Aurinko paisteli mukavasti, kun runsaslukuinen (maestro, Mara Kuusela ja parisataa muuta) turkulaisyleisö hakeutuivat Turun urheilupuoston Yläkentän lehtereille seuraamaan Kakkosen B-lohkon vääntöä ÅIFK-PoPa.
Kakkosta seuraaville Popa lienee tullut tutuksi joukkueena joka on kuluvalla kaudella marsinnut vakuuttavasti voitosta voittoon, ja vain nousu näyttää kelpaavan tällä kaudella. Åbolaiset puolestaan ovat vääntäneet tasaisempia matseja, joissa yleensä on paremmuus ratkennut korkeintaan maalilla suuntaan tai toiseen.
Bookkerini Nordicbet tarjosi vierasvoitosta vaivaista 1,50 kerrointa, mutta maestro kuitenkin päätti tarttua tähän tarjoukseen satasen patilla, ihan vain sen takia että olisi mukavampi jännätä pelin etenemistä. Olin myös scouttaillut kotijoukkuetta aikaisemmassa derbyssä Sinimustia vastaan, ja tuossa ottelussa ÅIFK:llä oli suuria vaikeuksia saada hallintaa näkymään tulostaululla, ja loppujen lopulta hävisivät tuon pelin 0-1.
Kotijoukkue kuitenkin aloitti matsin väkevästi ja Popa, silloin kun pallon haltuunsa sai, syötteli lähinnä puolustuslinjan jäsenten kesken. Ensimmäinen kunnon tilanne syntyi kotijoukkueen TPS-lainamies Russinhon tilanteesta, mutta vedon kaappassi syliinsä heittäytyvä porilaisveskari. Tämän enempää kyseinen suklaasilmä ei sitten mitään mieleenpainuvaa saanutkaan aikaiseksi, ellei sitten lasketa sitä että mies on pallon kanssa boxin sisällä, mutta ei edes yritä laukoa vaan etsii syöttöpaikkaa niin monta minuuttia että melkein ehti ensilumi sataa. Vaikka yhden matsin perusteella ei pitäisi ketään tuomita, niin sanottakoon että TPS:n kurssi ei ainakaan nouse, mikäli viime aikoina tehotonta hyökkäyskalustoa koitetaan tällä jampalla piristää.
Popa näytti vaarallisuutensa hetkeä myöhemmin kun heti ensimmäisestä tilanteestaan porilaiset saivat nätin kuvion myötä puskettua pallon yläriman alareunaan, mutta pallo tuli kuitenkin takaisin kentälle eikä avausmaalia nähty vielä tässä vaiheessa.
ÅIFK jatkoi näennäistä hallintaa mutta porilaiset aloittivat kuitenkin maaliteon vajaan puolen tunnin pelin kohdalla. Ensimmäisen maalin viimeisteli komeasti pystyjuoksusta Matti Santahuhta, eivätkä turkulaiset ehtineet tästä takaiskusta toipua ollenkaan kun pallo oli jo toistamiseen verkossa 5 minuuttia myöhemmin. Tässä vaiheessa näytti siltä että tulostaululle ladotaan vielä ilkeät numerot.
Peli kuitenkin taantui tästä ja ensimmäinen puolisko ei tarjonnut enää yhtä hyvää viihdettä. Popan nopeat pystysyötöt olivat heidän ainoa aseensa ja pallon hallinta oli enemmän kotijoukkueella. Vieraiden alakerta ei erityisemmin vakuuttanut otteillaan, toisaalta myös turkulaisten hyökkäyspeli oli hyvin kankeaa. Palloa ei saatu kärkimiehille kuin aniharvoin, ja tällöinkin yleensä vaikeilla syötöillä.
Toinen puoliaika oli selvästi parempaa peliä molemmilta joukkueilta. Harva uskoi kotijoukkueen nousuun, mutta niin vain kävi että ÅIFK nousi kahden maalin takaa aina rinnalle asti matsin lopussa, kun Tepsin lainamies Jesse Saarinen pisti roikkupallon verkkoon 84 minuutin kohdalla.
Tämän jälkeen maestrokin heitti hyvästit sataselleen, vaikka porilaiset selvästi aktivoituivat hakemaan täyttä pistepottia. Turkulaisten puolustuslinja oli aivan puhki ja vaihdosta peliin mukaan tullu Antti Sumiala (ei ihan niin sporttisen näköinen keskivartalo Analla kuin mitä viime näkemällä, mutta jalat toimivat yhä) yhdessä kärkiparinsa kanssa hakivat ahnaasti pystyjuoksuilla vaarallisia tilanteista.
