Pyrkiikö evoluutio selittämään liian monia asioita?
Löytyykö seuraavaan kysymykseen vastaus evoluutioteoriasta, vai onko kyseessä jonkun ihan muun tieteenalan asia?
Kysymys: Miksi ihminen auttaa toista, itselleen täysin tuntematonta ihmistä?
Törmäsin jonkun Oxfordin professorin tekstiin, joka väitti että myös ym kysymykseen löytyy vastaus evoluutioteoriasta. Sittemmin unohdin herran/rouvan nimen enkä onnistu löytämään artikkelia enää.
Löytyykö seuraavaan kysymykseen vastaus evoluutioteoriasta, vai onko kyseessä jonkun ihan muun tieteenalan asia?
Kysymys: Miksi ihminen auttaa toista, itselleen täysin tuntematonta ihmistä?
Törmäsin jonkun Oxfordin professorin tekstiin, joka väitti että myös ym kysymykseen löytyy vastaus evoluutioteoriasta. Sittemmin unohdin herran/rouvan nimen enkä onnistu löytämään artikkelia enää.
Vastaukset 40
Vanhimmat
laumassa on edullista auttaa.
Ainakin osittain vastaus löytyy myös evoluutiosta.Ihminen on jo satoja tuhansia vuosia joutunut turvautumaan joukkovoimaan,esim.taistellessaan savannilla ym.petoja vastaan.Kollektiivisuus on ihan "geeneissä".Evoluutio selittää monta ihmeellistä asiaa.Tosin MORAALI on enneminkin SIELULLISTA perää."Ette suinkaan kuole,vaan tulette niinkuin JUMALA tietämään hyvän ja pahan."
Kaikki laumaeläimet toimivat lauman hyväksi, ei vain ihminen. Se edesauttaa lauman selviytymistä ja näin myös yksilön perimän siirtymistä eteenpäin.
Ihmisistä lähes kaikki lisääntyvät ja ovat lisääntyneet aina.
Ei siten ole mitään valintaa auttajien eduksi. Ja ne, jotka johtavia ovat, auttavat vähiten ja silti lisääntyvät hekin.
Samoin on kaikkien muidenkin inhimillisten piirteiden valinnat olemattomia.
Erittäin epäsosiaalisilla ihmisillä on yhtä usein kakaroita kuin meillä sivistyneillä on herttaisia lapsosia.
Mutta, tuhansia vuosia sitten kun ihminen oli selvemmin lauma-eläin, auttaminen oli myös lauman hyväksi.
Mistä sitten itsekkyyden aiheuttava mutaatio on saanut näin vahvan jalansijan?
Ja miksi johtajat ovat häikäilemätrtömimpiä, jos auttaminen oli hyve?
vaan, kun auttoi saman lauman edustajaa niin auttoi myös itseään. Ja tänä päivänä jos auttaa niin tulee hyvä mieli, ainakin useimmille. Ajat muuttuvat, lauma on kadonnut, ei itsekkyyteen mitään mutaatiota tarvita, kusipäitä on ollut jo kauan.
No mutta mihin unohit luonnonvalinnan?
Sehän on evoluutiokehityksen välttämätön moottori?
"Ajat muuttuvat, lauma on kadonnut, ei itsekkyyteen mitään mutaatiota tarvita". Itsekkyys ei ole enää niin haitallista, siksi sitä esiintyy enemmän. Luonnonvalinta jatkaa niin kuin ennenkin, pienissä yhteisöissä näkyy kaiketi parhaiten, rikkain, komein ja vahvin saa parhaat kumppanit, muille jää jämät(sori femakot).
Miespuolinen yksilö voi kylvää siementään miten paljon ehtii ja pystyy. Naispuolisen on valittava tarkkaan, koska hän voi saada vain muutaman jälkeläisen, ja riski ja vaiva ovat paljon suuremmat.
