Uusi Testamentti
Oletko koskaan ajatellut, miksi luet juuri Uutta Testamenttia? Kerran lukiessani omaa Uutta Testamenttiani mieleeni tuli uuden liiton lupaukset ja perintöosa, joka kaikilla Jeesuksen omilla on taivaassa. Aloin tutkia kyseistä aihetta, ja eteeni avautui monta mielenkiintoista asiaa Jumalan ja Jumalan Pojan välisestä uudesta liitosta sekä testamentista, jonka Kristus on meille verellään hankkinut.
Uskovan ihmisen on hyvä ymmärtää, kenen kanssa Jumala teki alun perin uuden liiton. Mooseksen aikainen vanha liitto tehtiin Mooseksen välityksellä Israelin kansan kesken. Liitossa oli osapuolina Jumala ja Israelin kansa. Ihminen kuitenkin osoittautui liian heikoksi pitämään Jumalan kanssa tehtyä liittoa. Raamattu todistaa: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee. (Gal. 3:10)". Raamatusta tiedämme, että ”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla (Room. 3:23)”, joten koko maan piiri on itsessään helvetin tuomion alaisina.
Jumala näki kuitenkin hyväksi tehdä paremman liiton, uuden liiton, jossa liiton toisena osapuolena ei ollut lihan kautta heikoksi tullut ihminen vaan täydellinen Jumalan Poika. Jumala teki oman Poikansa kanssa iankaikkisen liiton, ja Hänet Jumala määräsi kaiken perilliseksi. Raamattu sanoo: ”Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut (Hepr. 1:1-2)”. Jumalan Poika on siis kaiken jumalallisen kirkkauden ja rikkauden perillinen. Tämän vuoksi Jeesus sanoo: ”Kaikki, mitä Isällä on, on minun. (Joh. 16:15)”.
Raamattu todistaa myös, että kaikki Jumalan lupaukset on annettu Abrahamin siemenelle, joka on Kristus: ”Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus. (Gal. 3:16)”. Kaikki Raamatun suuret lupaukset ja uuden liiton salaisuudet on siis luvattu Jeesukselle, Jumalan Pojalle, joka on pantu kaiken perilliseksi.
Jeesus Kristus, Jumalan Poika, on siis kaiken perillinen ja oikeuden mukainen omistaja. Jumala ja Jeesus kuitenkin päättivät suuressa rakkaudessaan ja armossaan ottaa kaikki ihmiset, jotka tahtovat, perinnön jaolle kanssaan. Tämän vuoksi Raamattu todistaa Jeesuksesta: ”kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi (Joh. 1:12)”. He testamenttasivat kaiken sen majesteetillisen ja jumalallisen loistokkaan perinnön meille ihmisraukoille, jotka oman heikkoutemme ja synnin tähden olimme helvetin tuomion alaisina. Testamentilla on kuitenkin eräänlainen ominaisuus, jota Raamattu tarkentaa heprealaiskirjeessä: ”Missä on testamentti, siinä on sen tekijän kuolema näytettävä toteen. Testamentti astuu voimaan vasta kuoleman jälkeen. Se ei milloinkaan ole voimassa tekijänsä eläessä. (Hepr. 9:16-17)”. Testamentilla on sellainen ominaisuus, että sen tekijän on ensin kuoltava ennen kuin testamentti astuu voimaan. Tämän vuoksi Jumalan Pojan, lupauksien haltijan, kaiken perillisen ja omistajan, oli ensin kuoltava, jotta meille testamentattu perintö astuisi meidän kohdallamme voimaan. Jeesuksen kuolema on ensin siis näytettävä toteen, jotta perintö astuisi meidän kohdallamme voimaan.
