Mitä kirkon ja valtio erottaminen merkitsee

MITÄ KIRKON JA VALTION EROTTAMINEN MERKITSEE KÄYTÄNNÖSSÄ?

Kristillisen etiikan mukaan kristillinen lainsäädäntö ja lainkäyttö on puolueetonta ja suvaitsevaa. Kristityt eivät tuomitse ihmisiä heidän mielipiteidensä, uskonnollisen vakaumuksensa, ulkonäön, tai sukupuolen mukaan vaan kukin tuomitaan TEKOJENSA MUKAAN. Kristityt uskovat siihen että lain tulee olla sama kaikille, ja että rangaistuksen tulee olla järkevässä suhteessa rikokseen ("silmä silmästä"). Edellämainituista seikoista johtuen kristillinen etiikka edellyttää kirkon ja valtion erottamista. Kirkon ja valtion erottaminen silti merkitse politiikan ja uskonnon erottamista koska jokaisella poliitikolla saa olla oma henkilökohtainen vakaumus ja maailmankatsomus.

Esimerkiksi USA joka on maailman ainoa kristitty valtio, sielä ei ole millään kirkkokunnalla verotusoikeutta. USA:ssa ei myöskään ole sensuuria kuten Suomessa, vaan USA:ssa on sananvapaus.

Amerikkalaisten historia on sellainen että juuri he taistelivat Euroopan Saatanallista keskiaikaista tyranniaa vastaan, ja pyrkivät luomaan yhteiskunnan jossa ihmiset ovat vapaita.


1. Kirkon verotusoikeus (eli ns. kirkollisvero) poistuu ja se korvataan vapaaehtoisella jäsenmaksulla. Myös kirkon yhteisövero-osuus poistuu.

2. Ev.lut. ja ort. suuntausten eritysasema poistetaan perusopetuslaista. Kouluissa voidaan opettaa kristinuskon ja muidenkin uskontojen historiaa ja niiden opinkappaleita oppiaineena, mutta tämän on tapahduttava puolueettomasti, ilman että ev.lut. ja ort. kirkko saavat sanella opetusohjelman sisällön mukailemaan omaa teologiaansa ja näkemystä. Aito kirkon ja valtion erottaminen merkitsee että maailmankatsomuksellinen ja vakaumuksellinen kasvatus katsotaan huoltajien omavalintaiseksi oikeudeksi. Vapaassa yhteiskunnassa vanhemmat/huoltajat päättävät mitä haluavat lapselleen opetettavan.


3. Kun kirkko erotetaan valtiosta kirkkolaki ei enää kuulu säädöskokoelmaan vaan kirkkoa hallinnoidaan kuten muitakin pienempiä uskonnollisia yhteisöjä. Kirkon julkisoikeudellinen asema muuttuu tällöin muutenkin, esim. oikeus ei enää voi erottaa pappia.

4. Luterilaisen kirkon erityisasema sielunhoitotyössä puolustusvoimissa ja vankiloissa poistetaan. Kaikkien kristillisten suuntausten, uskontojen ja maailmankatsomuksellisten ryhmien
edustajilla tulee periaatteessa olla yhtäläiset mahdollisuudet sielunhoitotyöhön vankiloissa
ja sotilasosastoissa. Lain tulee olla puolueeton.

5. Hautausmaiden ylläpitovelvollisuus poistuu ja siirtyy luontevimmin kunnalle. Kaikki ihmiset on uskosta ja vakaumuksesta riippumatta voitava haudata kunniallisesti.


Ja joukko muitakin muutoksia. Esimerkiksi siviilipalveluslaki ei enää rinnasta valtionkirkkoa kuntiin ja valtioon, vaan seurakunnat hakeutuvat siviilipalveluspaikoiksi halutessaan, kuten muutkin yhteisöt. Kirkkohallitus ei saa enää käyttää valtiolippua kuten valtion virastot.


Evankelis-luterilaisen kirkon valtionkirkkostatus on sikäli selvempi, että tämä kirkko mainitaan perustuslaissa. Ortodoksinen kirkko kuitenkin käytännössä on yhtä lailla valtionkirkko.

Kumpaakin säätelee oma lakinsa, kirkkolaki ja laki ortodoksisesta kirkkokunnasta. Nämä kirkot ja niiden seurakunnat rinnastuvat kuntiin ja valtioon. Papit (ja eräät muut työntekijät) ovat virkamiehiä; valtionkirkkoja koskee mm. laki julkisista hankinnoista; kirkollisvaalissa huijaamisesta saa samat rapsut kuin eduskunta- ja kunnallisvaaleissa; sotatilaa varten kirkolla on varattu joukko työntekijöitä jotka eivät mene rintamalle ihan kuten valtion ja kunnan hallinnollakin; esimerkiksi siviilipalveluslaki luettelee palveluspaikat muodossa a) valtio, b) kunnat, c) seurakunnat ja d) muut joille erikseen myönnetään; esimerkkilistaa voisi jatkaakin.

Valtiopäiväjumalanpalvelus on ekumeeninen, eli pikemminkin viittaisi valtionuskontoon kuin valtionkirkkoon. Eduskunnan työjärjestys ei enää määrää että sen on oltava tuomiokirkossa.
2217
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Vähän kohottelin kulmakarvoja jo aiemmin, mutta tähän repesin ihan ääneen:
> USA:ssa ei myöskään ole sensuuria kuten Suomessa, vaan USA:ssa on sananvapaus

Et sitten ole pahemmin seurannut USA:n sananvapauden (tai muidenkaan vapauksien) kehitystä viimeaikoina? :)

Kristitty valtio on muuten sellainen, jonka valtiomuodossa on maininta kyseisen valtion kristillisyydestä. Sellaisessa valtiossa uskonto on elimellinen osa valtiota, joten niissä voidaan täydellä syyllä puhua valtionkirkosta. Esimerkiksi Iran on tällainen valtio, uskonto vain on eri niminen.

