Jos luterilaiseen oppiin on täysin uskominen, niin Matteuksen evankeliumin varoitus ei koske luterilaisia, eikä valtaosaa maailman väestöstä.
Raamattu nimittäin sanoo:
Matt. 6:22-23
Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole KOSKAAN teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
Luterilaisen opin mukaan nimittäin KAIKKI vauvana kastetut vastaanottavat myös uskon, ja siis tulevat uskoon. Niinpä jos tässä kohdassa sanotaan että "En ole KOSKAAN teitä tuntenut" niin voidaan päätellä kyseessä eivät ole luterilaiset lapsikastetut, eivätkä katolisten tai muiden kirkkokuntien lapsikastetut myöskään sillä ne katsotaan kristillisiksi kasteiksi vaikka opillisia eroja olisikin.
Tällä saadaan jo aika iso joukko maailman kristikansasta rajattua pois, suomalaisista varmaan yli 90%. Lisäksi rajataan pois kaikki tosiuskovaiset ja luopiot kaikista muista kristillisistä suunnista. Ja ateistit ja useimmat ei kristilliset uskonnot myöskin sillä he tuskin toimisivat "Jeesuksen nimen kautta". Näin pois rajattavien määrä nousee entisestään.
On siis hyvin todennäköistä että tämä Jeesuksen varoitus ei koske luterilaisen opin perusteella sinua. Tai jos koskee niin luterilaisessa opissa on virhe.
Koska kohdassa varoituksen kohteena olevat viittaavat karismaatikkoihin, niin voisi päätellä että esimerkki koskee vain vapaiden suuntien toiminnan piirissä olevia harhaoppisia teeskentelijöitä, jotka eivät koskaan ole olleet oikeasti uskossa eivätkä ole myöskään vauvana kirkkoon kastettuja.
Siis aika pieneen joukkoon ollaan saatu kohdistettua nuo Jeesuksen kovat sanat. Melkein voisi luetella ne piirit ja poimia niistä ne henkilöt joihin raamatunkohtaa olisi mahdollista soveltaa. Kuitenkin Jeesus puhuu em. raamatunkohdassa monista.
Vai miten on asian laita, te puhdasoppiset luterilaiset? Osaatteko antaa tyhjentävän vastauksen?
Itse tulkitsen asian niin, että Lutherin sanoessa "Niin siis ME päätämme että lapsi uskoo". Meidän asenteemme tulee olla sellainen että lapsi saa siinä uskon, mutta absoluuttinen totuus se ei välttämättä ole, sillä vain yksin Jumala tuntee ihmisen sydämen, oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen. Tosin uskovainen voi olla varma siitä, että hänen kohdallaan uskon saaminen kasteessa on tapahtunut tosiasia.
Muistelen että Luther hyväksyi ajatuksen, että aikuisena kastettujen joukossa voisi olla myös "epäuskoisia teeskentelijöitä". Miksi siis tehdä tässä ero lapsen ja aikuisen välillä? Ja jos sellainen ero tehdään, niin missä iässä kulkee raja jolloin pieni lapsi on jo niin vanha että hänen on ylipäätään mahdollista olla "epäuskoinen teeskentelijä" kasteen yhteydessä.
Kysyn myös vapaiden suuntien edustajilta: Rajataanko tässä raamatunkohdassa "luopiot" pois Jeesuksen tarkoittamasta kohderyhmästä? Entä kaikki "Pyhän Hengen kasteen" saaneet? Miten vakavasti ylipäätään otatte tuon raamatunkohdan kokouksissanne, sillä tämän tyyppistä voimallisiin tekoihin keskittyvää toimintaa esiintyy piireissänne yhä enenevässä määrin.
Raamattu nimittäin sanoo:
Matt. 6:22-23
Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole KOSKAAN teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
Luterilaisen opin mukaan nimittäin KAIKKI vauvana kastetut vastaanottavat myös uskon, ja siis tulevat uskoon. Niinpä jos tässä kohdassa sanotaan että "En ole KOSKAAN teitä tuntenut" niin voidaan päätellä kyseessä eivät ole luterilaiset lapsikastetut, eivätkä katolisten tai muiden kirkkokuntien lapsikastetut myöskään sillä ne katsotaan kristillisiksi kasteiksi vaikka opillisia eroja olisikin.
Tällä saadaan jo aika iso joukko maailman kristikansasta rajattua pois, suomalaisista varmaan yli 90%. Lisäksi rajataan pois kaikki tosiuskovaiset ja luopiot kaikista muista kristillisistä suunnista. Ja ateistit ja useimmat ei kristilliset uskonnot myöskin sillä he tuskin toimisivat "Jeesuksen nimen kautta". Näin pois rajattavien määrä nousee entisestään.
On siis hyvin todennäköistä että tämä Jeesuksen varoitus ei koske luterilaisen opin perusteella sinua. Tai jos koskee niin luterilaisessa opissa on virhe.
Koska kohdassa varoituksen kohteena olevat viittaavat karismaatikkoihin, niin voisi päätellä että esimerkki koskee vain vapaiden suuntien toiminnan piirissä olevia harhaoppisia teeskentelijöitä, jotka eivät koskaan ole olleet oikeasti uskossa eivätkä ole myöskään vauvana kirkkoon kastettuja.
Siis aika pieneen joukkoon ollaan saatu kohdistettua nuo Jeesuksen kovat sanat. Melkein voisi luetella ne piirit ja poimia niistä ne henkilöt joihin raamatunkohtaa olisi mahdollista soveltaa. Kuitenkin Jeesus puhuu em. raamatunkohdassa monista.
