syksyllä -44, silloin kun Viron alue oli jo neukkujen hallussa?
Oltaisiko kestetty sillä:
-Saksa ei olisi enää voinut lennättää meille aseita, miehiä eikä Kuhlmein lento-osastoa
- Punailmavoimat olisivat voineet hyökätä Virosta koko etelä-Suomea vastaan. Se olisi sitonut meidän vähiä hävittäjiämme pois Kannakselta ja Itä-Karjalasta. Aika kohtalokas juttu tuokin
- neukut olisivat voineet tehdä tai ainakin uhata maihinnousuilla pitkin etelärannikkoamme. Tämä uhka olisi sitonut joukkojamme ainakin pari divisionaa, jotka olisivat olleet pois Kannakselta.
Jos neukku olisi tosissaan halunnut napata Suomen olisi se hyökännyt vasta -44 syksyllä, kun Viro oli jo vallattu.
Syksyn tilanne oli sellainen, että meitä ei olisi pelastanut mikään vaan Puna-armeija olisi iskullaan jyrännyt kuin höyryjyrä Ruotsin rajalle ja Pohjanmaalle.
Elämä on joskus pienestä kiinni. Jos siis neukku halusi napata Suomen kokonaan niin sen oli aika tyhmää hyökätä silloin kun Saksa oli vielä Virossa niin vahva eikä sillä itsellään ollut menossa Saksan voimia sitovaa hyökkäystä muualla, varsinkaan Suomen lähellä.
Oltaisiko kestetty sillä:
-Saksa ei olisi enää voinut lennättää meille aseita, miehiä eikä Kuhlmein lento-osastoa
- Punailmavoimat olisivat voineet hyökätä Virosta koko etelä-Suomea vastaan. Se olisi sitonut meidän vähiä hävittäjiämme pois Kannakselta ja Itä-Karjalasta. Aika kohtalokas juttu tuokin
- neukut olisivat voineet tehdä tai ainakin uhata maihinnousuilla pitkin etelärannikkoamme. Tämä uhka olisi sitonut joukkojamme ainakin pari divisionaa, jotka olisivat olleet pois Kannakselta.
Jos neukku olisi tosissaan halunnut napata Suomen olisi se hyökännyt vasta -44 syksyllä, kun Viro oli jo vallattu.
Syksyn tilanne oli sellainen, että meitä ei olisi pelastanut mikään vaan Puna-armeija olisi iskullaan jyrännyt kuin höyryjyrä Ruotsin rajalle ja Pohjanmaalle.
Elämä on joskus pienestä kiinni. Jos siis neukku halusi napata Suomen kokonaan niin sen oli aika tyhmää hyökätä silloin kun Saksa oli vielä Virossa niin vahva eikä sillä itsellään ollut menossa Saksan voimia sitovaa hyökkäystä muualla, varsinkaan Suomen lähellä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
On hyvä muistaa, että
-Saksa luopui Virosta vasta sen jälkeen, kun Suomi oli tehnyt välirauhan
-Helsinkiin oli jo perustettu jouko-osasto (aluperin)Saksan mahdollisen hyoökkäyksen varalta
-Neuvostoliitolla ei ollut vielä syksyllä lentokentiä Virossa
Olen sinänsä samaa mieltä siitä, että oli tyhmää tuhlata puna-armeijan voimia Suomen rintamalla, kun Viron valtaaminen itsessään olisi saanut Suomen luopumaan sodasta. Saksan uhka pidäti Suomea ryhtymästä rauhanneuvoteluihin syyskuuhun saaka.
Tuollaisia: "jos tädillä olisi munat niin täti olisikin setä" juttuja kehitellä loputtomiin......
..kuitenkin Rendulicin vuoristoarmeija pohjoisempana ja sen 200.000 miestä. Sen takia puna-armeija ei voinut hyökätä Valko-Venäjälla ja Baltiassa samanaikaisesti Normandian maihinnousun kanssa kuten Teheranissa oli sovittu ennen kuin Saksan uhka Leningradin yllä oli poistettu.
Suomalaisilla joukoilla tuskin olisi pystytty Leningradia uhkaamaan vaikka sinne olisi jätetty vain yksi armeijakunta suojaksi pohjoispuolelle?
..mukava huomata välillä tässä eipäsjuupasjaanailussa asiallistakin kommenttia :
Suurhyökkäyksellä venäläiset poistivat yhdistyneen suomalais-saksalaisen voimaryhmän pohjoiselta sivustaltaan.
Laitetaan tämäkin asia suurempaan mittakaavaan...