Maestron onneksi päätuomarikin oli tainnut ruksia vakiolapulleen kakkosmerkin, sillä vain paria minuuttia ennen täyttä aikaa iski pakottava tarve järjestää pallo pilkulle. Tilanteessa keskitykseen kirmaavaa Sumialaa kyllä koskettiin, mutta en edes minä vetolappuineni olisi siitä rangaistuspotkua antanut. Turkulaiset olisivat ansainneet tasurin, mutta miinhän se on että hyvät joukkueet hakevat voittoja huonoinakin päivinä - jollei muuten niin sitten tuurilla. Sumialan veto oli kylläkin äärimmäisen steriili litmasmainen veto alanurkkaan, eikä Lucas Hradecky - TPS-lainamies hänkin - voinut maalille mitään. Tuskin olisi voinut vaikka olisi aavistanutkin oikein.
Ei siis mikään ansaittu voitto porilaisille, mutta maalit lasketaan. Vaikka kokonaishallinta ei ollutkaan tänään vieraiden heiniä, niin Popan pystyjuoksut ovat kyllä hyvin vaarallisen oloisia. Ei siis ole jatkossakaan mikään yllätys että isonumeroisia pelejä on tulossa etenkin sellaisia joukkueita vastaan joilla on hidas alakerta.
Jossain vaiheessa on tietysti pakko tulla se tilastotasuri, tai tappiokin. Tällaista lähtisin hakemaan etenkin paikkakunnilta jossa on huonokuntoinen kenttä. Peliä kun tunnuttiin rakenneltavan paljon matalien syöttöjen varassa, ja perunapellolla tämä luonnollisesti on vaikeampaa.
Kakkosta seuraaville Popa lienee tullut tutuksi joukkueena joka on kuluvalla kaudella marsinnut vakuuttavasti voitosta voittoon, ja vain nousu näyttää kelpaavan tällä kaudella. Åbolaiset puolestaan ovat vääntäneet tasaisempia matseja, joissa yleensä on paremmuus ratkennut korkeintaan maalilla suuntaan tai toiseen.
Bookkerini Nordicbet tarjosi vierasvoitosta vaivaista 1,50 kerrointa, mutta maestro kuitenkin päätti tarttua tähän tarjoukseen satasen patilla, ihan vain sen takia että olisi mukavampi jännätä pelin etenemistä. Olin myös scouttaillut kotijoukkuetta aikaisemmassa derbyssä Sinimustia vastaan, ja tuossa ottelussa ÅIFK:llä oli suuria vaikeuksia saada hallintaa näkymään tulostaululla, ja loppujen lopulta hävisivät tuon pelin 0-1.
Kotijoukkue kuitenkin aloitti matsin väkevästi ja Popa, silloin kun pallon haltuunsa sai, syötteli lähinnä puolustuslinjan jäsenten kesken. Ensimmäinen kunnon tilanne syntyi kotijoukkueen TPS-lainamies Russinhon tilanteesta, mutta vedon kaappassi syliinsä heittäytyvä porilaisveskari. Tämän enempää kyseinen suklaasilmä ei sitten mitään mieleenpainuvaa saanutkaan aikaiseksi, ellei sitten lasketa sitä että mies on pallon kanssa boxin sisällä, mutta ei edes yritä laukoa vaan etsii syöttöpaikkaa niin monta minuuttia että melkein ehti ensilumi sataa. Vaikka yhden matsin perusteella ei pitäisi ketään tuomita, niin sanottakoon että TPS:n kurssi ei ainakaan nouse, mikäli viime aikoina tehotonta hyökkäyskalustoa koitetaan tällä jampalla piristää.
Popa näytti vaarallisuutensa hetkeä myöhemmin kun heti ensimmäisestä tilanteestaan porilaiset saivat nätin kuvion myötä puskettua pallon yläriman alareunaan, mutta pallo tuli kuitenkin takaisin kentälle eikä avausmaalia nähty vielä tässä vaiheessa.
ÅIFK jatkoi näennäistä hallintaa mutta porilaiset aloittivat kuitenkin maaliteon vajaan puolen tunnin pelin kohdalla. Ensimmäisen maalin viimeisteli komeasti pystyjuoksusta Matti Santahuhta, eivätkä turkulaiset ehtineet tästä takaiskusta toipua ollenkaan kun pallo oli jo toistamiseen verkossa 5 minuuttia myöhemmin. Tässä vaiheessa näytti siltä että tulostaululle ladotaan vielä ilkeät numerot.
