Sana "kultti" ei sisällä viittausta hyvään tai pahaan. Webster's New Collegiate Dictionary -sanakirjan mukaan kultti on uskonnollisten uskomusten ja rituaalien uskonnollinen järjestelmä; myös: sen kannattajakunta.
Tämän melko yksinkertaisen määritelmän mukaan jokainen seurakunta tai uskonsuunta voitaisiin luokitella kultiksi. Mutta Websterillä on toinenkin määritelmä, joka on lähempänä teologien ja sosiologien käyttämää merkitystä: "ei-oikeaoppisena tai vääränä pidettävä uskonto; myös: sen kannattajakunta, ja 'voimakas omistautuminen jollekin ihmiselle, aatteelle tai asialle'.
Mutta tämäkään määritelmä ei ole kristillisen ajattelun nykysuuntausten mukainen. Sosiologisen ja teologisen näkemyksen välillä on suuri ero.
Me olemme kiinnostuneet teologisesta määritelmästä.
Brooks Alexanderin kriteereitä kultin määrittelemiseksi raamatullisen teologian perspektiivistä nähtynä. Niitä on kahta lajia:
1. Väärä tai puutteellinen pelastuksen perusta. Apostoli Paavali esitti sen, mihin käsityksemme totuudesta viime kädessä perustuu sanoessaan "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta -- se on Jumalan lahja -- ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi." (Ef.2:8-9). Siinä kuin raamatullisen kristinuskon keskeinen oppi on Kristuksen uhrikuolema meidän syntiemme sovittamiseksi, kaikilla kultillisilla poikkeamilla on taipumus vähätellä Kristuksen loppuunsuorittamaa työtä ja korostaa Jumaaln edessä saavutettavan moraalisen hyväksynnän merkitystä siten, että omat uskonnolliset teot muodostavatkin pelastuksen perustuksen.
2. Väärä peruste auktoriteettiudelle. Raamatullinen kristinusko pitää jo nimensäkin perusteella Raamattua mittapuuna sille, mikä on totta, väärää, tarpeellista, sallittua, kiellettyä ja vailla merkitystä uskon kannalta. Sen sijaan kultit käyttävät yleensä Raamatun ulkopuolisia asiakirjoja tai uutta "ilmoitusta" huomattavana osana teologiansa perustusta (esim adventistit, mormonit). Vaika jotkut kulttiryhmät muodollisesti hyväksyvätkin Raamatun auktoriteetin, ne pitävät todellisuudessa ryhmän tai profeetan hengen ja Pääkonferenssin uudenlaista raamatuntulkintaa normatiivisena (esim. Jehovan todistajat, adventistit).
Adventtikirkko väittää, että pelastus on yksin armosta Kristuksen ristillä vuodatetussa veressä. Mutta miten tosi on tämän tärkeimmän opinkappaleen hyväksyminen käytännössä ja muissa opetuksissa?
Mutta tuohon pelastukseen sisälle pääsemiseksi on elettävä profeetan hengen auktoriteettia totellen. Tämän lisäksi, koska Jeesuksen pelastustyö ei ollut täydellinen, kirkko tarjoaa muita keinoja pelastuksen varmistamiseksi.
Pelastus voidaan saavuttaa sen täydessä merkityksessä ainoastaan adventtikirkon kautta.
Adventtikirkko sanoo, että ainoastaan se voi suoda tämän tärkeän siunauksen täydeksi pelastukseksi ja sitten se tuomitse helvettiin ne, jotka ovat eri mieltä -- siis käytännöllisesti katsoen kaikki ei-adventistit koska he ovat hylänneet adventtitotuuden.
Tämän melko yksinkertaisen määritelmän mukaan jokainen seurakunta tai uskonsuunta voitaisiin luokitella kultiksi. Mutta Websterillä on toinenkin määritelmä, joka on lähempänä teologien ja sosiologien käyttämää merkitystä: "ei-oikeaoppisena tai vääränä pidettävä uskonto; myös: sen kannattajakunta, ja 'voimakas omistautuminen jollekin ihmiselle, aatteelle tai asialle'.
