niin on lapsellisia ajatuksia ja aloituksia.
Teinit sopertelevt ja kyselevät toisiltaan: mikä on elämän tarkoitus, hihhulit, hirteen, kristinusko on paksaa,jeesus on p..skaa...
Teinit sopertelevt ja kyselevät toisiltaan: mikä on elämän tarkoitus, hihhulit, hirteen, kristinusko on paksaa,jeesus on p..skaa...
Vastaukset 52
Vanhimmat
Palstan henkinen keski-ikä laski huomattavasti minun ilmestyttyä tänne. Olen pahoillani tästä. Aion jättää teidät rauhaan ja palvoa ihan yksin päänsisäisiä mielikuvitusolentojani.
Jos palstalaisten keski-ikä on 14 vuotta, on se mielestäni aika korkea.
Ehkä pitäisi puhua henkisestä keski-iästä, jonka arvelen olevan n. 8 vuotta
Minä en osa endse oies!
sisi MInä en ossa edes kirjoittaa., paksaa, Jumala on Hommo!
Aina kun annetaan arvioita palstan henkisestä tasosta kannattaa pitää mielessä että täällä eivät kirjoittele pelkästään ateistit, joukossa on myös runsaasti uskovia. Jos vielä ihmetyttää mistä johtuu palstan henkisen tason pohjalukemat, niin kannattaa muistaa hiljattain julkaistu tutkimus jonka mukaan älykkäät ja koulutetut ovat harvemmin uskossa kuin vähemmän älykkäät.
kristinusko on paksaa,jeesus on p..skaa...
Kyllä oot tyhmä. Herää pahvi.. Tää on niinku ateistipalsta ja tänne ei oo pakko tulla jos ei ateismi mielluta.
ja hän nukkuu vielä tietämättömyyden unta.
ja pyrin kirjoittelemaan asiallisesti. Mikä aloituksesi pointti oli? Että jos ei usko jumaliin, niin on 14v. Vai mikä?
palstalla ei kunnioiteta ihmisen mielipiteitä vain arvostellaan ja solvataan, niinkuin henkisesti köyhät tekevät. Olette henkisiä teinejä.
No minä en tosiaankaan kunnioita sellaisia mielipiteitä, joiden mukaan nainen ei ole tasa-arvoinen ihminen miesten kanssa ja että homot ovat sairaita ja saastaisia syntisäkkejä, jotka pitäisi sulkea pakkohoitolaitoksiin.
Miksi ihmeessä minun pitäisi kunnioittaa sellaisia tyypillisiä kristittyjen mielipiteitä?
Eihän natsismiakaan tai muita ihmisoikeuksia halveksuvia näkemyksiä kunnioiteta.
Ne henkiset teinit löytyvät kyllä, kun lukee palstan hihhuleiden aloituksia tyyliin "Onko ateismi mielenvikaisuutta" tai "Moraalittomat kommunistiateistimurhaajat" tai "Oletko Saatanan huora" - jokainen tuollainen äärimmäisen älykäs ja korkeahenkinen hihhulialoitus on ollut täällä erinäisiä kymmeniä kertoja.
niin ateistit kuin uskovatkin siis kaikki, ei saa loukata ihmisiä eikä heidän vakaumustaan. Jokaisella on syynsä miksi uskoo, sanoo, toimii noin tai näin.
"... pitäisi kunnioittaa sellaisia tyypillisiä kristittyjen mielipiteitä?"
mikä on tyypillinen kristillinen mielipide?
mikä on tyypillinen ateistinen mielipide?
mikä on tyypillinen rasistinen mielipide?
mikä on tyypillinen agnostikon mielipide?
mikä on tyypillinen kalastajan mielipide? jne.
Ei ole mitään syytä kunnoittaa sellaisia vakaumuksia, jotka ovat jyrkästi yleisten ihmisoikeuksien vastaisia.
Talebaneilla on omasta mielestään erittäin hyvät syynsä toimia kuten toimivat, eli pyhä uskontonsa ja pyhät jumalan sanan määräykset. Ei talebaneja silti kunnioiteta eikä varota loukkaamasta, vaikka sinun logiikkasi mukaan siis pitäisi kunnioittaa ja varoa, hehän ovat vakaumuksensa mukaisesti toimivia ihmisiä.