Jeesus sanoo: ”tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. (Matt. 26:28)”. Jeesuksen veri näyttää toteen Jeesuksen kuoleman, joka on välttämätön tapahtuma, jotta me saisimme osaksemme meille testamentatun perintöosan. Uusi Testamentti todistaa, että ”ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista. (Hepr. 9:22)”. Kun Jumalan ainokaisen Pojan veri valui pitkin ristinpuuta, meille kaikille avattiin uusi ja elävä tie (Hepr. 10:20) kaikkiin jumalallisiin lupauksiin, jotka Isä Jumala oli suuressa rakkaudessaan testamentannut Poikansa kautta meille. Testamentin tekijän kuolema näytettiin toteen sanan kaikessa merkityksessä, kun ristiltä kuuluivat maailman historian tärkeimmät sanat: "Se on täytetty (Joh. 19:30)”.
Uusi Testamentti todistaa: ”Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä siihen mitään lisätä. (Gal. 3:15)”. Jumalan sana todistaa meille siitä iankaikkisesta perinnöstä ja liitosta, jonka takuumiehenä Kristus on. Jumalan lupaukset on kuitenkin kirjoitettu testamentin muodossa meille Raamattuun. Meille ihmisraukoilla ei ole oikeutta eikä varaa antaa periksi meille testamentatusta Totuudesta tuumaakaan, koska silloin testamentin lupaukset on hyvin suuressa vaarassa valua hukkaan. Jeesus sanoo: ”Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. (Joh. 12:48)”. Virran toiselle puolelle meille ei jää kuin se Sana, se Todistus, se Testamentti, joka todistaa meille Jumalan Pojasta, ”joka iankaikkisen liiton veren perusteella on se suuri lammasten paimen (Hepr. 13:20)”. Jeesus Kristus on se profeetta Hesekielin kautta ennustettu (Hes. 34:23) suuri lammasten Paimen, joka omalla iankaikkisen liiton verellään on avannut meille Uuden ja Vanhan Testamentin lupaukset. Hän on se Hyvä Paimen (Ps. 23), joka antoi henkensä lampaidensa edestä (Joh. 10:11). Hän on Uuden Testamentin tekijä, toteennäyttäjä ja takuumies, jonka kuolemasta ja ylösnousemuksesta todistava evankeliumi on vielä tänä päivänä iankaikkisen uuden liiton veren evankeliumi.
Oletko koskaan ajatellut, miksi luet juuri Uutta Testamenttia? Kerran lukiessani omaa Uutta Testamenttiani mieleeni tuli uuden liiton lupaukset ja perintöosa, joka kaikilla Jeesuksen omilla on taivaassa. Aloin tutkia kyseistä aihetta, ja eteeni avautui monta mielenkiintoista asiaa Jumalan ja Jumalan Pojan välisestä uudesta liitosta sekä testamentista, jonka Kristus on meille verellään hankkinut.
Uskovan ihmisen on hyvä ymmärtää, kenen kanssa Jumala teki alun perin uuden liiton. Mooseksen aikainen vanha liitto tehtiin Mooseksen välityksellä Israelin kansan kesken. Liitossa oli osapuolina Jumala ja Israelin kansa. Ihminen kuitenkin osoittautui liian heikoksi pitämään Jumalan kanssa tehtyä liittoa. Raamattu todistaa: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee. (Gal. 3:10)". Raamatusta tiedämme, että ”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla (Room. 3:23)”, joten koko maan piiri on itsessään helvetin tuomion alaisina.
Jumala näki kuitenkin hyväksi tehdä paremman liiton, uuden liiton, jossa liiton toisena osapuolena ei ollut lihan kautta heikoksi tullut ihminen vaan täydellinen Jumalan Poika. Jumala teki oman Poikansa kanssa iankaikkisen liiton, ja Hänet Jumala määräsi kaiken perilliseksi. Raamattu sanoo: ”Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut (Hepr. 1:1-2)”. Jumalan Poika on siis kaiken jumalallisen kirkkauden ja rikkauden perillinen. Tämän vuoksi Jeesus sanoo: ”Kaikki, mitä Isällä on, on minun. (Joh. 16:15)”.
Raamattu todistaa myös, että kaikki Jumalan lupaukset on annettu Abrahamin siemenelle, joka on Kristus: ”Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus. (Gal. 3:16)”. Kaikki Raamatun suuret lupaukset ja uuden liiton salaisuudet on siis luvattu Jeesukselle, Jumalan Pojalle, joka on pantu kaiken perilliseksi.