Vai miten on asian laita, te puhdasoppiset luterilaiset? Osaatteko antaa tyhjentävän vastauksen?
Itse tulkitsen asian niin, että Lutherin sanoessa "Niin siis ME päätämme että lapsi uskoo". Meidän asenteemme tulee olla sellainen että lapsi saa siinä uskon, mutta absoluuttinen totuus se ei välttämättä ole, sillä vain yksin Jumala tuntee ihmisen sydämen, oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen. Tosin uskovainen voi olla varma siitä, että hänen kohdallaan uskon saaminen kasteessa on tapahtunut tosiasia.
Muistelen että Luther hyväksyi ajatuksen, että aikuisena kastettujen joukossa voisi olla myös "epäuskoisia teeskentelijöitä". Miksi siis tehdä tässä ero lapsen ja aikuisen välillä? Ja jos sellainen ero tehdään, niin missä iässä kulkee raja jolloin pieni lapsi on jo niin vanha että hänen on ylipäätään mahdollista olla "epäuskoinen teeskentelijä" kasteen yhteydessä.
Kysyn myös vapaiden suuntien edustajilta: Rajataanko tässä raamatunkohdassa "luopiot" pois Jeesuksen tarkoittamasta kohderyhmästä? Entä kaikki "Pyhän Hengen kasteen" saaneet? Miten vakavasti ylipäätään otatte tuon raamatunkohdan kokouksissanne, sillä tämän tyyppistä voimallisiin tekoihin keskittyvää toimintaa esiintyy piireissänne yhä enenevässä määrin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voisiko ystävällisesti joku vastata kysymyksiini? Vai tuliko liian paha pala purtavaksi?
Kyseessä nimittäin on kristinuskoon pesiytynyt harha, joka on nimeltään "luopio-oppi". Se on voimissaan niin luterilaisissa piireissä kuin vapaissa suunnissakin. Raamattu puhuu kuitenkin toisin.
Jumalan armo on niin suuri, että
2Tim2:13
"jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata"
Room. 8:39
"eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme"
-ei edes ihminen itse.
Pienoisevankeliumi sanatarkasti Saarisalon (1969) käännöksen mukaan:
"Sillä niin Jumala rakasti maailmaa, että antoi ainokaisen Poikansa, jottei yksikään HÄNEEN USKOVA hukkuisi vaan omistaisi iäisen elämän."
Jumalan lupaus on siis annettu uskovaisille! Varma on tämä sana!
Kovasti ihmettelen että kastekysymykseeni ei saa keneltäkään vastausta tai kommenttia. Missä ovat kaikki kastepalstan vänkääjät, niin luterilaiset kuin vapaiden suuntienkin edustajatkin?
Tässä teille kaikille totuuden etsijöille raamatunkohta, jolla saatte vastaajapuolen hiljaiseksi.
Vapaiden suuntien edustajat perustavat opetustaan vahvasti luopio-opin harhaan joten sen mukaan em. Jeesuksen sanat eivät koske heidän piirejään, ja ei tietenkään heitä itseään, sillä ulkoisten merkkien perusteella seurakuntalaiset ovat kaikki uskovaisia ja seurakunnasta erotetut tai harhaan joutuneet entisiä uskovaisia eli helvettiin meneviä luopioita. Siten ei voida heistä sanoa että ei olisi "koskaan" tuntenut.
Ketä sitten Jeesus tarkoittaa? Eikö juuri sellaisia, jotka keskittyvät voimallisiin tekoihin ja riivaajien ulosajamisiin yms., mutta eivät Kristukseen.
Eikö nyt kaikkien olisi aika pysähtyä ja miettiä missä on menty pieleen? Eikö olisi aika tutkia Raamattua ja miettiä luopio-opin perusteita?
nimikristittyjä, jotka kuvittelevat, että ulkonai-
sella seremonialla ihminen voisi pelastua.
Esim. kun ennen kastettavalta kysyttiin:
"Tahdotkos luopua perkeleestä?", niin kummit
vastasivat: "Tahdon".
Nykyisin ei enää kysytä, vaan uskotaan veden koske-
tuksen automaattisesti poistavan vauvasta perkeleen!
Kiitos ensinnäkin ensimmäisestä kommentista.
Mielenkiintoinen tulkinta tämä viittaus vanhaan kastekaavaan. Ongelmana on se että kaikki raamatunkohdan mainitsemat asiat eivät sovi tähän tulkintaan, kun ne voisi nimenomaan katsoa kuuluvaksi yhteen, sanotaanhan kohdassa "emmekö me".
Nämä ennustamiset, eivätkö ne sopisi vapaiden suuntien villeihin ennustaja-profeettoihin kuten vaikkapa Benny Hinniin. Ajetaan riivaajia jopa uskovista; sen luulisi olevan mahdollista kääntymättömältäkin, kun koko lähtökohta on pielessä. Muutenkin keskitytään voimallisiin (=sielullisiin) tekoihin Kristuksen ristin sijaan.
Ylipäätään on siis mahdollista ennustaa, ajaa riivaajia ja tehdä voimallisia tekoja Jeesuksen nimessä, jotka eivät ole oikeita tunnustekoja. Tähän ansaan on ajan hengen mukaisesti "monen" elämyksia kaipaavan ihmisen helppo langeta.
Luterilaisen "ristin teologian" mukaan ihmeet ja tunnusteot eivät ole uskomme perusta, vaan Kristus itse ja hänen sanansa ja sakramenttinsa.
Lainaus vielä kerran:
Matt. 7:22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.