On eläny tosi kovan lapsuuden, rikollisen nuoruuden, eka poikaystävä, ensi rakkaus ja viiminen. Nyt 20 vuotta myöhemmin ollaan tavattu uudestaan ihan kun ihmeen kautta, ja nyt ollaan menossa naimisiin ja toivottavasti eletään yhdessä loppuelämä. Miten se voi olla mahdollista, että tossa 14-15 vuotiaana tapaat jonku ketä sä tulet rakastamaan enemmän kuin ketään muuta hänen jälkeen. Onhan noita tossa ollu ja menny, mutta aina on niinku verrannu heitä siihen mun ensi rakkauteen.
Onko se tosi että ensi rakkaus ei ruostu koskaan?
On vähän sellanen olo, niinku mun tuleva mieheni sanoi, että tuntuu niinku meidän sielut jotenki sillon aikoinaan sitoutu yhteen, vaikka sitä olikin liian nuori tajutakseen.
Onko muita tällasia kuin me? Ja kuinka teille on käyny?
Onko se tosi että ensi rakkaus ei ruostu koskaan?
On vähän sellanen olo, niinku mun tuleva mieheni sanoi, että tuntuu niinku meidän sielut jotenki sillon aikoinaan sitoutu yhteen, vaikka sitä olikin liian nuori tajutakseen.
Onko muita tällasia kuin me? Ja kuinka teille on käyny?
Vastaukset 7
Vanhimmat
sen tiän et teiän tarina on kaunis! Paljon onnee ja toivon et te saatte elää onnellisna yhessä elämänne loppuu asti.
Tosi kaunist ja paljo tsemii teil!!
Minä ja mieheni rakastuttiin toisiin 15vuotiaana ja olemme olleet yhdessä yli 20vuotta tästä ajasta olemme olleet naimisissa 18vuotta. Meillä on kaksi suloista lasta ja elämä hymyilee.Totta se on että rakkaus ei ruostu jos se on aitoa.Toivotan sydämmestäni onnea teidän yhteiselle taipaleelle.
Lopettakaa jo en ole eläissäni nähnyt onnellista parisuhdetta joka olisi pidempi kuin 2 vuotta.
Tuo on täysin totta. Kummaksuttaa, se että yleensä naiset kertovat olevansa vielä yli 5-20 vuotta kestäneissä suhteissa edelleen rakastuneita kummpaniinsa. Yhtään miestä en ole sellaista vielä tavannut. Tuntemani kaverit(miehet) ovat yleensä rakastuneita sen 2-3 vuotta ja sitten se parisuhde on vain arkirutiinia. Siinä ollaan vain laiskuuttaan, kun ei jaksa uudelleenkaan aloittaa, ja se rakkauskin tunteena, on hieman kyseenalainen Eli haluaako sitä kokea, vai kokeeko elämänsä paremmaksi kun sitä ei ole
Kaikki vertaavat muita rakkauksiaan siihen yhteen, normaalisti sitä vaan palaillaan raiteilleen edes joskus. Itse olen viimeinkin irtaantunut mokoman ketaleen kahleista ja sydämeni on osannut takaisin kotiin. Nyt olen siitä kaikesta vihdoin vapaa ja pystyn kuulumaan aidosti jollekin, paljon se vaatikin aikaa ja vaikeuksia... Muistoja voi js pitää ihmisellä olla, ei siinä mitään, mutta rajansa kaikella...
ON MULLAKIN OLLUT MONTA < OLISI HEMMETIN HIENOA MENNÄ JOSKUS OLLA NELJÄ KERTAA NAIMISISSA JOSKUS, EN OLISI MIKÄÄN KREIVI YLERMI LINDGREN VAAN TAVALLINEN ROMANTIKKO.
USEITA TYTTÖJÄ JA KATSONUT HEITÄ.