Ahdasmielisillä ja suvaitsemattomilla kristityillä on täsmälleen samat perusteet omiin toimiinsa kuin talebaneillakin, eli se pyhä uskontonsa ja pyhät jumalan sanan määräykset. Ja minä kunnioitan kristittyjä täsmälleen yhtä paljon kuin talebanejakin. Täsmälleen sama asia, vain pikkaisen erilaisessa paketissa.
Natseillakin on vakaumuksensa, jonka mukaan he ovat toimineet. Ei heitäkään silti kunnioiteta, eikä varota loukkaamasta.
sinun aloituksesi tekee poikkeuksen ;) Tulit tosi kypsästi kertomaan, mikä meidän tasomme on.
joka kertoo palstan henkisen kypsyyden tasosta.
yhteen. Siis minulla on sihtivippejä kokoajan.
Mistä sinä minun ajattelutapani tiedät?
Talebaneilla on omat lähtökohdat ajatella niin kuin ajattelevat, kristityillä on omat lähtökohdat ajatella niin kuin ajattelevat, em asiat eivät tarkoita sitä, että olisin kovin innoissani em ryhmittymien ajattelutavoista.
Ketähän sinä mahdat kunnioittaa: vakaumuksia, ihmisiä, koiria, ystävyyttä, luottamusta...
Talebanien lähtökohtana ovat muinaisten paimentolaisheimojen kansantarinat ja alkukantaisen ahdasmieliset moraalikäsitykset, joiden mukaisesti heillä on omasta mielestään jumalallinen oikeus pakottaa kaikki muutkin ihmiset elämään.
Kristittyjen lähtökohtana ovat muinaisten paimentolaisheimojen kansantarinat ja alkukantaisen ahdasmieliset moraalikäsitykset, joiden mukaisesti heillä on omasta mielestään jumalallinen oikeus pakottaa kaikki muutkin ihmiset elämään.
Ja ero oli siis?
Ja edelleenkään ei ole mitään syytä kunnioittaa mitään sellaisia vakaumuksia, jotka ovat jyrkästi ristiriidassa yleisten ihmisoikeuksien kanssa.
Minä kunnioitan sellaisia asioita, jotka ovat kunnioittamisen arvoisia. Alkukantaiset ja ahdasmielisen suvaitsemattomat taikauskot eivät sellaisia ole.
on yhteistä se, että he uskovat johonkin tekemällä tehtyyn jumalaan ja ovat sitten siihen liimanneet mukaan joitain sääntöjä joita noudattamalla pääsee paratiisiin. En tiedä mitään halveksittavamppa kuin ihminen, joka alista toisia keksityllä jumalolennolla.
Miksi sinä uskot jonkun jumalan olemassaoloon? Miksi juuri se jumala? Miksi ei joku muu? Miksi katsot oikeudeksesi väittää lapsillesi, että tämä jumala on totta ja jos hän ei siihen usko, niin kuoltuaan hän joutuu helvettiin?
"Miksi sinä uskot jonkun jumalan olemassaoloon? "
minä uskon jumalan olemassaoloon?
http://youtube.com/watch?v=_pTeyviG594
että isä tai äiti kuvaa tuollaista ja nauraa päälle. Lapsi oli aivan hätääntynyt.
Tuossa tilanteessa olisi pitänyt pysäyttää auto ja istahtaa juttelemaan lapsen kanssa. Pitää huolta ja halata. Kammottavia vanhempia! Kuvataan ja naureskellaan. Sairasta!
Kuvottavaa!
Tuo lapsella on hätä! Lapsen käytös kertoo kuinka "rakastavassa ja kehittävässä" hän joutuu elämään ja kasvamaan.
Millainenhan aikuinen tuosta lapsesta mahtaa kasvaa?
Yleensä ihmiset heittävät paskat siitä miten muulla eläinkunnalla menee, kunhan meidän omalla eläinkunnallamme menee vain hyvin. Ja pian saammekin kokea takaiskun luonnolta. Uskontojen syytä suurimmaksi osaksi miksi meistä näin välinpitämättömiä on tullut.
Me jopa pistämme muita eläinkunnan asukkeja häkkiin ja muiden katseltavaksi loppuelämäksi. Ajatelkaapa kaikki nyt että miltä itsestänne tuntuisi olla siellä telkien takana loppuelämä. Ja me kutsumme vielä itseämme hyviksi vaikka olemme täydellisiä pahaisia pahiksia eläinkuntalaisia joille merkitsee vain meidän oma itsemme enemmän kuin toisten eläinkuntalaisten elämä.