Tietenkin siis valitaan paras huolehtija, josta on apua pentujen kanssa.
"Miespuolinen yksilö voi kylvää siementään miten paljon ehtii ja pystyy."
Jos on köyhä, ruma ja pieni, niinkuin minä, se ei ole niin helppoa, muuten olet oikeassa.
...niin naispuolinen hakee lasten isäksi kovasti joka suuntaan roiskivaisen kovan häntäheikin, mutta lasten hoivaajaksi sen hiljaisen pehmomiehen. Ensinmainitusta kun ei ole vastuulliseksi perheen elättäjäksi ja lasten kasvattajaksi, kun taas jälkimmäiseltä ei saa yhtä viriilejä geenejä omille lapsosille.
jopa näinkin.
Olin kerran lomalla Barbadoksella. Käytin hyväkseni sitä, että maan kieli on englanti, ja luin joka päivä paikallislehden.
Siellä useilla naisilla oli lapsia monesta isästä. Miksi? Koska Barbadoksella on vaikea työttömyys ja miehet joutuvat matkustamaan siirtotyöläisinä Yhdysvaltoihin tai Etelä-Amerikan maihin. Jos isiä oli useita, ainakin joku aina joskus lähetti elatusapua. Kun se mies kuitenkaan ei ollut kotona. Evoluutiojärkeilyä tämäkin.
että naiset kaipaavat paljon kuhnureita ympärilleen ? Onko tämä alitajuntaan jäänyt muistikuva menneisyydestä, niiltä ajoilta kun vielä asuimme mehiläispesissä ?
Supi on taas leikkisä.
Vakavasti puhuen, mies, joka huolehtii naisestaan ja lapsistaan, ei takuuvarmasti ole kuhnuri. Niiden satojentuhansien vuosian aikana, joina vaistomme kehittyivät, sellainen mies joutui pakosta olemaan myös metsästäjä ja taistelija. Nykyään olisi suotavaa huolehtia elannosta, mikä ei ole kuhnurin hommaa; mikäli muistan mehiläispesistä, niin kuhnurit parittelevat kerran (jos onnistuvat) ja sitten kuolevat pois. Juuri sellaiselle ihmisnaisilla ei ole varaa; lapsi kasvaa vuosikaudet.
Afrikassakin missä ihmiset elää luonnon lapsina, naiset tekevät peltotyöt sun muut ja kasvattavat lapsikatraat. Kuhnurimiehet istuu kaltaistensa seurassa sekaantumatta perheensä elatukseen......Mot
Afrikassa ei eletä sen enempää luonnon lapsina kuin Euroopassakaan. Naiset hoitavat pitkälle peltotyöt, mutta miehet ovat töissä kaupungeissa, kuorma-autokuskeina, kaivoksissa jne. paitsi tietenkin siellä, missä on voimakas työttömyys, kuten nyt juuri Keniassa. Laittomat siirtolaiset tai sellaisiksi pyrkivät Euroopan eteläisillä rannikoilla ovat pääasiassa nuoria miehiä, joille ei kotimaasta työtä riitä. Niinpä he päätyvät pimeäksi työvoimaksi; esimerkiksi Espanjan tomaatit ovat suurimmaksi osaksi mustien käsien poimimia.
Länsi-Afrikassa naiset työskentelevät paljon itsenäisinä pienkaupustelijoina markkinoilla; sinne he peltojensa tuotteet vievät.
Oudoista maanosista on helppo kehittää yksiviivainen kuva, koska media keskittyy esittämään tiettyjä, helposti omaksuttavia seikkoja. Harvassa ovat toimittajat, jotka kerääntyvät paiaklle, ellei meneillään ole jtoakin suruta katastrofia (ja silloinkin uutisoidaan pääasiassa hotellin baarista käsin).
Jos kerran laumakäyttäytyminen selittää "moraaliset" teot, mihin perustuu se että ihmisen on kuitenkin tehtävä valinta auttaakseen lähimmäistä?