" PÄÄTAVOITE - kuitenkin Rendulicin vuoristoarmeija pohjoisempana ja sen 200.000 miestä."
Ei Viipurioperaatio ja sitä seurannut Kotkaoperaatio
tähdännyt LAINKAAN saksalaisten lyömiseen!
Höpöhopö juttujasi.
..josko tässä lähitulevaisuudessa löytyisi
Suomeenkin joku sotahistorioitsija joka
kirjoittaisi jonkinlaisen lehdykän tai lyhyen
kirjasen jatkosodastamme hieman laajemmasta
perspektiivistä...
Sotahistoriamme tutkimusta ollaan käsittääkseni
siirtämässä ammattilaisten käsiin.
" josko tässä lähitulevaisuudessa löytyisi
Suomeenkin joku sotahistorioitsija joka
kirjoittaisi jonkinlaisen lehdykän tai lyhyen
kirjasen jatkosodastamme hieman laajemmasta
perspektiivistä..."
Tämähän on kerrassaan sensaatio, hyvä uusi historian tutkimus.
Entä jos yksi suurhyökkäyksen tavoitteista oli parantaa asemia Viroon kohdistuvalle hyökkäykselle?
tarvittiin parantamaan Viron hyökkäyksen mahdollisuuksia. Suomen armeija ei olisi täältä rynnännyt Viroon Saksan avuksi mutta Saksan armeija ryntäsi Virosta Suomen avuksi.
Toisekseen, keväällä -45 Suomi olisi antautunut jo vaikka ehdoitta, sellainen oli tilanne.
Muuten hyvä jutska mut juuri noinhan se neukku yritti tehdä. Jos me oltais petetty, Eesti olis ollu lirissä ja päinvastoin. Ne ei vaan sen neukun aikeet ihan menneet niin kun odotukset oli. Suomalaiset, esstiläiset ja sakalaiset sotilaat oli katos päättäny pikkasen pistää hanttiin.
Syksyllä -44 oli neukuilla totinen kiire Keski-Euroopan jakoon. Eipä olisi nämä suot kiinnostaneet kun tarjolla oli Berliiniä, Wieniä, Hampuria...
" Syksyllä -44 oli neukuilla totinen kiire Keski-Euroopan jakoon. Eipä olisi nämä suot kiinnostaneet kun tarjolla oli Berliiniä, Wieniä, Hampuria..."
Kyllä niitä oikein tosissaan kiinnosti Helsinki, mutta ne saatanaan suomalaiset tappoivat niitä niin paljon, että reservejä ei ollut enää varaa laittaa peliin Suomen rintamalle. Olisivat tarvinneet kaksi uutta armeijakuntaa Kannakselle mutta ne reservit oli sidottu muualle. Että semmonen se "kiire" heillä.
Suomea oli Ruotsin ajatuminen lännen leiriin. Riitti kun Stalin varmisti, että Suomi on turvallinen maa heidän kannaltaan. Koko Suomen miehitystä olisi seurannut paniikkinappulan painaminen Ruotsissa ja sen liittyminen Amerikan seurailijavaltioihin. Neukku ei olisi siitä kokonaisratkaisusta mitään hyötynyt.
Toisaalta, miehittämällä koko Suomen olisi ehkä saatu Ruotsin rautamalmin kuljettaminen Saksaan katkaistuksi. Että siinä mielessä toisaalta ihmettelenkin.
Kyllähän se Stalinkin ajatteli jo tuolloin kuten kansantaloustieteilijät eli panos/tuotos mallin mukaisesti. Suomeen satsattiin panoksia niin paljon kun mahdolliseen hyötyyn nähden on järkevää, ja jos se ei riitä niin sitten ei. Lisäpanostus ei olisi vastannut hyötyjä joten keskityttiin sinne missä niitä oli saatavissa.
Ei kyseessä ole mikään hyvätahtoisuus Suomea kohtaan tai kaikkia nykyisiä "nettihistorioitsijoita" huonompi strateginen kyky vaan puhdas valinta.
Kun Saksan Armeijaryhmä Nord oli motissa Kuurinmaalla syksyllä/talvella -44-45 olivat mielialat Suomessa melkoisen toivottomat. Mikäli neukku olisi tosiaankin siinä tilanteessa esittänyt maallemme antautumisvaatimuksen olisi se voinut mennä läpi.
Ainakaan panssarintorjunta-aseita ei kukaan olisi meille lennättänyt eikä toimittanut Kuhlmayn lento-osastoa eikä vahvaa maavoimien divisionaa !!!
Seurauksia ei liene vaikea arvata, vai mitä ???