Äänestä
  • Mitä teeseihisi tulee, olet kyllä oikealla asialla.

    Tässä sen näkee, että vaikka ihmisen kanssa voi olla periaatteessa niin eri mieltä kuin vain mahdollista, voi silti olla käytännön asioissa täysin samaa mieltä. :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


käytännössä kirjoitti:

MITÄ KIRKON JA VALTION EROTTAMINEN MERKITSEE KÄYTÄNNÖSSÄ?

Kristillisen etiikan mukaan kristillinen lainsäädäntö ja lainkäyttö on puolueetonta ja suvaitsevaa. Kristityt eivät tuomitse ihmisiä heidän mielipiteidensä, uskonnollisen vakaumuksensa, ulkonäön, tai sukupuolen mukaan vaan kukin tuomitaan TEKOJENSA MUKAAN. Kristityt uskovat siihen että lain tulee olla sama kaikille, ja että rangaistuksen tulee olla järkevässä suhteessa rikokseen ("silmä silmästä"). Edellämainituista seikoista johtuen kristillinen etiikka edellyttää kirkon ja valtion erottamista. Kirkon ja valtion erottaminen silti merkitse politiikan ja uskonnon erottamista koska jokaisella poliitikolla saa olla oma henkilökohtainen vakaumus ja maailmankatsomus.

Esimerkiksi USA joka on maailman ainoa kristitty valtio, sielä ei ole millään kirkkokunnalla verotusoikeutta. USA:ssa ei myöskään ole sensuuria kuten Suomessa, vaan USA:ssa on sananvapaus.

Amerikkalaisten historia on sellainen että juuri he taistelivat Euroopan Saatanallista keskiaikaista tyranniaa vastaan, ja pyrkivät luomaan yhteiskunnan jossa ihmiset ovat vapaita.


1. Kirkon verotusoikeus (eli ns. kirkollisvero) poistuu ja se korvataan vapaaehtoisella jäsenmaksulla. Myös kirkon yhteisövero-osuus poistuu.

2. Ev.lut. ja ort. suuntausten eritysasema poistetaan perusopetuslaista. Kouluissa voidaan opettaa kristinuskon ja muidenkin uskontojen historiaa ja niiden opinkappaleita oppiaineena, mutta tämän on tapahduttava puolueettomasti, ilman että ev.lut. ja ort. kirkko saavat sanella opetusohjelman sisällön mukailemaan omaa teologiaansa ja näkemystä. Aito kirkon ja valtion erottaminen merkitsee että maailmankatsomuksellinen ja vakaumuksellinen kasvatus katsotaan huoltajien omavalintaiseksi oikeudeksi. Vapaassa yhteiskunnassa vanhemmat/huoltajat päättävät mitä haluavat lapselleen opetettavan.


3. Kun kirkko erotetaan valtiosta kirkkolaki ei enää kuulu säädöskokoelmaan vaan kirkkoa hallinnoidaan kuten muitakin pienempiä uskonnollisia yhteisöjä. Kirkon julkisoikeudellinen asema muuttuu tällöin muutenkin, esim. oikeus ei enää voi erottaa pappia.

4. Luterilaisen kirkon erityisasema sielunhoitotyössä puolustusvoimissa ja vankiloissa poistetaan. Kaikkien kristillisten suuntausten, uskontojen ja maailmankatsomuksellisten ryhmien
edustajilla tulee periaatteessa olla yhtäläiset mahdollisuudet sielunhoitotyöhön vankiloissa
ja sotilasosastoissa. Lain tulee olla puolueeton.

5. Hautausmaiden ylläpitovelvollisuus poistuu ja siirtyy luontevimmin kunnalle. Kaikki ihmiset on uskosta ja vakaumuksesta riippumatta voitava haudata kunniallisesti.


Ja joukko muitakin muutoksia. Esimerkiksi siviilipalveluslaki ei enää rinnasta valtionkirkkoa kuntiin ja valtioon, vaan seurakunnat hakeutuvat siviilipalveluspaikoiksi halutessaan, kuten muutkin yhteisöt. Kirkkohallitus ei saa enää käyttää valtiolippua kuten valtion virastot.


Evankelis-luterilaisen kirkon valtionkirkkostatus on sikäli selvempi, että tämä kirkko mainitaan perustuslaissa. Ortodoksinen kirkko kuitenkin käytännössä on yhtä lailla valtionkirkko.

Kumpaakin säätelee oma lakinsa, kirkkolaki ja laki ortodoksisesta kirkkokunnasta. Nämä kirkot ja niiden seurakunnat rinnastuvat kuntiin ja valtioon. Papit (ja eräät muut työntekijät) ovat virkamiehiä; valtionkirkkoja koskee mm. laki julkisista hankinnoista; kirkollisvaalissa huijaamisesta saa samat rapsut kuin eduskunta- ja kunnallisvaaleissa; sotatilaa varten kirkolla on varattu joukko työntekijöitä jotka eivät mene rintamalle ihan kuten valtion ja kunnan hallinnollakin; esimerkiksi siviilipalveluslaki luettelee palveluspaikat muodossa a) valtio, b) kunnat, c) seurakunnat ja d) muut joille erikseen myönnetään; esimerkkilistaa voisi jatkaakin.

Valtiopäiväjumalanpalvelus on ekumeeninen, eli pikemminkin viittaisi valtionuskontoon kuin valtionkirkkoon. Eduskunnan työjärjestys ei enää määrää että sen on oltava tuomiokirkossa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu