jumala rakastava ja välittävä(kö)

Sinä se aina jaksat tästä samasta aiheesta jauhaa! Lue vähän muutakin kuin raamattua sanasta sanaan totena!

Hän ei kuitenkaan hävittänyt meitä.
Me olemme yhä täällä.

Ne kaupungit olivat jo melkein tuhoutuneita syntisen elämänmenon takia.

Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa ettei yksikään, joka Häneen uskoo joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.

Hänen rakkautensa on suurempaa kuin mikään muu tässä mailmassa.

Hän armahtaa katuvan syntisen.

Jumalahan rakastaa syntistä, joka tulee järkiinsä ja katuu ja jättää syntisen elämän taakseen.

Hänen rakkautensa on suurin kaikista.

ollaan tällänen asia kuin evoluutio keksitty ja todettu. älä sekota varhaisten aatteluiden pelokkuudesta keksittyjen uskontojen hämärtää itseäs.. ihminen tekee kaiken pahan ja hyvän itselleen ei mikään jumala yms. herätys

Samalla kun ihmisistä tuli syntisiä, heistä tuli kärsimyksen aiheuttajia. Täydellisyys vaati
hävittämään heidät heidän itsensä takia. Sitten Jumala päätti, että Hänen on valittava joko
luopua ihmisistä ja koko "leikistänsä" ( koska
vapaatahtoinen ihminen ennemmin tai myöhemmin poikkeaisi pyhyydestä )tai sitten ottaa käyttöön
ominaisuutensa armo. Tämä armo, josta uskovaiset niin tykkäävät, pitää, samalla kun ylläpitää elämää, yllä myös kärsimystä.

Miksi Jumala ei puutu pahantekoon? Mihin pahantekoon Hänen sitten pitäisi puuttua ja mihin ei? Mielellään Hän lakkauttaisi sen kokonaan ja ihmiset sen mukana.

Mitä Jumala sitten tekee, kun näkee kaiken
kurjuuden maapallolla, kurjuuden, jonka ihmiset ja muu luonto ja systeemivirheet itse aiheuttavat?

Aika usein ei tee mitään muuta kuin katsoo murheellisena. Ja sitten Häntä syytetään siitä.
Kuitenkin on myös tapauksia, että Jumala on asioihin katsonut hyväksi puuttua. Miksi ei sitten aina, kun hyvin hirveitä asioita on tapahtunut, se on Hänen asiansa.

Oli annettu tietoa Jumalasta ja Jeesuskin tuli oikein näyttämään, kuinka kannattaa asennoitua ja elää, jotta oikeanlainen elämä pääsisi kukoistukseen ja sen myötä terveys, onni ja hyvinvointi.

Mutta sen lisäksi, että julkijumalattomat katsovat tuon kaiken ylen, myös ns. uskovaiset tulevat Jumalalle murheeksi sen takia, etteivät tunne Jumalaa ja elävät totutuissa kaavoissaan, jotka ovat etääntyneet ehkä kauaskin Jumalan tarkoituksista.

Mutta on olemassa myös ihmisiä, jotka oikeasti pyrkivät tuntemaan, minkälainen Jumala on ja mitä Hän haluaa. Pyrkivät, jotta osaisivat käsittää asiat oikein ja elää kunnolla.

Nämä joutuvat kuitenkin kärsimään niiden muiden takia, jotka eivät samalla tavalla halua Jumalaa tuntea.

Nyt olisi sellainen mahdollisuus, että jos maa
olisi itsenäinen ja että jos suuri osa kansasta
haluaisi vapaaehtoisesti oppia tuntemaan Jumalan ja elämään oikein, Suomessa voisi olla kärsimystä paljon vähemmän kuin joissakin muissa maissa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että
ne, jotka luulevat tuntevansa Jumalan, tarkistavat, pitävätkö luulot paikkansa ja missä määrin, ts. poistavat voiteestaan haisevat kuolleet kärpäset, jotka pilaavat koko jutun.

Pitäisi organisoida ja järjestää uskovaisten touhut niin, että tyhjänpäiväinen jahkaaminen, turha toistaminen ja muu epäselvyyksistä johtuva tehottomuus poistettaisiin. Ärsyttävä Pyhän Hengen vastainen tyrkyttäminen on kokonaan lopetettava.

Pitäisi olla selvät pasmat ja tehtävälistat niille, jotka oman työnsä lisäksi haluavat vapaaehtoisesti tehdä palveluksia.

