Eipä pitkään aikaan olekaan kukaan kinastellut täällä että kumpi se onkaan tärkeämpää, teho vai vääntö.
Ja samalla että onko dieselin vääntö alakierroksilla parempi asia kuin bensan teho kierroksilla.
Jos kirjoittajat ymmärtäisivät jotain polttomoottoreista ja tekniikasta yleensä niin tietäisivät että vääntö ja teho ovat vain kolikon kääntöpuolia; ilman vääntöä ei ole tehoa ja päinvastoin.
Teho on kierrosnopeudella kerrottua vääntöä, ei mitään sen ihmeellisempää.
Muttei pelkällä väännöllä mitään tee, se on käyttökelpoista vasta jollakin kierrosnopeudella, eli tehona.
Ja samalla että onko dieselin vääntö alakierroksilla parempi asia kuin bensan teho kierroksilla.
Jos kirjoittajat ymmärtäisivät jotain polttomoottoreista ja tekniikasta yleensä niin tietäisivät että vääntö ja teho ovat vain kolikon kääntöpuolia; ilman vääntöä ei ole tehoa ja päinvastoin.
Teho on kierrosnopeudella kerrottua vääntöä, ei mitään sen ihmeellisempää.
Muttei pelkällä väännöllä mitään tee, se on käyttökelpoista vasta jollakin kierrosnopeudella, eli tehona.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jotkut tosiaan luulevat että teho ja vääntö ovat toisistaan riippumattomia suureita.
teho(kw) = vääntö(Nm) * kierrokset(r/min) / (30000/pii)
Yleensä, kun puhutaan vääntävästä moottorista, tarkoitetaan, että siinä on paljon tehoa käytössä alhaisilla kierroksilla.
Vastaavasti tehokkaalla moottorilla tarkoitetaan, että siinä on paljon tehoa käytössä korkeilla kierroksilla.
Näillä arkikielen sanoilla ei ole juurikaan yhteyttä tehon ja väännön suureisiin, jotka puolestaan ovat käyntinopeuden kautta täysin kytköksissää toisiinsa, kuten sinäkin sanot. Silti, vaikka moottoreista saadaankin tietty teho tietyllä käyntinopeudella, niin jokainen ymmärtää, mikä merkitys on moottorin luonteelle, miten sen tehon sieltä moottorista saa ulos, väännöllä vai kierroksilla.
Vääntävällä moottorilla tarkoitetaan sellaista, jonka tehokäyrä on suhteellisen tasainen, eli tehoa löytyy melkein koko kierroslukualueelta. Tällöin tehoalue on laajempi (prosenteissa tietysti, välityksellä hoidetaan motista pyörille väli).
Käytännön ajossa diesel on siis tehokkaampi, kuin teoriassa tehokkaampi bensa. Täyskiihdytyksessä se teoria sitten saadaan yleensä hyödynnettyä, joskaan ei tietysti aina, riippuu siitä paljonko aikaa kuluu ylimääräiseen vaihteiden venkslaamiseen... :)
Tottahan tuokin on. Tehokäyrän tasaisuuden sijaan puhuisin tasaisesti tai mielummin suorana viivana nousevasta tehokäyrästä. Tasaisuus, kun se tuo minulle mieleen vaakatason, sopisi mieluummin vääntökäyrään.
Mutta edelleen käytäntöön soveltamisessa on se ongelma, että harvat katsovat moottoreiden teho- ja vääntökäyriä autoa valitessaan. Henkilöautojen mottoreista noita käyriä ei aina ole edes esitteissa. Siten valinta tehdään koeajon ja huipputehon ja -väännön lukemien perusteella. Useille on kuitenkin helppo ymmärtää, mikä ero on, kun vääntöhuippu on kierroksilla esim 1800 vs 4200. Vaikka aina vähemmänhän nuo kaksi pistettä käyriltä kertoo moottorin todellisesta luoonteesta.
Koska se kinastelu kuuluisi tuonne moottori-palstalle, tai edes yleistä autoilusta-.