johtui että vielä 1800-luvun alkupuolella veteen hukkuneet haudattiin itsemurhaajien ja murhamiesten kanssa hautausmaan aidan toisellepuolelle? Löytyykö järkevää selitystä?
mistä
uimamaisterinna
7538
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
juosseet veteen kuolemaan, raiskatut, raskaana olevat ja pahoinpidellyt! Varsin tavallinen tapa häivyttää "häpeä".
miehet jalkapuuhun? Vai päästettiinkö heidät kuin koirat veräjästä? Mahtoiko edes ikuinen syyllisyys häiritä yönpimeinä hetkinä!
Entisaikana oli tavallista että ökytalojen isännät ja pojat panivat piikojaan.
Kun piika pamahti raskaaksi, ajettiin hänet maantielle ja pilkkalaulu perään. Piian päälle sai jokainen syljeksiä ja lasta huoritella.
Milläpäs köyhä käräjille ruokkoa perimään. Ja mikäpä lautamieskööri uskoo köyhää ennen kuin ökyrikasta.
Edelleenkin köyhä ja syrjäytynyt on oikeutta hakiessaan huonommassa asemassa, siinä suhteessa ei ole muutosta.
koskaan käytössään mitään tuollaisia kirkkorangaistuksia. Aviottomia äitejä ei häväisty mitenkään, mutta heidän raiskaajansa tuomittiin maalliseen rangaistukseen ja kirkon taholta ehtoolliskieltoon.
Ortodoksinen kirkko tuntee vain ehtoolliskiellon (määräaikaisen tai kuolinvuoteelle asti kestävän) lisäksi ns suuren anateeman eli kokonaan kirkon yhteydestä erottamisen. Ehtoolliskiellon eli epitimian määrää rippi-isä. Kirkosta erottamisen määrää piispain kokous. Käytännössä vain harhaoppisia, jotka ovat pilkanneet Jumalaa, on kokonaan erotettu kirkosta. Kirkko toivoo syntisten katumusta, ei heidän kuolemaansa synnissä.
oman perheen voimin. Elettiin suurperheinä esim veljesten perheet samassa talossa. Perhettä johti vanha isä/appi/isoisä kuolemaansa asti, äiti/anoppi/isoäiti taas johti naisten töitä. Vanhusten kuoleman jälkeen yhdestä pojasta tuli isäntä ja hänen vaimostaan emäntä.
Kaikki terveet ihmiset naitettiin, mutta monet joutuivat olemaan koko ikänsä nuoremman perheenjäsenen asemassa pääsemättä koskaan isännäksi tai emännäksi. Karjalassa oli hyvin vähän, jos ollenkaan aviottomia lapsia. Jos jollekin sellainen syntyi, suurperhe piti siitä huolta.
Myös Venäjällä oli samanlainen suurperhejärjestelmä kuin Karjalassa, ja vaikka venäläiset olivat 200 vuotta maaorjia (1600-luvun puolivälistä 1860-luvulle), eivät isännät tai isäntäperheen pojat yleensä käyttäneet talonpoikien tyttäriä seksuaalisesti hyväkseen.
Aviottomat lapset liittyvät länsisuomalaiseen piika/renki- kulttuuriin ja alemman kansan myöhäiseen avioitumisikään. Piti ensin olla piikana tai renkinä ansaitakseen itselleen sen verran rahaa, että voi vuokrata itselleen torpan tai mäkituvan, ja nuorten naisten piti tienata hankkiakseen itselleen kunnon kapiot.
kristillistä hautausta. Muista hukkuneista en tiedä.
siunaamattomien vainajien hautoja erillisellä alueella?