Mutta tämäkään määritelmä ei ole kristillisen ajattelun nykysuuntausten mukainen. Sosiologisen ja teologisen näkemyksen välillä on suuri ero.
Me olemme kiinnostuneet teologisesta määritelmästä.
Brooks Alexanderin kriteereitä kultin määrittelemiseksi raamatullisen teologian perspektiivistä nähtynä. Niitä on kahta lajia:
1. Väärä tai puutteellinen pelastuksen perusta. Apostoli Paavali esitti sen, mihin käsityksemme totuudesta viime kädessä perustuu sanoessaan "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta -- se on Jumalan lahja -- ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi." (Ef.2:8-9). Siinä kuin raamatullisen kristinuskon keskeinen oppi on Kristuksen uhrikuolema meidän syntiemme sovittamiseksi, kaikilla kultillisilla poikkeamilla on taipumus vähätellä Kristuksen loppuunsuorittamaa työtä ja korostaa Jumaaln edessä saavutettavan moraalisen hyväksynnän merkitystä siten, että omat uskonnolliset teot muodostavatkin pelastuksen perustuksen.
2. Väärä peruste auktoriteettiudelle. Raamatullinen kristinusko pitää jo nimensäkin perusteella Raamattua mittapuuna sille, mikä on totta, väärää, tarpeellista, sallittua, kiellettyä ja vailla merkitystä uskon kannalta. Sen sijaan kultit käyttävät yleensä Raamatun ulkopuolisia asiakirjoja tai uutta "ilmoitusta" huomattavana osana teologiansa perustusta (esim adventistit, mormonit). Vaika jotkut kulttiryhmät muodollisesti hyväksyvätkin Raamatun auktoriteetin, ne pitävät todellisuudessa ryhmän tai profeetan hengen ja Pääkonferenssin uudenlaista raamatuntulkintaa normatiivisena (esim. Jehovan todistajat, adventistit).
Adventtikirkko väittää, että pelastus on yksin armosta Kristuksen ristillä vuodatetussa veressä. Mutta miten tosi on tämän tärkeimmän opinkappaleen hyväksyminen käytännössä ja muissa opetuksissa?
Mutta tuohon pelastukseen sisälle pääsemiseksi on elettävä profeetan hengen auktoriteettia totellen. Tämän lisäksi, koska Jeesuksen pelastustyö ei ollut täydellinen, kirkko tarjoaa muita keinoja pelastuksen varmistamiseksi.
Pelastus voidaan saavuttaa sen täydessä merkityksessä ainoastaan adventtikirkon kautta.
Adventtikirkko sanoo, että ainoastaan se voi suoda tämän tärkeän siunauksen täydeksi pelastukseksi ja sitten se tuomitse helvettiin ne, jotka ovat eri mieltä -- siis käytännöllisesti katsoen kaikki ei-adventistit koska he ovat hylänneet adventtitotuuden.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kultti uskonto: Kristin uskon Jeesus ei tiennyt yhtään mitään tästä hänen omalle uskolleen vieraasta kultista. Eivätkä liiemmin tienneet Apostolitkaan sunnuntai kultista mitään omana elin aikanaan. Tämä sunnuntai kultti syntyi hyvin omalaatuisissa olosuhteissa. Nykyään jopa uskotaan tämän kultin olleen lähtöisin itseltään Jeesukselta ja Apostoleilta. Todista sinä kulttisi oikeuden mukaisuus ja rehellisyys. 1800 luvulla alettiin palata alkuperäis Raamatullisuuteen! Alkuperäisyyshän on sinun ajattelusi mukaan harhaa. Jeesuksen aikoina olivat asiat toisin?!
Miksei muslimien perjantai ole kulttiuskonto tai torstai?
Kultti on saanut alkunsa? ei ainakaan Raamatusta eikä Apostolisesta uskosta. Kyllä sen sunnuntain ympärillä pyörii paljon uskonnollisuutta ja suuren lukumääränsä takia tämä kultti on olevinaan ihan oikea oppista Kristillisyyttä? Koeta ymmärtää sunnuntaikin on yksi päivistä. jonka on sinulle tabu?