Ja pitäisi järjestää niin, että ne, jotka haluavat tehdä evankelointi- ja lähetystyötä
päätoimisesti, että jokainen heistä voisi sitä työtä palkattuna ja siihen koulutettuna toteuttaa, ei turhaan hosumiseen ja toistamiseen
ja hauskanpitoon koulutettuna, vaan elämän viemiseen kuolleille ja kuoleville ja terveyden sairaille.

Ja kun tässä maassa ei enää ole kuin pyhittävää työtä, pitäisi siirtää evankelioimistyö ulkomaille - ei vain sanoina, vaan myös tietysti tekoina. Sen pitäisi kyllä automaattisesti seurata siitä, että uskovaiset antavat pyhyydelle sille kuuluvan arvon elämässään, jotta palvelusta ja hyvänteosta ei tule ärsyttävää projektipisteidenkeruutyötä, joka toistuu tehtynä aika ajoin, vaan että pyhyys näkyy aitona elämästä, että välittäminen on todellista eikä suosiontavoittelua ja metsästystä tai kilpailua eri uskonnollisten ryhmien välillä.

Tavoite olisi siis, että uskovaisilta karisisi pois turha ärsyttävä epäpyhyys ja että jos jotain ärsyttää, se johtuisi saatanan vastustavasta vaikutuksesta eikä uskovaisten
omahyväisyydestä, tyrkyttämisestä tai muusta vastenmielisestä olemisesta, jolla he selvästi pyrkivät korottamaan itseänsä.

On nimittäin sillä tavalla, että joidenkin voi olla näennäisesti helppoa saada uskomattomia "kääntymään" uskoonsa, koska he elävät melkein samoin kuin pakanat. Niille pakanoille he sitten selittävät, kuinka tarpeellista "armo" ja "rakkaus" on. Tämä "armo" ja "rakkaus" vain on sitä laatua, että siitä ei ole kärsimyksen poistajaksi.

Minä iloitsisin sellaisesta, että olisi puhtaita uskovaisia totisessa työssä, laumoittain uskovaisia, jotka eivät lässyttelisi ja toivottelisi ja lupailisi ihmisille tyhjiä sanoja. Olisi uskovaisia, joilla ei olisi katteettomia lauseita. Olisi uskovaisia, jotka
olisivat ajattelevia yksilöitä, eivät opetettuja papukaijoja. Olisi sellaisia uskovaisia, jotka
tajuaisivat, mitä hätää maailmassa on ja niitä, jotka parhaalla mahdollisella tavalla organisoisivat nuo halukkaat laumat poistamaan kärsimystä.

Lakkaisi vainoamistoiminta ja joukkopainostaminen ja muu pelosta lähtevä hysteerinen touhuaminen. Lakkaisi kiusanteko parannuksenteonnimessä.

Enää ei näytettäisi uskomattomille huonoa esimerkkiä. Olisi kuin apostolien aikoina, että ihmiset havaitsisivat pyhyyden uskovaisten
rakkaudellisessa yhteydessä, ja jopa pelkäisivät liittyä heihin sen pyhyyden tähden, jonka lähelletulemista se edellyttää. Lapset kasvaisivat suoraan arvostamaan pyhyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Heidän ei tarvitsisi ensin pilata elämäänsä ja tulla sitten uskoon ja parantua monista haavoistaan ja voivotella menetettyä elämäänsä ja haikailla puhtautensa perään.

Uskon, että silloin ei tarvittaisi epätoivoista valehtelua parantumisihmeistä eikä kovaäänistä huutamista, joka on usein korvaamassa todellista yhteyttä Jumalaan. Pyhä Henki olisi silloin läsnä, koska Hänen ei tarvitsisi koko ajan olla surullinen ja lähteä pois.

Pyhä Henki tekisi kaiken hyväksi ja ihmiset terveiksi. Olisi sellaista, mistä kannattaisi historiankirjojen kirjoittaa suurena herätyksenä, joka ei ole tarkoitettu loppumaan, koska sen perusta ei ole virheellinen eikä sen julistus perustu tunteelliseen haihatteluun tai
julistajien auktoriteettiin eikä tarpeeksi opeteltuihin äänenpainoihin, joilla tietyt taikasanat mahtipontisesti lausutaan.

Suuria unelmia. Onko halua tällaisen toteuttamiseen?

kaikenkattava Rakkaus.
Jos muuta väitetään, ollaan hakoteillä.

ei kritisoi Jumalaa eikä Jumalan lakeja, sen tekee itsekäs ihminen joka on heikon sielun ohjauksessa.
Heikko sielu saa aikaan jälleensyntymien ketjun.