"Uskontojen syytä suurimmaksi osaksi miksi meistä näin välinpitämättömiä on tullut. "
Näemmekö aina pahan tulevan ulkoapäin?
iällinen keski-ikä ylöspäin, kun minä ilmestyin kuvioihin.
Henkinen keski-ikä taas meni ehkä jo pakkasen puolelle, tasoni on moneen kertaan todettu erittäin lapselliseksi.
Mutta jos näistä ottaa keskiarvon sanoisin, että noin 25 vuotta ;)
Välillä tämän palstan keskustelujen taso on kuin suoraan hiekkalaatikolta, jossa 3-6 vuotiaat tappelevat ja uhoavat.
Siksi nykyisin enää harvoin tänne tulee poiketuksi ja vielä harvenmin mitään tulee kirjoittaneeksi.
ytimeen! Siis tässä, ettei henkinen ikä ole mitenkään sidoksissa fyysiseen ikään!
Toki täällä salamapallot välähtelee, joskus turhan tiuhaankin!
otin vain esimerkkinä 14v. henkisen teinin. Henkinen teini voi olla keski-ikään kypsynyt ateisti, kristitty, taleban, natsi tai ihan kuka vain, joka ei ymmärrä ihmisistä ja sen monimuotoista olemusta, tekoja ja niin edelleen.
Mene ilmiön taakse ja katso sieltä. Mene kristityn, ateistin jne . taakse ja tarkkaile sieltä, miksi ihminen toimii noin tai näin eli mene myös itsesi taakse jotta näkisit ihmisen moniulotteisen sosiaalisen kulttuuriperimän sekä ota käteen psykologian alkeiskirja ja lue siitä mielen minuudesta kuinka se toimii.
toki!
Ja toki minun ei tartte paljon teorioita näkemysteni tueksi hakea!
Kehon ja mielen ennenaikainen vanheneminen varmaankin lisää kiinnostusta uskonnollisiin asioihin. Räjähtäneessä kropassa(esim alkoholismin, anoreksian yms aiheuttamassa) elämä ei ehkä näytä ihan samalta, kuin muilla ihmisillä.
Ja onhan se kristinusko oikeestikin pelkkää paskaa. Eihän sen toteamisessa pitäisi olla kyse muusta kuin rehellissyydestä.
viiskymppinen ja vanhan näköinen. Mutta en minä lääkäriin mene. Kuolen kun kuolen. Ja ihan kansantaloutta rasittamatta.
Sen verran on rahaa pankkitilillä, että tuhkauksen saan maksettua. Tähän asti elettyäni voin vaan todeta, että on kivojakin hetkiä ollut, mutta ei mitään väliä, vaikka kuolisin tänään. Ei huominen tuo mitään, mikä eilen jäi saamatta.
Minä olen jo 64 vuotias, mutta kuitenkin tunnen itseni nuoreksi ja elämänhaluiseksi.
Tietysti en ole niin vikkelä kuin ennen ja ajattelemiseen kuluu paljon aikaa. Toivon kuitenkin, että minulle olisi vielä paljon elinvuosia jäljellä. Ehkä tällä iällä osaa nauttia monista sellaisista asioista enemmän mitkä eivät aikaisemmin kiinnostaneet.
mutta kyllä minä tässä sinnittelen ihan yksikseni. Ehkä minut vanhensi rakkaudeton liitto ja olen liian laiska lähtemään. Toivoisin että mies lähtisi, mutta taitaa olla yhtä laiska. Joskus ihmettelen itseäni. Miksi en saa sellaista tarmoa itsestäni irti, että keräisin tavarani ja muuttaisin pois.
Minua kiinnostaa monikin asia, mutta niiden kanssa olen yksin. Tuo vaan katselee televisiota kaiket illat ja viikonloput. Jos jotain yrittää puhua, niin vastausta ei saa. Ainoa asia mistä olemme samaa mieltä on se että jumalaa ei ole. Hieno pohja yhteiselämälle, eikö olekin?
On se aika metkaa tämä meidän ihmisten elo. Sanot sinniteleväsi yksin toimimattomassa liitossa.
Sanot toivovasi, että miehesi lähtisi, koska olet itse liian laiska lähtemään. Ihmettelet itseäsi, ettet löydä itsestäsi tarmoa hoitaaksesi elämäntilanteesi mieleisellesi mallille.