Tarkoitan siis sitä, etteikö tuon laumakäyttäytmisen perusteella sitten olisi lähes automaattista auttaa kaikkia. Ihmiset kuitenkin usein tekevät valinnan että eivät auta.
menestyivät.
PS. Moraali ei ole Raamatusta - Raamattuakin 'tulkitaan' ihmisen lajille ominaisella käsityksestä moraalista eli etiikasta. ts. 'moraali' on myötäsyntyistä ja evoluution tulosta.
Muotoilen kysymyksen uudestaan.
Jos ihmisella on biologinen mekanismi joka laukaisee vieraan ihmisen auttamishalun, miksi ihmisen tulee tehdä valinta auttaakseen? Moni valitsee olla auttamatta. Itse olen auttanut esim. rouvaa kantamaan suuren paketin autoon postikonttorista, mutta en ikinä anna kadulla polvistuvalle kerjäläiselle senttiäkään. Siis kertaan, jos ihminen on vain biologisten mekanismien tulos, mistä tulee valinnan mahdollisuus?
auta kaikkia tarvitsevia vaan analysoi ketä kannattaa auttaa. esim. vihollisen auttaminen ei edesauttaisi omaa ja oman ryhmän hengissä pysymistä.
Niin siis miksi kannattaa auttaa täysin tuntematonta, jota ei luultavasti tule koskaan enää tapaamaan? Noin siis niinkuin evoluution kannalta.
...ei luultavasti aina kannatakaan. Mutta evoluution kannattaa tuottaa sellainen ihminen joka on mahdollisimman auttamishalukas omaa yhteisöä kohtaan, vaikka ominaisuuden sivuvaikutuksena tulisi autettua vieraitakin. Käytännössähän ihmiset eivät luonnontilassa juuri muita ihmisiä koskaan kohdanneet kuin oman yhteisön jäseniä. Tämä tällainen maailma jossa naapurikin on ihan vieras on ihmiselle aivan uusi juttu, johon ei ole vielä ehtinyt sopeumia kehittyä.
Autettavat valitaan mieluummin "omasta laumasta"; kerjäläiselle ei anneta, koska kyseessä on suomalaiselle vieras tapa, joten se leimaa kerjäläisen vieraaksi. Vanha rouva on todennäköisesti "omaa väkeä".
kyllä, mutta onko se oikein on toinen asia!
"Yksisoluista sukurakkautta
Hädän hetkellä ihmisillä ja monilla sosiaalisilla eläimillä on tapana turvautua omiin sukulaisiinsa. Nyt Ricen yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, ettei tämä ominaisuus rajoitu korkeampiin eläimiin. Mikrobitkin tunnistavat omat sukulaisensa ja suosivat niitä.
Uusi havainto perustuu maaperässä elävän Dictyostelium purpureum-ameeban tutkimiseen. Tämä yksisoluinen ameeba elää yleisenä maaperässä ja käyttää ravinnokseen lähinnä bakteereja. Niukkoina aikoina ameebat kerääntyvät yhteen ja tuottavat itiöemän, jossa on pitkä varsi ja itiöpesäke. Itiöemän tuottamisella on kuitenkin hintansa; osan mikrobeista on uhrattava itsensä ja erilaistuttava steriiliksi varreksi.
Tutkija Natasha Mehdiabadi manipuloi ameebojen käyttäytymistä laboratoriossa. Kun ameeboja pidettiin nälässä, ne kerääntyivät yhteen lisääntymään. Itiöemien geneettinen analyysi paljasti, että kukin itiöemä koostui pääsääntöisesti samaan sukulinjaan kuuluvista yksilöistä. Tutkimuksen julkaisi Nature."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2654
"Simpanssikin auttaa vapaaehtoisesti
Altruismia vieraan auttamista ilman omaa hyötyä on pidetty ihmisen ominaisuutena, mutta myös simpanssit tarjoavat auttavan kätensä, jopa ihmiselle.
