Rakas päiväkirjani, joskus on raskaita päiviä. Vaikka on syksy ja aurinko paistaa. Kauneinta mahdollista ruskaakin saa nähdä. Mutta kun asiat eivät tahdo aina mennä niin kuin itse olen ajatellut. Jos kaikki menisi omien suunnitelmien mukaan, mitä sitten? Mikä minä silloin olisin? Koska olen ihminen, eivät asiat voikaan mennä aina kuten haluan. Kuitenkin pahasta olosta ja pahasta tilenteesta lopulta pääsen. Kuvittelen kaikkea, ajatten kaikkea. Väsytän aivan itseni ajatuksillani. Ajatukseni löytävät uusia reittejä. Siitä olen hyvilläni. Mutta en siitä, jos toimintani jumittuu vanhoille huonoille radoille... Kuitenkin minä tiedän, että murhepäiviä seuraa ilon päivät. Ja että kaikki on muuttuvaa, mikää ei tässä maailmassa ole pysyvää, ei murhekaan. Enkä minä juuri nyt edes murehdi. Minä murehdin eilen, tai yöllä. Mutta nyt on uusi päivä. Eikä tähän päivään kuulu vanhat asiat, sovitetut asiat. Onhan kyseessä uusi päivä.
Raskaita päiviä
syksylläkin
1342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin asiat harvoin menevät niin kuin itse haluaa...
Itselläni on jäljellä vain terveys, joskus minulla oli kaikki.
Itse asiassa kun asiat menevät niin huonosti, ettei huonommin voi mennä, saapu tämä *ah, niin ihana huumori* helpottamaan tilannetta...
Ihminen jolla ei ole enään menetettävää, voi tehdä ihan mitä haluaa, ja silloin ihminen on omimmillaan ja onnellisimmillaan.
Ja muista vielä pohjalta on vain yksi suunta: YLÖSPÄIN!!!!!