Minä olen elellyt jo reilut seitsemän vuotta yksikseni. Voinut välillä tosi huonosti, kun olen kelannut omaa elämääni ja pohtinut tätä maailman menoa. Se on saanut minut välillä aivan epätoivoiseksi ja jossain vaiheessa huomasin menettäneeni täysin elämänhaluni. Vuosikausia liuin vain päivästä toiseen odottaen jotain ihmettä itseni ulkopuolelta, joka tulisi ja korjaisi tilanteeni. Nyt tiedän mitä minun pitäisi tehdä, mutta myöskään minä en saa aikaiseksi sitä mitä pitäisi. Kaikkea muuta tosin teen, mutten sitä mitä pitäisi.
Olen tullut siihen tulokseen, että tosiasiassa minä pelkään sitä, tulenko selviämään tunnetasolla siitä, mitä muutos toisi tulleessaan. Tiedän kuitenkin, jos vielä jatkan näin pitempään elämäni tulee todennäköisesti muuttumaan sellaiseksi, miksi sen en haluaisi missään tapauksessa muuttuvan.
Minuakin kiinnostaa monet asiat, mutta jos en tee niitä yksin, niin ne jäävät kokematta ja tekemättä.
Minullakaan ei ole niitä toisia ihmisiä, joiden kanssa voisin jakaa kiinnostukseni kohteet.
Kirjoitit: Jos jotain yrittää puhua, niin vastausta ei saa. Ainoa asia mistä olemme samaa mieltä on se että jumalaa ei ole. Hieno pohja yhteiselämälle, eikö olekin?
Useimmat avioliitot ajatuvat tuohon samaan tilanteeseen ja ulkopuolisille esitetään jotain aivan muuta.
Minä olen joutunut lähtemään kahdesta pitkästä avioliitosta, kun ymmärtämättömyyden lisäksi lopulta alkoi ilmetä pienessä mittakaavassa fyysistä väkivaltaa ja tämä herätti minut toimimaan.
On kiva kun joku tajuaa kirjoitukseni. Pitäisikö keksiä nimimerkki. Mutta menköön näin toistaiseksi.
Olen valtavan kiinnostunut kaikesta mitä maailmassa tapahtuu, mutta ei ole ketään kenen kanssa keskustella. Olen siksi ihan aidosti usein harmistunut aamuisin kun huomaan olevani hengissä. Mitä minä tällä elämällä teen?
Luultavasti olisin paljon onnellisempi jos tosiaan asuisin yksin. Ei tarvitsisi mennä toisen mielialan mukaan. Ehkä löytyisi sitä energiaakin ihan toisella tavalla.
En usko, että mies edes huomaisi minun häipyneen. Paitsi että joutuisi istumaan jossain muualla televisiota katsomassa, kuin minun omistamassa nojatuolissa.
Tuo johon viittasit, että ulkopuolisille esitetään jotain muuta, on juuri se asia, joka ärsyttää. Jos joskus menemme johonkin, niin ukko on niin höveliä ja hauskaa seuramiestä ja sitten kotona on kuin ottaisi töpselin pois seinästä.
Ainoat asiat mistä puhumme on työasiat ja mitä uutisia maailmalta on tullut. Kauhistelemme yhdessä uskontojen aiheuttamia sotia ja väkivallantekoja muutoinkin, mutta sitten alkaa taas joku televisiosarja tai jalkapallomatsi tai mitä milloinkin ja minä jään kirja kädessä keittiöön lukemaan.
Minua hakattiin edellisessä avioliitossa. Sitten jäinkin pienen lapsen kanssa yksin. Mutta eipä tarvinnut enää pelätä, kun kuuli avaimen kääntyvän lukossa.
Minä rakastin tuota miestä joskus. Pitkä matka on yhdessä kuljettu, mutta en jaksa enää, kun joka päivä on pelkkää mykkyyttä.
Laitan nyt tämän vain tämän pienen viestin, sillä minun nyt mentävä tekemään joitain asioita, joita en voi enää siirtää. Olisi mukava jatkossakin keskustella kanssasi vaikutat mielenkiintoiselta ajattevalta ihmiseltä.
Kirjoitat mielestäni tosi sujuvasti ja tekstissäsi on sisältöä, eikä pelkkää sananhelinää, joten sitä on tosi mukava lukea. Olisinpa yhtä hyvä kirjoittaja kuin sinä, minulta kun tekstin tuottaminen tapahtuu aika hitaasti.