Felix Warneken ja Micael Tomasello saksalaisesta Max Planck Instituutista testasivat sekä 1,5-vuotiaiden lasten että nuorten simpanssien avuliaisuutta. Tehtävissä aikuinen kasasi kirjapinoja, ripusti pyykkiä tai kurkotteli tavaroita ja oli silmin nähden hankaluuksissa.
Tutkijoiden hämmästykseksi jo näin pienet lapset ymmärsivät, milloin toinen oli pulassa ja olivat innokkaita auttamaan jokaisessa tehtävässä. Myös simpanssit tahtoivat auttaa yltämään tavaroihin, mutta muissa askareissa niiden tukeen ei ollut luottamista. Warnekenin ja Tomasellon tulkinnan mukaan pikkulapset ja simpanssit haluavat kummatkin olla avuksi, mutta niiden kyky tulkita toisen avuntarvetta eroaa toisistaan.
Simpanssien kehittyneistä yhteistyötaidoista kertovat myös Max Planck Instituutin tutkijan Alicia Melisin tulokset. Melisin tiimi kehitti koesarjan, jossa simpanssien piti ruokaa saadakseen värvätä kumppani apurikseen. Simpanssit näyttivät pysyvän kärryillä siitä, kenen kanssa ruoanhankinta sujui tuottoisimmin. Kokeiden edetessä ne huolivat parikseen vain tehokkaaksi osoittautuneen lajikumppanin."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2448
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4766490.stm
Ameeba esimerkissä kyseessä olivat sukulaiset, ja apina koe oli tehty vankeudessa eläneillä apinoilla. On mahdollista, että vankeudessa eläneet apinat ovat oppineet tunnistamaan tilanteita, joissa ne saavat osakseen hoitajiensa hyväksyntää ja sitä kautta etuja.
Ihmettelen itse ihmisten halua auttaa ventovieraita tilanteissa, joissa on erittäin todennäköistä ettei toiminnasta tule koitumaan auttajalle hyötyä.
hyvän mielen kun autat mummon kadun yli? Toisaalta järkeilet ettei kerjäläistä kannata auttaa, koska se on sossun asia. Koet siis tekeväsi jälleen oikein, mistä tulee hyvä mieli siitäkin eli palkkio oikeasta toiminnasta, ja oikea toiminta pitää sinut ja ryhmäsi hengissä.
Tottakai tulee hyvä olo, siksihän sitä auttaa. Mutta miksi siitä tulee hyvä olo?
Miksi evoluutioprosessi olisi kehittänyt meille aivoihin mekanismin joka tuottaa hyvänolon tunnetta täysin ventovieraan pyyteettömästä auttamisesta?
toimintamallia ja se on evoluution ansiota.
pyyteetöntä, muutenhan sitä auttaisi ilman että se synnyttää mitään tunteita. sen sijaan sitä auttaa koska auttamisen kokee oikeaksi ja sen kokee oikeaksi koska siinä peilaa itseään siihen tilanteeseen. sitä haluaisi tulla autetuksi itsekin samassa tilanteessa. se on siis itse asiassa itsekäs tapahtuma.
auttaminen voi tapahtua myös sen vuoksi että yksinkertaisesti haluaa sen mielihyvän jonka auttaminen antaa. ja mielihyvä tulee siitä, että kokee tekevänsä jotain oikein eli jotain rakentavaa, mikä taas edesauttaa lajin säilymistä. mikä taas on evoluutiota.
"Kysymys: Miksi ihminen auttaa toista, itselleen täysin tuntematonta ihmistä?"
