Clausewitz toteaa että vihollisen ehdotonta antautumista on mahdotonta suorittaa ja toteuttaa koska vihollinen nousee aina joskus uudelleen jaloilleen. Näinhän tapahtui nyttemmin Saksankin kohdalla vaikka sodan 1939 - 1945 loppuvaiheessa lähes kaikki Euroopan maat olivat julistaneet sille sodan.
Mutta tärkeä pointti on vihollisen tahdon murtaminen. Valtavat tappiotkaan eivät saaneet Neuvostoliittoa murtumaan rauhantekoon 1941 Saksan kanssa. Ehkä Vlasov
http://fi.wikipedia.org/wiki/Andrei_Vlasov
oli kuitenkin esimerkki jonkinasteisesta murtumisesta.
Heinäkuussa 1944 Wehrmachtin tahto murtui ja siitä oli osoituksena mm. 20.7.-44 tehty attentaatti Hitleriä vastaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Claus_von_Stauffenberg
Viipuri menetys mursi kaksi kertaa suomalaisten tahdon - ensin sen esikaupunkien menetys 1940 ja toisen kerran sen menetys kokonaan kesällä 1944.
Molemmilla kerroilla suomalaisten taistelutahto murtui ja anottiin Neuvostoliitolta rauhaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viipuri
Niin murrettu ja alistettu oli suomalaisten taistelutahto että he käänsivät aseensa jopa entistä liittolaistaan vastaan. Stalinin moukari oli iskenyt Kannaksella ja kovatkin rauhanehdot oli pakko niellä ja toteuttaa.
Mutta tärkeä pointti on vihollisen tahdon murtaminen. Valtavat tappiotkaan eivät saaneet Neuvostoliittoa murtumaan rauhantekoon 1941 Saksan kanssa. Ehkä Vlasov
http://fi.wikipedia.org/wiki/Andrei_Vlasov
oli kuitenkin esimerkki jonkinasteisesta murtumisesta.
Heinäkuussa 1944 Wehrmachtin tahto murtui ja siitä oli osoituksena mm. 20.7.-44 tehty attentaatti Hitleriä vastaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Claus_von_Stauffenberg
Viipuri menetys mursi kaksi kertaa suomalaisten tahdon - ensin sen esikaupunkien menetys 1940 ja toisen kerran sen menetys kokonaan kesällä 1944.
Molemmilla kerroilla suomalaisten taistelutahto murtui ja anottiin Neuvostoliitolta rauhaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viipuri
Niin murrettu ja alistettu oli suomalaisten taistelutahto että he käänsivät aseensa jopa entistä liittolaistaan vastaan. Stalinin moukari oli iskenyt Kannaksella ja kovatkin rauhanehdot oli pakko niellä ja toteuttaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...Kannaksella kesä-heinäkuussa -44. Stalin joutui luopumaan "kovmmista rauhanehdoista" ja aselepo saatiin aikaan vasta Stalinin nöyrryttyä elo-syyskuussa.
Torjuntavoitto teki sen!
Punalaivaston taisteluista seuraavassa:
http://admiral.centro.ru/memor10.htm
Mielenkiintoista on hänen toteamuksensa Viipurin operaatiosta. Tuon sotatoimen tarkoitus oli Suomen irroittaminen Saksan puoleisesta rintamasta. Se ei siis ollut nimeltään Helsinki-operaatio.
Hän toteaa myös Suomen antautuneen ja irtautuneen sodasta.
Hän kertoo Viipurioperaation yhteydessä punalaivaston saaneen haltuunsa uusinta mallia olevan saksalaisen sukellusveneen. Englannin sotilasasiantuntijat olivat pyytäneet päästä katsomaan sitä ja lupa oli myönnetty. Stalin oli kuitenkin antanut luvan myöntäneelle sapiskaa tuosta tapahtumasta koska "lännen liittoutuneet eivät itsekään anna mielellään tietoa saksalaisten uusista aseista."
"Mielenkiintoista on hänen toteamuksensa Viipurin operaatiosta. Tuon sotatoimen tarkoitus oli Suomen irroittaminen Saksan puoleisesta rintamasta. Se ei siis ollut nimeltään Helsinki-operaatio.
Hän toteaa myös Suomen antautuneen ja irtautuneen sodasta."
On vähän pitkä juttu, voisitko lainata tuon kohdan?
Noin muutenhan juttu on täynnä neuvostopropagandasta tuttua retoriikkaa ja liioittelua.
Viipurin valtaus tietysti onnistui. Kotka- operaatio epäonnistui, koska tarkoitus oli tuhota Suomen armeija ja pakottaa maa antautumaan. Pidemmällä tähtäyksellä Suomi katsoi viisaksi irroittautua sodasta, koska Saksa oli jo hävinnyt.Mitään antautumista ei tapahtunut.Se estettiin torjunatvoitolla.
Myös tarina saksalaisesta sukellusveneestä on pötyä.NL saattoi saada sellaisia vasta Saksan antautumisen jälkeen. Ajanmukaisia sukellusveneitä ei Pohjois-Itämerellä edes toiminut. Niiden henkilöstöä kyllä koulutettiin Saksan rannikon tuntumassa.
Kusnetsov valehtelee korvat heiluen.
Yhdessäkään noista ei ole kyse taistelutahdon murtamisesta.
Onnistuneempia esimerkkejä on esimerkiksi neuvostoliiton tykistötuli valkeasaaressa, RAF:n pommitukset saksassa, USAAF:n pommitukset japanissa.
Pienempi paha on eri asia, kuin taistelutahdon murtuminen.
Siksipä stalin katsoi parhaimmaksi myöntyä rauhaan.
Nähdä asiat realistisesti, on eriasia kuin murtua.
Asekätkentäkin osoitti, että tatoa taisteluun löytyy epätoivoisessakin tilanteessa.
Alla välirauhansopimus 1944 Suomen ja Neuvostoliiton välillä
http://heninen.net/sopimus/1944_f.htm
Entä jos Viipurin menetys ei olisikaan murtanut suomalaisten taistelutahtoa ja siten Suomi ei olisi tietenkään halunnut neuvotella rauhasta ja allekirjoittaa sopimusta?
Olisiko Stalin myöntänyt tappionsa ja jättänyt Suomen Saksan leiriin?
Vai olisiko puna-armeija suorittanut uuden iskun ja tuo isku olisi tietänyt maan miehittämistä ja Suomen Demokraattisen Tasavallan syntymistä?