Palaan tekstiisi illalla, jos on vielä puhtia jäljellä töiden jälkeen tai sitten huomenaamulla.
Mukavaa päivän jatkoa sinulle !
olen siis tästä lähtien tällä nimimerkillä.
Kiitos kirjoituksistasi. Lähden minäkin kohta kaupassa käymään.
Ensinnäkin osoitin kirjoitukseni vanhalle naiselle siksi, että muut muut selkeästi ymmärtäisivät sen olevan vain sinulle. Minusta sinä et todellakaan ole mikään vanha! Sinun ikäisenä minulla oli paljon energiaa toimia vaikka olosuhteeet olivat tosi ongelmalliset.
Kerrot olevasi kiinnostunut maailman tapahtumista ja kaipaat keskustekumppaneita. Tuo on tosi hyvä merkki vireydestäsi. Itse olen kokenut sen, että useimmat ihmiset haluavat keskustella maailman tapahtumista vain pintaa raapaisten. Hyvin nopeasti sitten siirrytään juoruamisakselille. Ne ihmiset ovat tosi harvassa jotka todella haluavat - pystyvät kunnon keskusteluun merkittävimmistä asioista.
Kyselet mitä teet tällä elämälläsi. Siihen ei pysty valitettavasti vastaamaan kukaan muu kuin sinä itse.
Me monet olemme jostain syystä sisäistäneet sellaisen käsityksen, että vain muut ihmiset voivat tehdä meidät onnelliseksi. No, nyt en todellakaan tarkoita sitä etteikö miellyttävä puoliso tai ystävät tee meidän elämäämme paljon rikkaammaksi ja miellyttävämmäksi sekä pirulliset ihmiset vaikeammaksi ja joskus suorastaan helvetilliseksi.
Yksin asumisessa on myös ne hyvät ja huonot puolensa, niinkuin parisuhteessakin.
Valitettavasti elämässä on käy usein niin, että jostain syystä jompikumpi puolisoista muutaman vuoden kuluttua vetäytyy ns. omiin oloihinsa, kun arki lopullisesti astuu elämään. Miksi me unohdetaan se, että molemmat yhteiselämän alkuaikoina halusivat ja tekivät paljon sen eteen, että molemmilla olisi mukavaa. Alammeko pitää puolisoamme itsestäänsevyytenä kuin huonekalua, joka on aina saatavilla kun sitä sattuu tarvitsemaan.
Kirjoitit tuon muuten hyvin elävästi ja noinhan se monilllakin on. " Jos joskus menemme johonkin, niin ukko on niin höveliä ja hauskaa seuramiestä ja sitten kotona on kuin ottaisi töpselin pois seinästä."
Kerrot teidän kuitenkin voivan keskustella työasioista ja uskontojen vaikutuksista maailmassa. Monilla ei ole edes tuonkaan vertaa yhteisiä keskustelunaiheita. Puhutaan ehkä vaan siitä milloin siivotaan ja mitä ruokaa mahdollisesti laitetaan jos sitäkään.
Miehesi tuntuu kokevan television katsomisen mukavaksi harrastukseksi. Voisitko sinä kenties miettiä mikä - mitkä harrastukset toisivat mukavaa sisältöä elämääsi.
Tämä on taas niitä päiviä, jolloin kirjoittaminen ei näytä sujuvan niinkuin haluaisin, joten lopettelen tähän.
Tämähän minun vielä piti kirjoittaa. Näillä tuntemuksilla en nykyisellään muuttaisi yksiin kenenkään kanssa.
Jos mukavan miehenkörilään sattuisin tapamaan, niin mikä ettei pitempikin seurustelu kyllä kävisi, mutta vain vapaan miehen kanssa. Yhteenmuuttaminen ystävän kanssa tuntuisi kuitenkin niin pelottavalta asialta, sitä en edes varmaan uskaltaisi harkita. Etukäteen kun ei varmasti tiedä, mitä sieltä naamion takaa mahtaakaan paljastua.
ja erittäin väsyneeltä. Minua ahdistaa se, että vaikka mieheni on älykäs jollain tasolla, nokkela ja hänellä on jotakuinkin samantapainen huumorintaju kuin itsellänikin, niin se, mikä meillä alkuaikoina oli hienoa, on hävinnyt jonnekin utuiseen historian hämärään.