Jeesus Kristus, Jumalan Poika, on siis kaiken perillinen ja oikeuden mukainen omistaja. Jumala ja Jeesus kuitenkin päättivät suuressa rakkaudessaan ja armossaan ottaa kaikki ihmiset, jotka tahtovat, perinnön jaolle kanssaan. Tämän vuoksi Raamattu todistaa Jeesuksesta: ”kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi (Joh. 1:12)”. He testamenttasivat kaiken sen majesteetillisen ja jumalallisen loistokkaan perinnön meille ihmisraukoille, jotka oman heikkoutemme ja synnin tähden olimme helvetin tuomion alaisina. Testamentilla on kuitenkin eräänlainen ominaisuus, jota Raamattu tarkentaa heprealaiskirjeessä: ”Missä on testamentti, siinä on sen tekijän kuolema näytettävä toteen. Testamentti astuu voimaan vasta kuoleman jälkeen. Se ei milloinkaan ole voimassa tekijänsä eläessä. (Hepr. 9:16-17)”. Testamentilla on sellainen ominaisuus, että sen tekijän on ensin kuoltava ennen kuin testamentti astuu voimaan. Tämän vuoksi Jumalan Pojan, lupauksien haltijan, kaiken perillisen ja omistajan, oli ensin kuoltava, jotta meille testamentattu perintö astuisi meidän kohdallamme voimaan. Jeesuksen kuolema on ensin siis näytettävä toteen, jotta perintö astuisi meidän kohdallamme voimaan.
Jeesus sanoo: ”tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. (Matt. 26:28)”. Jeesuksen veri näyttää toteen Jeesuksen kuoleman, joka on välttämätön tapahtuma, jotta me saisimme osaksemme meille testamentatun perintöosan. Uusi Testamentti todistaa, että ”ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista. (Hepr. 9:22)”. Kun Jumalan ainokaisen Pojan veri valui pitkin ristinpuuta, meille kaikille avattiin uusi ja elävä tie (Hepr. 10:20) kaikkiin jumalallisiin lupauksiin, jotka Isä Jumala oli suuressa rakkaudessaan testamentannut Poikansa kautta meille. Testamentin tekijän kuolema näytettiin toteen sanan kaikessa merkityksessä, kun ristiltä kuuluivat maailman historian tärkeimmät sanat: "Se on täytetty (Joh. 19:30)”.
Uusi Testamentti todistaa: ”Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä siihen mitään lisätä. (Gal. 3:15)”. Jumalan sana todistaa meille siitä iankaikkisesta perinnöstä ja liitosta, jonka takuumiehenä Kristus on. Jumalan lupaukset on kuitenkin kirjoitettu testamentin muodossa meille Raamattuun. Meille ihmisraukoilla ei ole oikeutta eikä varaa antaa periksi meille testamentatusta Totuudesta tuumaakaan, koska silloin testamentin lupaukset on hyvin suuressa vaarassa valua hukkaan. Jeesus sanoo: ”Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. (Joh. 12:48)”. Virran toiselle puolelle meille ei jää kuin se Sana, se Todistus, se Testamentti, joka todistaa meille Jumalan Pojasta, ”joka iankaikkisen liiton veren perusteella on se suuri lammasten paimen (Hepr. 13:20)”. Jeesus Kristus on se profeetta Hesekielin kautta ennustettu (Hes. 34:23) suuri lammasten Paimen, joka omalla iankaikkisen liiton verellään on avannut meille Uuden ja Vanhan Testamentin lupaukset. Hän on se Hyvä Paimen (Ps. 23), joka antoi henkensä lampaidensa edestä (Joh. 10:11). Hän on Uuden Testamentin tekijä, toteennäyttäjä ja takuumies, jonka kuolemasta ja ylösnousemuksesta todistava evankeliumi on vielä tänä päivänä iankaikkisen uuden liiton veren evankeliumi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.