Kyseessä ei ainakaan ole pelkästään inhimillinen ominaisuus, vaan lähisukulaisemme auttavat pyyteettömästi jopa yli lajirajojen:
http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9E0CE4D71F31F934A2575BC0A960958260
Eli, vieraiden auttaminen evoluutioteorian kannalta:
1. Jäänne ajoilta, kun elettiin pienemmissä yhteisöissä ja suunnilleen kaikki olivat tuttuja.
2. Auttaminen on itsekästä - Joko siitä saadun mielihyvän tai (teoreettisen) vastapalvelus ajatuksen kautta
Näinkö suunnilleen?
...evoluution kannalta toisten auttamisen pohjimmainen syy voidaan tiivistää yhteen ainoaan tekijään: se edistää lajin säilymistä.
Nythän on niin,että toimimalla yhdessä moninkertaistamme voimamme.Se nyt vain on niin yksinkertaista.
Auttaminen on aina itsekästä.Se on toimintaa joka kuluttaa voima-varoja.Kuitenkin pitkällä tähtäyksellä hyödymme siitä.
".. Jäänne ajoilta, kun elettiin pienemmissä yhteisöissä ja suunnilleen kaikki olivat tuttuja.."
Onko ihmisen pää tai jalat 'jäänne' jostain aikaisemmasta?
Eikö olisi parempi 'uskoa', että kysymyksessä on vain muoto evoluutiosta.
joku tuolla aikaisemmin sanoi siten. Tai siis ilmaisi ajatuksen että ko ominaisuus ei tunnu epäselvältä jos mieltää yhteiskunnan jonka kaikki jäsenet ovat keskenään tuttuja ja suoraan toisistaan riippuvaisia. Ja tottahan se on. Jos miettii esim vanhaa suomalaista kyläyhteisöä tuntuu ihan järkevältä, että on ollut yksilön edunmukaista auttaa oikeastaan kaikkia yhteisön jäseniä.
Itse ajattelin tilannetta jossa nykyisiin satojentuhansien ja miljoonien yksilöiden yhteiskuntiin olisi ikäänkuin tultu suoraan. Nyt huomaan ajatukseni lähtökohtaisen virheellisyyden.
Evoluutio syklitään tappavan hidasta tapahtumaa ja KULTTUURIEVOLUUTIO tänä päivänä eksponentiaalista - jos onkaan?
Koska toisen auttaminen on hyväksi koko populaatiolle. Toisaalta, miksi ihminen haluaa auttaa myös toista ravintoketjunedustajaa? Vastaus on sama: Kaiken elollisen suojeleminen on hyväksi populaatiolle... Ei tarvitse olla kovinkaan fiksu ymmärtääkseen sen, että me olemme vain ja ainoastaan yksi osa ravintoketjua, lenkki lenkkien joukossa. Minusta kysymyksesi asettelu ontuu, koska kysymyksen voi myös asettaa päinvastoin...
Miksi jotkut yksilöt haluavat vahingoittaa itselleen täysin vierasta ihmistä? Tai vielä enemmän karrikoiden: Miksi kokonainen kansakunta haluaa vahingoittaa toista itselleen vierasta kansaa? En usko, että tähän banaaliuuteen oikean vastauksen osaisi antaa kenttäpastori, mutta asiaa kannattaa jokaisen miettiä hetki. Myös populaation karsiutuminen on kokonaiskuvassa hyväksi koko eläin kunnalle (Niin, ihminen on kuitenkin eläin), siitäkin huolimatta, että me olemme inhimillisiä olentoja, mutta on arroganttia kuvitella, että olisimme jotenkin korvaamattoman arvokkaita suhteessa muihin eläviin olentoihin. Me olemme osa kokonaisuutta, emmekä selviäisi ilman muita eliölajeja.
On typeryyttä yrittää valjastaa luonto moraalin piiriin. Moraali löytyy jokaisesta ihmisestä itsestään, ei ulkopuolelta.
Luonto äiti TOIMII, se ei mieti eikä harkitse. Susi ei syö poikasiaan siksi, että susi olisi PAHA, vaan siksi, että sen on PAKKO.