Me olemme mieheni kanssa ajatuksiltamme hyvinkin samanlaisia. Tosin hän ei suhteemme alkuaikoina voinut tajuta, kun sanoin olevani feministi. Eli siinä oli pikkuisen hienosäätöä tehtävänä. Eli piti selittää, mitä on feminismi ja yrittää saada toinen ymmärtämään, että se stereotypia, joka feministeistä on annettu ei pidä paikkaansa.
Uskonnoista olemme aina olleet samaa mieltä. Siinä ei ollut ongelmia. Mutta ne harrastukset. Niitä ei juurikaan yhteisiä ole. Olen jo likimain sairas kun televisiosta alkaa joku formula tai mikä tahansa kilpailu, jossa selostaja huutaa kuin henkeä vietäisi.
Ehkä olen sitten lopun ikäni kaksin elävä yksinäinen, vaikka täytyy sanoa, että tämä nettikeskustelu ja yleensäkin netistä löytyvät artikkelit kaikesta mahdollisesta ovat rikastuttaneet suunnattomasti. Joskus eksyy ihan vahingossa sivustoille, joissa on tietoa asioista, joista ei koskaan ennen kuullutkaan.
Tiesitkö että sademetsissä on eliöstöjen (mukaanlukien homo sapiens) pelastus? Siitä ei vaan välitetä. Kaikki tuhotaan säälittä ja se on surullista.
http://www.wwf.fi/ymparisto/metsat/sademetsat/
Lapseni isä oli ihan kiva vuoden, pari. Kaikki muuttui kun aloin odottaa lasta. Itse hän sitä halusi, mutta siitä kuitenkin alkoi pahoinpitelyt ja ryyppääminen. En vieläkään tiedä miksi näin kävi, mutta inhoni sitä miestä kohtaan on edelleen suuri.
Joku joskus sanoi, että itsepä valitsit. Eihän ihmistä voi koskaan todella tuntea! Eikä siitä voi ottaa vastuuta millainen toinen ihminen on.
"Etukäteen kun ei varmasti tiedä, mitä sieltä naamion takaa mahtaakaan paljastua."
Nimenomaan tuo, josta mainitsit. Mitä naamion takaa voikaan paljastua. Ei voi etukäteen millään tietää.
Elämässä on niin paljon mielenkiintoista, että harmittaa välillä kun on niin surullinen. Muistan pikkulapsena kun olin onnessani kun menin maalla pihalla vesisateeseen alasti seisomaan. Enää en kehtaisi ja taitaisi rapsahtaa sakotkin siveettömästä käytöksestä, mutta kyllä muistan vieläkin miten hienolta se tuntui.
Minä taidan vaihtaa nimimerkkiä, sillä tuo toinen nainen viittaa johonkin sellaiseen, mitä todellakaan en ole. Täytyy vain miettiä sitä minkä valitsisi.
Niin sitä ei todellakaan tiedä toisesta ihmisestä etukäteen millainen luonne toinen on. Niinhän jotkut ammatti-ihmiset sanovat, että vuoden - kahden tai pitemmänkin ajan kuluttua se vasta paljastuu.
Minulle kertoi kauan sitten eräs ihminen, että perheväkivalta oli ollut silloin otsikoissa ja hän oli kysynyt eräältä naiselta kuinka yleistä hän uskoo perheväkivallan olevan? Tämä nainen oli suuttunut ja kieltänyt jyrkästi, ettei sellaista olekaan. No myöhemmin kuitenkin oli paljastunut, että hän itse oli joutunut perheväkivallan kohteeksi. Joten ei ole mikään ihme jos asiat junnaavat paikallaan, kun kielletään omat kokemuksetkin. Ei ne henkiset haavat ainakaan piilottelemalla parane.
Kirjoitit: "Elämässä on niin paljon mielenkiintoista, että harmittaa välillä kun on niin surullinen."
Minä puolestani voisin sanoa olevani välillä hyvinkin apaattinen ihminen ja se harmittaa. Välillä taas ajatukseni on täynnä voimatonta raivoa ihmisten ahneuden ja typeryyden vuoksi. Kuitenkin tiedän, ettei kumpikaan auta minua. Noita tunteita on vain työskenneltävä lävitse ja se todella ottaa voimille, kun tuntee oman avuttomuutensa näiden asioisen edessä.
Kerroit nauttineesi lapsena alastomana sateesta ja muistelet sitä kaiholla. Pidätkö päiväkirjaa kenties?
