Onko kellekään tuttua sellainen ahdistunut tukehtumisen tunne öisin? Minä olen kärsinyt varmaan 10 vuotta sellaisesta, että hengitys katkeaa yöllä, ja alan epätoivoisesti haukkoa henkeä. Tämä liittyy mielestäni stressiin ja masennukseen ja ennen kun join enemmän, myös krapuloihin.
En ole ylipainoinen. Olen 33-vuotias jännityistiloista ja masennustaipumuksesta kärsivä nainen. Minulla on myös avaranpaikan fobia ja lievä esiintymispelko jonka saan kuriin Propralilla.
Minulla on aika vaikea menneisyys, ja jotkut ovat sitä mieltä, että pääsisin traumoistani pitkäkestoisella terapialla. Olen itse eri mieltä, - terapiat ovat mielestäni psyykkisesti lannistavia, masentavia ja uuvuttavia. Reagoin mielestäni kaikkein parhaiten siihen, että minulla on runsaasti kiinnostavaa opiskeltavaa, liikun runsaasti, ja että saan rentouttavaa hierontaa. Vanhojen ahdistavien asioiden jauhaminen on mielestäni suoraan hanurista ja en jaksa selittää enää yhdellekään ammatti-ihmiselle kuinka vaikea menneisyys minulla on ollut.
En ole ylipainoinen. Olen 33-vuotias jännityistiloista ja masennustaipumuksesta kärsivä nainen. Minulla on myös avaranpaikan fobia ja lievä esiintymispelko jonka saan kuriin Propralilla.
Minulla on aika vaikea menneisyys, ja jotkut ovat sitä mieltä, että pääsisin traumoistani pitkäkestoisella terapialla. Olen itse eri mieltä, - terapiat ovat mielestäni psyykkisesti lannistavia, masentavia ja uuvuttavia. Reagoin mielestäni kaikkein parhaiten siihen, että minulla on runsaasti kiinnostavaa opiskeltavaa, liikun runsaasti, ja että saan rentouttavaa hierontaa. Vanhojen ahdistavien asioiden jauhaminen on mielestäni suoraan hanurista ja en jaksa selittää enää yhdellekään ammatti-ihmiselle kuinka vaikea menneisyys minulla on ollut.
Vastaukset 7
Vanhimmat
silloin kun on nenä tukossa. Ei itsellä liity ainakaan mitään traumoja tai sen mystisempää. Johtuu vaan siitä etten tajua nukkuessa hengittää esim. flunssan aikana suun kautta ja näen unta että hukun. Herään siihen että haukon henkeä.
uniapnea?
Joskos sinulle löytyisi vastaus linkistä
http://www.kaksikalaa.auttaa.fi/6
sama juttu, vaikka olen häntä jonkin verran vanhempi nainen. Herään yöllä siihen etten pysty hengittämään. Ikäänkuin kurkku olisi nurinpäin ja en meinaa saada ensimmäistäkään hengenvetoo. Yleensä kimpoan istumaan ja todella haukon henkeä. Joskus on jopa kurkku kipeä tälläisen jälkeen. Mullakin on ollut todella hirveitä kokemuksia ja niistä seuranneita pelkotiloja. Ei varmaan ole hyvä keino ottaa kaljaa (1 olutta) itsensä rauhoittamiseksi iltaisin, mutta olen jämähtänyt tähän käytäntöön. Yöt on joskus hirveitä kun ei sitten uudestaan enää nukahda pahan kohtauksen jälkeen.
Mulla tuli tuollaisia kohtauksia kun käytin keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Tuntui jotenkin että hengitysrefleksi oli hävinnyt ja piti herätä hengittämään. Tuo on kyllä kauhea tunne, onneksi sitä ei ole normaalisti.
Juu ja oli jotenkin koomista että nuo lääkkeet oli unilääkkeitä, että saisin nukuttua. Kuitenkin noiden takia jouduin heräilemään ihan vähän väliä.
Mutta sinulla veikkaisin tuota uniapneaa. Sellaiset ihmiset jotka kuorsaavat, saattavat olla hengittämättä pitkäänkin. Isäni on hyvä esimerkki siitä. En uskalla nukkua samassa huoneessa kun pelkään hänen tukehtuvan yön aikana.. Jos vaikka kokeilisit noita telkkarissa mainostettavia nenäteippejä, jotka auttaa nukkumaan paremmin? Ehkä ne auttaa, tai ehkä ei, mutta kokeilematta ei tiedä.
Voi tietysti liittyä noihin masennuksiin.
Mulla tulee aina yöllisiä juttuja jos oon stressaantuneena menny nukkumaan.
Ne on kehon yks keino päästä irti stressist.
Mut voihan sulla olla uniapnea.
Ei pidä olla ylipaainonen et se tulee.
Mut taitaa kyl olla jotain helpompaa :)
Heip.Yöllinen heräily hengenahdistuksineen eli on kuin voimakas astmakohtaus,vapina,pelko...menee ohitse hetken päästä.Itsellä kun heräsin kesken unien yritin pitää itseni rauhallisena ja antaa tärinän laskeutua.Lasi vettä ja uudestaan nukkumaan.Tämä liittyy paniikkikohtauksiin joita meillä masennukseen taipuvaisilla ilmenee.Itse söin Cipralex 5mg puolisen vuotta saadakseni oireet hallintaan.Auttoivat kyllä mutta siinä sitten meikäläisestä tuli tasainen zombie.Avun pitkän etsimisen jälkeen löysin kauraversouutteesta (tehokasta oikeasti).Olen vahvasti sitä mieltä että elä tätä päivää etkä jahkaa menneisyyttä että kun on rankkaa ollut.On se minullakin alkoholistiperheen hyväksikäytetyllä tytölläkin joka on nyt aikuinen ja kulkee omaa polkuaan ihan normaalia elämää elellen.Älä mieti liikaa mitä sinulle on tapahtunut koska se on muokannut sinua siihen joka olet tänä päivänä.Olet vahvempi kuin tiedätkään.Löydä voimavarasi ja rakasta itseäsi.