Peli kuitenkin taantui tästä ja ensimmäinen puolisko ei tarjonnut enää yhtä hyvää viihdettä. Popan nopeat pystysyötöt olivat heidän ainoa aseensa ja pallon hallinta oli enemmän kotijoukkueella. Vieraiden alakerta ei erityisemmin vakuuttanut otteillaan, toisaalta myös turkulaisten hyökkäyspeli oli hyvin kankeaa. Palloa ei saatu kärkimiehille kuin aniharvoin, ja tällöinkin yleensä vaikeilla syötöillä.
Toinen puoliaika oli selvästi parempaa peliä molemmilta joukkueilta. Harva uskoi kotijoukkueen nousuun, mutta niin vain kävi että ÅIFK nousi kahden maalin takaa aina rinnalle asti matsin lopussa, kun Tepsin lainamies Jesse Saarinen pisti roikkupallon verkkoon 84 minuutin kohdalla.
Tämän jälkeen maestrokin heitti hyvästit sataselleen, vaikka porilaiset selvästi aktivoituivat hakemaan täyttä pistepottia. Turkulaisten puolustuslinja oli aivan puhki ja vaihdosta peliin mukaan tullu Antti Sumiala (ei ihan niin sporttisen näköinen keskivartalo Analla kuin mitä viime näkemällä, mutta jalat toimivat yhä) yhdessä kärkiparinsa kanssa hakivat ahnaasti pystyjuoksuilla vaarallisia tilanteista.
Maestron onneksi päätuomarikin oli tainnut ruksia vakiolapulleen kakkosmerkin, sillä vain paria minuuttia ennen täyttä aikaa iski pakottava tarve järjestää pallo pilkulle. Tilanteessa keskitykseen kirmaavaa Sumialaa kyllä koskettiin, mutta en edes minä vetolappuineni olisi siitä rangaistuspotkua antanut. Turkulaiset olisivat ansainneet tasurin, mutta miinhän se on että hyvät joukkueet hakevat voittoja huonoinakin päivinä - jollei muuten niin sitten tuurilla. Sumialan veto oli kylläkin äärimmäisen steriili litmasmainen veto alanurkkaan, eikä Lucas Hradecky - TPS-lainamies hänkin - voinut maalille mitään. Tuskin olisi voinut vaikka olisi aavistanutkin oikein.
Ei siis mikään ansaittu voitto porilaisille, mutta maalit lasketaan. Vaikka kokonaishallinta ei ollutkaan tänään vieraiden heiniä, niin Popan pystyjuoksut ovat kyllä hyvin vaarallisen oloisia. Ei siis ole jatkossakaan mikään yllätys että isonumeroisia pelejä on tulossa etenkin sellaisia joukkueita vastaan joilla on hidas alakerta.
Jossain vaiheessa on tietysti pakko tulla se tilastotasuri, tai tappiokin. Tällaista lähtisin hakemaan etenkin paikkakunnilta jossa on huonokuntoinen kenttä. Peliä kun tunnuttiin rakenneltavan paljon matalien syöttöjen varassa, ja perunapellolla tämä luonnollisesti on vaikeampaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
selvä kiitos tästä!
Vai siellä se Sumiala nykyisin palloilee. Enpäs tiennyt, kun ei ole kamalasti tullut scouttailtua kakkosta. Vielä pari kuukautta sitten oletin, että ÅIFK on jostain Ahvenanmaalta. Se ruottalainen å nääs siinä alussa...
Miksi helvetissä kommentoit itse kirjoittamaasi viestiä?
-Lumiukko kertoo nyt teille kaikille salaisuuden et sillei hei! Tepon nimimerkeillä (paitsi tietenkin Teppo.moilla) syntymävuosi on aina 1980. Sen takia täällä riehuu niin paljon 27-28 vuotiaita et sillei hei!
Oletko Lumiukko numero 1? Numero 2? Numero 876?
Älä koskaan pelaa vierasjoukkuetta noin paskalla kertoimella, jos on samalla sarja-asteella pelaavista joukkueista kyse et sillei hei!
P.S -Lumiukko nappasi taas tänään tukun rahaa himaan et sillei hei! Kun Turkki kavensi luvut 1-2, iski -Lumiukko live-vetoon Turkin voittoa varsinaisella peliajalla et sillei hei!
Nooh, Popa on niin monessa rivissä voiton jo tuonut, että annoin ny mennä kun se oli todennäköisin vaihtoehto, eikä pettänyt vieläkään.
En kyllä epäile pelata heitä vastaankaan, itse asiassa olen jo odottanut että koska sellainen kohde tarjolle tulee - ehkä Raumassa?. Mutta tosiaan tuo Åbon aikasempi peli kertoi aika hyvin sen, että heistä ei ole porilaisten kaatajaksi. Eikä sitten ollutkaan. Tasurin olisivat toki ansainneet.