Jos et vielä ole kokeillut niin voisitko kenties kokeilla? Tuotat niin sujuvaa tekstiä, että sinulta varmaan myös syntyisi helposti novelleja tai romaani.
Uskon, että meillä kaikilla on välillä sellaisia tunteita kuin, että on niin vanha ja väsynyt. Ihmiset eivät vaan puhu noista tuntemuksistaan, kun pitää esittää ulospäin niin menestyvää ja tehokasta.
Minä kävin joskus teini-iässä katsomassa muutaman motokrossin ja sen jälkeen nuo jutut eivät minua kiinnostaneet. On se muuten kumma, kun aikuiset miehet istuvat kuin tatti telkkarin ääressä kun tulee jotain formuloita. Eipä siinä paljon ilmastonmuutoksesta välitetä kun bensaa palaa ja saastuttaa suotta ympäröivää ilmaa. Minulla itselläni ei ole ollut telkkaria ainakaan 10 vuoteen. No joskus on tullut kaivattua niitä luonto-ohjelmia, mutta kun se telkkarikin maksaa niin paljon ja televisiolupa on aivan kohtuuttoman hintainen suhteessa ohjelmien laatuun niin luovuin koko laitteesta.
Tiedän sademetsien merkityksen maapallon ja elämän hyvinvoinnille. Sademetsäthän ovat maapallon keuhkot ja niitä sitten vain surutta tuhotaan. Tämä on yksi niistä ihmisen typeryyksistä, joka saa minut tuntemaan voimatonta raivoa. Kiitos siitä linkistä kävin lukemassa. Noilla sivuilla en ole tullutkaan vähään aikaan käyneeksi.
Kävin lisäksi ihailemassa niitä upeita eläinten ja kasvien kuvia ja minut valloitti erikoisesti tuo Kolmivarvaslaiskiainen (Bradypus tridactylus) , joka on on maailman hitain nisäkäslaji.
Naama sillä on kuin ihmisellä.
http://www.wwf.fi/ymparisto/metsat/sademetsat/lisamateriaali/kuvia_sademetsista.html
Niin ja varmaan tiedätkin, että Itämeri on maailman saastunein ja radioaktiivisin meri. Liian monet ydinvoimalat laskevat lauhdevetensä Itämereen nostaen näin meren lämpötilaa ja lisäten ilmastonmuutosta. Lisäksi laudevesien mukana menee niitä radioaktiivisia aineita sinne ja niitä myös päästetään erikseen pari kolme kertaa vuodessa mereen.
Eipä paljon naurata.
Joo, pidän kirjoittamisesta ja erityisesti pidän runoista.
Muutamaan riviin saa tiivistettyä olennaisen sanottavansa.
Vaikka näin:
oliko se hetki tärkeä,
en tiedä,
mutta muisto siitä
on kaunis
hän ei ehkä enää muista,
eikä sillä ole minulle merkitystäkään
se on minun muistoni
ihan oma
Sademetsien tuhoaminen saa minut vihaiseksi. Samaten kuin se, että vielä jäljellä olevia luonnonkansoja yritetään "sivistää". Omiuista tuputtamista ihmisille, jotka vain haluaisivat elää rauhassa. Ja aina sitä uskontoa sitten viedään mukana.
Itämeri on tiensä päässä. Millään muulla ei tunnu olevan väliä, kuin bisneksillä. Paitsi uskonnoilla tietysti, kun saadaan ihmiset hiljasiksi ja tottelevaisiksi. Ekokatastrofi on ihan kohta tulossa Itämerellä, eikä siinä jeesukset auta.
En minäkään enää paljon televisiota katsele. Yleensä sitten kun mies on mennyt nukkumaan. Tai luonto-ohjelmia aamuvarhaisella uusintana.
No niin nyt minulla on sitten toinen nimimerkki, sillä en pitänyt siitä edellisestä.
Runosi on lämmin ja puhutteleva. Oletko ajatellut julkaista kirjoittamiasi? Suosittelein sitä.
Tuo luonnonkansojen sivistäminen kristinuskolla on todella vastuuntunnotonta toimintaa ja sitähän on jatkunut jo vuosisatoja.
Siinäpä se, tuon Jeesustelullahan avulla saadaan ihmisten oma vastuu teoistaan siirrettyä pois itsestä. Eihän sitä tarvitse mitään tehdä, kun Jeesus tulee kohta. Voi sanonko perkule siis sanoin.
