta lustoihin kohdistuvasta iänmäärityksestä, mutta ei se takaa, että pystyttäisiin aivan vuoden tarkkuuteen - jotain virherajaahan mittauksissa aina on. Jos metodissa on mahdollisuus muutamien vuosien heittoon, niin miksi se romuttaisi koko laskutavan ?
Oletko ihan varma, että keskellä jäätikköä olisi niin lämmin, että kaikki satanut lumi sulaisi joinakin vuosina pois ? Toki laitamilla näin käy, mutta että keskellä kylmintä jäätikköäkin ?
Antarktiksella on vaikeaa todeta vuosien vaihtelu jäästä, sillä siellähän on talvi jatkuvasti ja sateiden jaksottuminen on epäsäännöllistä.
Antarktiksen sademäärä on pienempi kuin Saharan joten jokainen asiaa tunteva tietää, että jää haihtuu tuulessa jopa pakkasessa (Vuodessa useita senttejä) ja paikallisia kohtia jää kokonaan karttuvaa jäätä ilman ihan normaalitalvinakin. Antaktiksella on erittäin tuulista, joten lumisateen tuotto ei jää kohdalleen.
>
Juu, mutta kesällä paistaa aurinko ja talvella ei. Auringon paisteessa muodostunut jää/lumi tai jää/lumi, johon aurinko on paistanut (ja haihduttanut sitä) on aivan erilaista kuin talvella pimeässä muodostunut (lustot).
Montako vuosilustoja on laskettu ainakin olevan ? Vastaa nyt.
>
Jokainen asiaa tunteva tietää myös, että tuo haihtuminen on lämpötilan funktio. Talvella -70 °C:ssa jään haihtuminen on olematonta ja kesällä vähäistä (mutta sentään sellaista, että se jättää jään/lumen rakenteen erilaiseksi).
Viestissäsi muuten selität, kuinka äärimmäisen hidasta jään muodostuminen on (esim. sentti, pari vuodessa). Montako vuotta vaikkapa nyt parin kilometrin paksuisen mannerjään muodostumiseen on mennyt ?
että jäätiköille on satanut jokavuosi lunta ?
Entäpä, onko mahdollista että samana vuotena olisi satanut useampikin kerrostuma lunta ?
>
En, mutta toki se on melkoisen todennäköistä. Mutta mutta, jos joku vuosi ei ole satanut lunta lainkaan, ei myöskään ole lustoa. Tämä tietysti heikentää lustoista lasketun iän tarkkuutta, mutta NIIN PÄIN että oikea ikä onkin vieläkin suurempi kuin lustojen osoittama määrä.
Siis näin voidaan sanoa, että ikä on "xxx tai yli" - ja tuo "yli" osuus muodostuu siitä, kuinka monta lustoa on jäänyt muodostumatta.
>
Mitenhän se olisi mahdollista, että sen voisi havaita ? Jos pakkasta on 70 astetta ja satelee lunta, niin miten eilen ja tänään sataneen välillä olisi jotenkin tullut suunnaton ero niin, että ne muodostuisivat erilaisiksi kerrostumiksi ? Sen ymmärrän, että kun puoli vuotta paistaa aurinko, niin silloin tuo lumi on vähän erilaista kuin tuohon pimeään ja kylmään aikaan.
Lumi on siitä hassua, ettei se jää tuulessa paikalleen. Niimpä monin kohdin Antarktiksella ei lunta kerry vuosittain lainkaan ja jopa entistä aiempien vuosien kertymää haihtuu pois.
Lumi kiinteytyy jääksi ylempien kerrosten painon puristuksessa. Lumen kertymiset ovat kuin Saharassa hiekalla, joka tekee yhä uusia kinosmuodostelmia. Itse epäilen koko vuosilustoteoriaa jäässä.
Ainakin sen luettavuus on kyseenalaista ja tavattoman tulkinnanvaraista.
Mikään ei takaa sitä, että eri (mahdolliset) lustot olisivat syntyisin niin, että ne kuvaisivat eri vuosia. Olen itse nähnyt useita metrejä paksua Scandinaavian ikijäätä Norjan vuoristossa, eikä siitä mitään lustoja voinut erottaa silmillään.
>
Niin, paitsi että kuitenkin sitä jäätä kertyy, joten kyllä se lumi asettuu jossain vaiheessa. Itse asiassa aurinko taitaa olla juuri se, joka sitoo lumen ja muodostaa siitä liikkumattoman kerroksen (en oikeasti tunne prosessia tarkasti).
>
Niinpä, ja miksei voinut ? No, sen takia, että Skandinaviassa on lämmin kesä (lämpötila plussalla myös jäätiköllä). Sitten voit miettiä, montako päivää (auringon nousua ja laskua) Skandinaviassa on ja montako esim. Etelänavalla. Aivan Skandinaviassa kolmisen sataa ja navoilla YKSI.