Oletko jo lukenut Hesarin sivuilta tuon uutisen:
Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta - HS.fi - Talous
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta/1135237358597
Siellä on vilkas keskustelu menoillaan. Taidan mennä sinne ainakin vähäksi aikaa lukemaan.
Kunnolla avattavassa muodossa tänne? Katsotaan.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta/1135237358597
runoja, ei anna aihetta enempään.
Tuo päästökauppa on kummallisimpia keksintöjä, joista olen viime vuosina kuullut. Kenen päästä se mahtaa olla lähtöisin? Ilmakehä on yhteinen, joten miten sillä voidaan tehdä kauppaa? Näköjään vaan voi.
Yhtä lailla voisi kuvitella, että minkä tahansa tekemättä jättämisestä voisi saada maksun. Siis ihan minkä tahansa. Milloin ne keksivät, että jos jättää muutaman tuhannen ihmistä teloittamatta, niin siitä voisi saada maksun.
Jos joku maa haluaa ostaa teloitusoikeuksia, niin siitä vaan ostamaan niitä sellaiselta maalta, jossa ei teloiteta ihmisiä.
Menee mutkikkaaksi, mutta kyllä ihmiset keksivät vaikka mitä, millä tehdään rahaa, kuten esimerkiksi Kiinan väitetään tekevän kauppaa vankien sisäelimillä. Kylmälaukut ovat valmiina teloitusaamuina ja lasti länteen lähtee pikaisesti teloituskomppanian ammuskelun jälkeen. Jokunen vuosi sitten luin tästä artikkelin.
Tekevät ahneet ihmiset. Nyt nettiaikakaudella saa tietoa mitä muualla maailmassa tapahtuu ja vielä reaaliajassa. Varmaan kaikkein suurimmat kauheudet on nytkin onnistuttu pimittämään.
Yksi suuri syy näiden kauheuksien jatkumiseen johtuu niiden kilttien ja kunnollisien ihmisten vaisuudesta, vaikka he tietävät tapahtumista he eivät reagoi mitenkään.
Jos nämä miljardit kunnolliset ja kiltit ihmiset nousivat vastarintaan, niin ainakin osa noista mielettömyyksistä loppuisi.
onnistuukohan tämä?
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta/1135237358597?ref=rss
ainutkaan dekkari ei ole vailla todellisuuspohjaa. Ihmisten julmuus ja ahneus on niin valtavaa, että ei sitä oikein voi käsittää.
Tulee oikein paha olo kun ajattelee sitä kaikkea. Jonkun elämä miltei romahtaa, kun rakennekynsi menee rikki ja joku toinen taas tällä samaisella maapallolla joko myy lapsensa prostituoiduksi tai myy oman munuaisensa saadakseen lapsilleen ruokaa.
Enkä minä mahda mitään tälle kaikelle pahuudelle, vaikka kuinka tahtoisin.
Maailmalaajuisti mitään voida, mutta ainakin minun itselläni on parempi olo, kun puuttun niihin asioihin konkreettisesti mihin voin. Puhua ja kirjoittaa taas niistä joista tietää. Ainakaan vaikeneminen ei ole minusta hyvä asia.
Niin noissa dekkareissa on kyllä aina jotain totuuspohjaa.
Muuten oli hauska rupatella kanssasi, mutta nyt minulle on tullut niin paljon muita juttuja, että tuskin edes ehdin tänne piipahtamaan kesän aikana. Ehkä sitten alkusyksyksystä, mutta sitäkään en vielä varmasti tiedä.
No, jos tulen aikasemmin, niin tunnistathan nimimerkkini.
Toivon sydämestäni kaikkea hyvää ja oikein mukavaa kesäaikaa.
vaskitsa
Ehkäpä minäkin tästä alan kehitellä jotain omaa toimintaa ennen kuin syksy saapuu myrskyineen.
Hyvää jatkoa näillä soinnuilla:
http://www.youtube.com/watch?v=ykXBVu5_kSI
millaisen "aikuisuusiän" antaisit tälle omalle avauksellesi, joka ei ainakaan minusta poikennut huonosta provosta juuri lainkaan.
Nimim. EVK=en vain kykene ;)
Ei vastannut!
Hyvä ja kiitos. Asia tuli selväksi... turha lahkopelle ;)